Jehovan todistajien historiaa vuodesta 1923

[Analysoija]

Lueskelin kirjaa "Pätevät palvelijoiksi" tässä aikani kuluksi, ja kirjan sivulla 312 kappaleessa 7 todetaan seuraavaa:

Vuonna 1923 alettiin erottaa useita sunnuntaipäiviä "maailmanlaajuiseen todistamiseen" yhteisponnistusten elvyttämiseksi kautta maailman samanaikaisten yleisten esitelmien pitämisessä, ja jokaisen kuukauden ensimmäinen tiistai erotettiin "palveluspäiväksi", jona kaikkien seurakunnan julistajien piti käyttää joitakin tunteja "kirjojen myymiseen" "palvelusjohtajan ohjauksessa.

(Lainaus päättyy.)


Allekirjoittaneelle tuon ajan kulttuuri on melko vierasta sattuneesta syystä, ja oikeastaan tuohon aikaan eläneet ystävänikin ovat pikkuhiljaa menehtyneet. Olisi mukava kuulla, miten ihmeessä tiistai-päivisin oli mahdollisuutta käyttää muutamia tunteja kenttäpalvelukseen?

Jos ajatellaan tuon ajan yhteiskuntaa, suomalaiset lienivät ahkeria, aamulla mentiin navettaan, päivällä muihin töihin, illalla navetaan ja siinä se tiistai sitten olikin. Ei voinut ottaa "pekkasia" kerran kuussa tiistaille, matkat olivat pitkiä jne. Mitenkähän homma toimi?

Kiinnostaisi.

[Aaac]

Suomessa oli tuohon aikaan hyvin vähän jehovantodistajia. Ehkä juuri kuvailemastasi syystä.

[Ariadna]

Miespuolisesta julistajasta minulla ei ole tietoa kuin vasta 50-luvulta. Mutta 20-luvulla isoisäni äiti hoiti julistajan velvollisuudet jättämällä perheensä ja laittoi miniät hommiin. Isoisäni kerrotaan olleen täysin äitinsä vallassa aina rahapussia myöten. Tuosta sukumme ensimmäisestä maailmanlopunlahkoon hurahtaneesta en ole koskaan kuullut yhtään hyvää sanaa, päin vastaista kylläkin. Palavasti silloinkin maailmanloppua oli saarnattu ja pahojen ihmisten lopusta ilakoitiin.
Oma mummoni , hurahtaneen miniä oli ollut silmätikkuna pahuudesta. Mummoni näytteli teatterissa ja rakasti tanssia ja sen pahempaa ihmistä ei siinä kaupungissa nähtävästi ollut.

Itselleni jehovantodistajuudesta heräämiseen 1920 luku näyttää olleen käänteentekevä. Sain luettavaksi vuoden 1928 ja 1929 lehdet, siellä oli selitys Matteuksen 24: lukuun jakeeseen 36"Mutta siitä päivästä ja hetkestä ei tiedä kukaan, eivät taivasten enkelit, eikä myöskään Poika, vaan Isä yksin. "

Lehdessä kirjoitettiin Jeesuksen NYT tietävän ja aivan samoilla sanoilla jotka 80-luvun loppupuolen konventtipuheessa kierrosvalvoja esitti uutena valona ja jolloin kaikki taputtivat innostuneena. Itse olin ihan tyrmistynyt moisesta tietämättömyydestä, sehän oli vanhaa valoa.
Siitä lähtien kaikkien vanhojen artikkeleiden lainaaminen ärsytti suunnattomasti.

[Vieras]

Mummoni näytteli teatterissa ja rakasti tanssia ja sen pahempaa ihmistä ei siinä kaupungissa nähtävästi ollut.

Totta vie kysyn, että onko tanssimisessa jokin synnin ulottuvuus? No jos vaikka onkin, niin ei siinä kyllä mitään pahaa ole. Me olemme toisiamme varten, ja sen tähden olemme rakentuneet nautinnolle. Ihan sen takia, että elämä jatkuisi.

[Analysoija]

Suomessa oli tuohon aikaan hyvin vähän jehovantodistajia. Ehkä juuri kuvailemastasi syystä.

Mutta navettoja oli muuallakin?

[Pehmoluopio]

miten ihmeessä tiistai-päivisin oli mahdollisuutta käyttää muutamia tunteja kenttäpalvelukseen?

Jos ajatellaan tuon ajan yhteiskuntaa, suomalaiset lienivät ahkeria, aamulla mentiin navettaan, päivällä muihin töihin, illalla navetaan ja siinä se tiistai sitten olikin. Ei voinut ottaa "pekkasia" kerran kuussa tiistaille, matkat olivat pitkiä jne.

Epäilen, että tässä kuviossa joku bluffaa.

[Aaac]

Seurakunnanjulistajillakin oli ennen tuntitavoitteet, olikohan kymmeniä tunteja kuussa. Lahkon oravanpyörä oli siis melkoinen, tosin taisi sitten tulla käännynnäisiäkin suhteessa nykyistä enemmän.

Joo, navettoja oli joka maassa enemmän, ja kääntäen jehovantodistajia vähemmän. Jos siitä nyt sitten voi johtopäätöksiä tehdä

[Analysoija]

Seurakunnanjulistajillakin oli ennen tuntitavoitteet, olikohan kymmeniä tunteja kuussa. Lahkon oravanpyörä oli siis melkoinen, tosin taisi sitten tulla käännynnäisiäkin suhteessa nykyistä enemmän.

Joo, navettoja oli joka maassa enemmän, ja kääntäen jehovantodistajia vähemmän. Jos siitä nyt sitten voi johtopäätöksiä tehdä

Tosin alkuaikoina Jehovan todistajat (uranuurtajat) olivat usein karismaattisempia ihmisiä keskimäärin yhteiskunnassa, mitä nykyään.

[Markku Meilo]

Seurakunnanjulistajillakin oli ennen tuntitavoitteet, olikohan kymmeniä tunteja kuussa.

Erikoistienraivaaja 175 h/kk + 50 UK
Tienraivaaja 150 h/kk
Julistaja 60 h/kk
(w43 July 1 p. 204-206)

Alueet tuli käydä neljästi joka vuosi läpi jne....

[Aaac]

Julistaja 60 h/kk

Eli nykyjulistajan vähimmäisvaatimus on enää 1/240 tuosta...

[Analysoija]

Alueet tuli käydä neljästi joka vuosi läpi jne....

Tämähän on edelleen se virallinen ohje..

[Markku Meilo]

Alueet tuli käydä neljästi joka vuosi läpi jne....

Tämähän on edelleen se virallinen ohje..

Voi kun noudattaisivat sitä edes täällä, pian tulee neljä vuotta viime käynnistä.

[Analysoija]

Alueet tuli käydä neljästi joka vuosi läpi jne....

Tämähän on edelleen se virallinen ohje..

Voi kun noudattaisivat sitä edes täällä, pian tulee neljä vuotta viime käynnistä.

Älä huoli, eipä täälläkään ole käyty..

[pakana]

Mun luona on käyty viimeks 9 vuotta sitten...

[sasisa]

No mulla on tietoa vaan 40 luvulta lähtien, milloin isovanhempani kääntyivät uskoon. Pappani oli palannut sodasta traumojen kanssa, mummo hoivasi lapsia ja taisivat etsiä tarkoitusta elämälleen molemmat. Muistaakseni mummoni kastettiin 50 luvun alussa ja pappa vähän myöhemmin. He asuivat kaupungissa, joten kai saarnaaminenkin oli helpompaa, kun ei ollut sitä omaa navettaa. Uskoisin että suurin osa Todistajista oli kaupunkilaisia siihen aikaan..