VT & Koulutus

[almi]

Luopioita on syytäkin arvostaa, mutta kunnioitus niitä kohtaan jotka ovat säilyttäneet uskonsa jumalaan, menee hukkaan. Kukaan, joka oikeasti on selvittänyt jehovantodistajuuden, ei voi sen jälkeen uskoa jumalaan. Ei, jos on rehellinen itselleen.

Toivottavasti tästä ketjusta ei tule uskontojankkausta. Toivon myös, että jokaiselle annettaisiin mahdollisuus olla rehellisesti sitä, mitä itse on. Ateisti tai uskovainen, tai eos-kantainen.

No mikset sitten anna? Miksi sinner ei saa olla rehellisesti sitä mieltä kun on?

Sinner saa olla mitä mieltä haluaa itsestään, ei muista. Muilla on oikeus muodostaa omat mielipiteensä uskonnosta samoin kuin kaikista muistakin asioista.

En siis tarkoita, etteikö Sinner saisi esittää mielipiteitään. Hän ei kuitenkaan voi rehellisesti väittää faktana, että ex-Jt ei voi uskoa Jumalaan ja olla samaan aikaan rehellisiä itselleen. Vastaavasti minä en voi väittää faktana sitä, että ateisti-ex Jt:t eivät siksi usko Jumalaan, että he eivät ole kyenneet käsittelemään uskontoja kohtaan kokoemia pelkojaan.

[lavanpalvelija]

Jo ollessani Jehovan todistaja pyrin puristamaan järjen ja uskon välisen gapin minimiin. Tunne suhteestani Jumalaan on säilynyt samankaltaisena, uskoni ja uskomukseni ovat sensijaan ajanmyötä muuttuneet. Rohkeaa asennetta ja ahkeraa työskentelyä prosessi vaatii. Olen tyytyväinen ja yhä utelias.

[sasisa]

Itse en ikinä huomannut mitään koulutusvastaisuutta seurakunnassa. Varsinkin nuoret sisaret menivät usein lukioon, tosin sen jälkeen kukaan ei päätynyt yliopistoon. Veljet menivät ammattikouluun ja taitavat aika monet olla erilaisissa perheyrityksissä tai rakennuksilla töissä.
Toki tienraivauksen aloittaminen koulun jälkeen oli hyvinkin kiitelty ja ylistetty päätös.. Ja painotettiin ettei koulu- tai työprojektit saa missään nimessä haitata kokouksissa käymistä tai kenttäpalvelusta. Eräskin nuori aloitti samassa kuussa tienraivauksen, kirjoitti itsensä ylioppilaaksi (tai yritti, en tiedä miten onnistui..) ja kävi autokoulua. Muistan miettineeni että se raukka polttaa itsensä loppuun vielä..

[Witless]

Itse en ikinä huomannut mitään koulutusvastaisuutta seurakunnassa. Varsinkin nuoret sisaret menivät usein lukioon, tosin sen jälkeen kukaan ei päätynyt yliopistoon. Veljet menivät ammattikouluun ja taitavat aika monet olla erilaisissa perheyrityksissä tai rakennuksilla töissä.

Puhut varmaankin 90-/2000-luvuista? Kerroit tarinassasi että et teininä käynyt kokouksissa, oletko varma että nuoret sisaret menivät "usein" lukioon? Kuinka moni seurakunnan naispuolisista teineistä meni lukioon?

[sasisa]

Puhut varmaankin 90-/2000-luvuista? Kerroit tarinassasi että et teininä käynyt kokouksissa, oletko varma että nuoret sisaret menivät "usein" lukioon? Kuinka moni seurakunnan naispuolisista teineistä meni lukioon?

Joo, pitikin lisätä että kävin kunnolla kokouksissa siinä 90-97 vuosina.
Sen verran hyvin olin mukana että tiesin kyllä mihin ikäryhmässäni olevat menivät. Toki nuoria oli aika vähän.. Hetkinen.. Pikaisesti laskien 6 tuttua nuorta sisarta meni ammattikouluun ja 6 lukioon. Eli aika lailla fifty-sixty. Yhden tiedän jatkaneen lukion jälkeen ammattikorkeaan, kukaan ei yliopistoon. Miehenaluista en niin tarkasti tiedä, koska eihän pojat ja tytöt vietä aikaa keskenään... En sitten tiedä miten seurakunta olisi reagoinut jos joku olisi halunnut yliopistoon. Omat lääkärin ammattihaaveeni kariutuivat verikysymykseen.. Mikä tottapuhuen vähän vituttaa nyt kun tietää totuuden totuudesta.

[almi]

Olen syntynyt 1970-luvun puolessavälissä. Olin omassa seurakunnassani ainoa oman ikäryhmäni tyttö, joka meni lukioon. Myös yksi vuotta nuorempi meni. Muut kaveripiirin edustajat olivatkin sitten rappusiivoojia tms.

Minä olisin halunnut hakeutua suoraan yliopistoon. Se tuli mahdolliseksi vasta 25-vuotiaana sen jälkeen, kun olin jättänyt Totuuden (TM).

[pakana]

Mä olen syntynyt -77 ja meidän seurakunnan kahdeksasta netosesta vain kolme ei hankkinut itselleen minkäänlaista koulutusta.
Minullakin on ennemminkin sellainen kuva, että suositeltiin toki, että keskityttäisiin kenttätyöhön ja tienraivaukseen, mutta jos valitsi kouluttautumisen, niin ei sitä mitenkään pahalla silmällä katsottu. Päinvastoin.
Lukioon ei kyllä meidän seurakunnasta mennyt kukaan, mutta kauppiksessa ja muissa ammattikouluissa oli kyllä sakkia.
Itse kun olin nuorena kauppiksessa keravalla, niin kyllä ainakin sielä oli pari Jehovantodistajaa opiskelemassa, joista ainakin yksi oli vanhimman poika. Lisäksi uudesta seurakunnasta tiesin ainakin yhden opiskelevan ammattikoulun puolella.

Mä en sitten niin pitkälle ollut mukana järjestössä, että tietäisin minkälaista jatkokoulutusta monikin sai lähtöni jälkeen, mutta taitaa kyllä olla vähän liioteltua tämä koulutusvastaisuus...
Vähän samanlainen asia tämä kuin lasten tekeminen tähän asianjärjestelmään... kyllä sitä vähän tahdottiin lavalla sanoa, ettei se välttämättä ole kovin viisas ratkaisu, mutta jos nyt lapsia päätyi tekemään, niin ei siitä sormea heristelty. Ihan samalla tavoin iloittiin perheen lisäyksestä ku maailmassakin.

[Witless]

Puhut varmaankin 90-/2000-luvuista? Kerroit tarinassasi että et teininä käynyt kokouksissa, oletko varma että nuoret sisaret menivät "usein" lukioon? Kuinka moni seurakunnan naispuolisista teineistä meni lukioon?

Joo, pitikin lisätä että kävin kunnolla kokouksissa siinä 90-97 vuosina.
Sen verran hyvin olin mukana että tiesin kyllä mihin ikäryhmässäni olevat menivät. Toki nuoria oli aika vähän.. Hetkinen.. Pikaisesti laskien 6 tuttua nuorta sisarta meni ammattikouluun ja 6 lukioon. Eli aika lailla fifty-sixty. Yhden tiedän jatkaneen lukion jälkeen ammattikorkeaan, kukaan ei yliopistoon.

Ok, yllättävän moni siis. Omalta opiskeluajaltani (80-luku) tunnen tasan yhden lukion käyneen (miehen), ja puhutaan kuitenkin seurakunnista kolmella eri alueella Suomessa. Jostain syystä omissa seurakunnissani vaihtoehtoina olivat lähinnä erilaiset (nykyisen alemman) keskiasteen ammatilliset tutkinnot. Enkä usko että paine tuli niinkään seurakunnista kuin kotoa. Seurakunnista tietysti kavereiden kautta, tutkimukset sanovat että muissakin lahkoissa johdon lisäksi suuri vaikuttaja on tämä "peer pressure". Kuuluu tehdä kuten kaveritkin tekee.

[sasisa]

Ok, yllättävän moni siis. Omalta opiskeluajaltani (80-luku) tunnen tasan yhden lukion käyneen (miehen), ja puhutaan kuitenkin seurakunnista kolmella eri alueella Suomessa. Jostain syystä omissa seurakunnissani vaihtoehtoina olivat lähinnä erilaiset (nykyisen alemman) keskiasteen ammatilliset tutkinnot. Enkä usko että paine tuli niinkään seurakunnista kuin kotoa. Seurakunnista tietysti kavereiden kautta, tutkimukset sanovat että muissakin lahkoissa johdon lisäksi suuri vaikuttaja on tämä "peer pressure". Kuuluu tehdä kuten kaveritkin tekee.

Joo no, olen tässä huomannut että oma seurakuntani on yllättävän lepsu joissain asioissa. Eihän minuakaan ole edes erotettu, vaikka olen polttanut tupakkaa kymmenen vuotta ja muutin yhteen mieheni kanssa viikkoa ennen maistraattivierailua.. Vähän ot...

[Witless]

Lukioon ei kyllä meidän seurakunnasta mennyt kukaan, mutta kauppiksessa ja muissa ammattikouluissa oli kyllä sakkia.

Itse kun olin nuorena kauppiksessa keravalla, niin kyllä ainakin sielä oli pari Jehovantodistajaa opiskelemassa, joista ainakin yksi oli vanhimman poika. Lisäksi uudesta seurakunnasta tiesin ainakin yhden opiskelevan ammattikoulun puolella.

Tässä kohtaa se ero meni minunkin aikanani. Mikä tahansa lyhyt ammatillinen koulutus oli ok, myöskään kauppaopistossa ei ollut mitään pahaa. Osa sitkeimmistä opiskeli teknisellä alalla aika pitkällekin. Se pahan ydin piilee siis lukioissa ja yliopistoissa, joissa opiskellaan niinkin saatanallisia juttuja kuin filosofiaa. Eli kyseenalaistetaan.

[Witless]

Olen syntynyt 1970-luvun puolessavälissä. Olin omassa seurakunnassani ainoa oman ikäryhmäni tyttö, joka meni lukioon. Myös yksi vuotta nuorempi meni. Muut kaveripiirin edustajat olivatkin sitten rappusiivoojia tms.

Minä olisin halunnut hakeutua suoraan yliopistoon. Se tuli mahdolliseksi vasta 25-vuotiaana sen jälkeen, kun olin jättänyt Totuuden (TM).

Tällä todella pienellä otannalla siis homma on alkanut löystyä 90-luvulla. Ja sinäkin olit niitä sitkeitä sissejä jotka vastustivat ryhmäpainetta, eli vähemmistössä.

[almi]

Joo, näppituntumalla sanoisin, että 90-luvulla ei enää katsottu kieroon, jos meni lukioon. Itseäni vanhempi ikäluokka oli kaiketi lähinnä amis-pohjaisen sivistyksen varassa. jos kyse oli VTS-seurassa kasvaneista.

Eräs porilainen vanhin oli ollut todella radikaali: hän oli kouluttautunut oikeustieteilijäksi ehkä noin 1950- tai 60-luvulla ja toimi oikeuslaitoksen palveluksessa. Asiaa tuntevammat korjatkoon vuosikymmenen, jos on tarvis.

[pakana]

Tässä kohtaa se ero meni minunkin aikanani. Mikä tahansa lyhyt ammatillinen koulutus oli ok, myöskään kauppaopistossa ei ollut mitään pahaa. Osa sitkeimmistä opiskeli teknisellä alalla aika pitkällekin. Se pahan ydin piilee siis lukioissa ja yliopistoissa, joissa opiskellaan niinkin saatanallisia juttuja kuin filosofiaa. Eli kyseenalaistetaan.

AA.. juu, minäkin sitten ymmärsin heti kun olin ensin lukenut aloituksen. Kysymyksessä nimenomaa oli siis korkeakoulutus... Kröhöm...

Mä kuulun siihen onnekkaaseen ikäryhmään, jonka oli ensimmäisenä mahdollisuus suorittaa ns. kaksoistutkinto eli ammatillinen tutkinto ja valmistua samalla ylioppilaaksi. Kuinkahan paljon tällaisten kaksoistutkintojen mahdollisuus (joka nyt taitaa olla mahdollista jo kaikilla aloilla..?) vaikuttaa Jehovantodistajien suhtautumiseen koulutuksen suhteen?

Sinänsähän lukio oli oikeastaan minunkin aikanani jo vain yleissivistävä koulutuspohja, josta kuitenkaan ei saanut minkäänlaista ammattia itselleen. Yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin kun pääsi jatko-opiskelemaan "amis" pohjallakin...
Ymmärsin aikanani, että nimenomaa tuo ammatin hankkiminen nopeasti oli lukiota järkevämpi vaihtoehto, mutta itse en muistaisi, että korkeampiin kouluihinkaan hakeutuminen olisi ollut kynnyskysymys. Tosin, itse asuin jakaantuneessa perheessä, joka oli koulutusmyönteinen, joten sekin varmasti vaikutti asiaan voimakkaasti...

[Witless]

Joo, näppituntumalla sanoisin, että 90-luvulla ei enää katsottu kieroon, jos meni lukioon. Itseäni vanhempi ikäluokka oli kaiketi lähinnä amis-pohjaisen sivistyksen varassa. jos kyse oli VTS-seurassa kasvaneista.

Eräs porilainen vanhin oli ollut todella radikaali: hän oli kouluttautunut oikeustieteilijäksi ehkä noin 1950- tai 60-luvulla ja toimi oikeuslaitoksen palveluksessa. Asiaa tuntevammat korjatkoon vuosikymmenen, jos on tarvis.

Juridiikka on toisaalta ihan samaa huttua kuin tekniikka ja kauppatiede, vallitsevien käsitysten soveltamista. Sellainenhan oli myös Hayden C. Covington, joka ennen lopullista alkoholisoitumistaan edusti Watchtoweria näyttävästi (http://en.wikipedia.org/wiki/Hayden_C._Covington). Juristeista on epäilemättä entistäkin kovempi kysyntä Watchtowerin organisaatiossa tänä päivänä.

Joku ihmetteli jollain palstalla miten astronautti voi olla kreationisti. No siksi että jotkut astronauteista ovat käytännössä lentäjiä ja insinöörejä, eli nimenomaan tottuneet pilkuntarkasti noudattamaan annettuja ohjeita. Osa taas on tutkijoita, joiden henki ja elämä on vallitsevien käsitysten kyseenalaistaminen, heistä ei taida kreationisteja löytyä.

[Vieras]

Ihan eriskummallinen tapaus on se Sonja Valkija.

Nimi mainittavissa myös sikäli että hän itse aikoinaan Hbl:ssa mainosti lahkoaan ja kertoi että lahkossa on opiskelu luvallista (näin se täytyi olla, ei mitenkään voinut olla että suositeltavaa) ja että hän itsekin opiskelee.

Ainakin aloitti H:gin yliopiston oikeustieteen opinnot, lienee valmistunut jo.

Naispuolinen tuomari. Kun lahko suosittaa lahkosisäistä naimista, saisi hän todennäköisesti puolisokseen kaihdinasentajan ja lahkon tulisi häntä tapansa mukaan painostaa alaisuuteen kaihdinasentajalleen, jehova sitten aikanaan antaisi oikeutta tällekin lukeneelle.

Samaten kurinpitokomiteaan joutuessaan siellä postinjakaja sekä kaihdinasentaja ym antaisivat hänelle tuomion oikein Mooseksen lain mukaan.

Ko srk:n johto on omaksun mallin, jonka takana hän on, näin täytyy olla. Kuten Isä meidän rukous on lahkon mallilla "mallirukous", on tuo Valkila jotain josta ei varsinaisesti voi keskustellla, hän vain on jotain, mielellään hänestä ei saisi olla tietoisia eikä ottaa puheeksi. Siis että naistodistajalle on mahdollista hankkia tuomarin koulutus.

Jotain samaa jossain mielessä kuin Williamsin siaruksissa. Hekin ovat jt:ia, mutta ei saa ottaa puheeksi, että voisiko yrittää pärjätä urheilussa ? (Tältä kannalta on järjestelmäasiat päätöksessä käytännöllisesti katsoen jo nyt eikä muutoinkaan aihetta ole).

Kommentaeja kaipaisi, ei varmaankaan ko srk:n jäsentä täällä ?