RaM kirjoitti:M I T E N maailman loppu voi tulla YLLÄTYKSELLISESTI JA HUOMAAMATTA, jos kerran sitä edeltää kaikenlainen kauheus ja suuri ahdistus joka saa ihmiset suunniltaan pelosta sen suhteen mitä tapahtuu ja jonka vuoksi nuo päivät ovat lyhennetyt?
Miten niin miten? No tietysti siten, että päiviä lyhennetään samalla tavalla kun kissan häntää, tuuma kerrallaan, ettei satu niin paljon. Kas näin päiviä lyhennettiin silloin kun Jeesus oli palannut vuonna 1874, mutta ei vielä palannut vuonna 1914:
“The four years from 1910 to the end of 1914, indicated thus in the Great Pyramid, will be quite sufficient for the extreme of all that trouble ; for when it reaches its terrible climax it cannot last long ; and "Except those days should be shortened there should no flesh be saved."-Matt. 24 : 22.” (Thy Kingdom Come p. 364)
Sitten Jeesus lähetettiin valitsemaan raamatuntutkijat 1918/1919 huitteilla kaikkein puhdasoppisimpina, josta seurasi se, että vielä vuonna 1950-luvulla oltiin vuoden 1942 mallisessa Jehovan enkelten Rutherfordille toimittamassa ajatuksessa, että loppu tulee enintään 40-vuotisen sukupolven aikana vuodesta 1914, eli maailmanloppu oli tulossa 1954 (70-37=33, eli 1914+37=1951 olikin jo aikansa elänyt):
“Time is especially precious now. Not because the laborer’s time draws higher wages than heretofore, but because time to take in knowledge of Jehovah and Christ is running out. When Christ was enthroned, in 1914, great tribulation was started against Satan and his wicked world organization. If it had then proceeded to completion, no flesh would have been saved. But for the sake of human flesh that tribulation was shortened or cut short, to allow a period of time for men to take in and give out knowledge of the established heavenly kingdom, before that tribulation enters its climax of Armageddon. (Matt. 24:21, 22) This time period, known as the last days of Satan’s delinquent old world, will not stretch beyond this present generation. The precious time grows short.” (w51 March 15 p. 164)
Kun kaikki kauheudet annostellaan pipetillä pienin erin, niin mitään suurta mullistusta ei tarvita ja totuus senkun porskuttaa eteenpäin. Kas näin vuoden 1953 synkänsinikantinen kirja, joka sai meillä nimekseen 'Uudet taivaat ja uusi maa':
”Saatanan maailman, sen taivaitten ja sen maan, suuri ahdistus alkoi vuonna 1914, heti Valtakunnan synnyttyä Jumalan vaimosta. Taivaassa puhkesi sota, mikä karkoitti Saatanan ja hänen jumalattomat enkelinsä taivaasta, ja tätä seurasi ’suurten ahdistusten alku’ maan päällä. Jos tuo ahdistus olisi jatkunut keskeytymättä Saatanan ja taivaallisen ja maallisen rakennelman välittömäksi tuhoksi, niin ei mikään liha olisi pelastunut. Eivätkö Jumalan vielä maan päällä lihassa olevat ’valitutkaan’? Eivät, sillähe olivat siihen aikaan Jumalan epäsuosiossa, koska he olivat sortuneet ihmispelkoon ja tämän maailman puristukseen, mikä johti siihen, että Saatanan babylonilainen järjestö otti heidät vangiksi ja vei heidät pois heidän oikeasta tehtävästään Jumalan järjestössä. Heidät olisi näin ollen voitu hävittää Saatanan järjestön mukana, minkä alaisuudessa he olivat. Mutta jos niin olisi käynyt, niin Jumalan edeltämääräämä luku, 144 000 valittua, joiden tulee hallita Jeesuksen Kristuksen kanssa, olisi jäänyt epätäydelliseksi; se olisi temmannut pois tuon valitun luokan jäännöksen, ennenkuin se olisi voinut tehdä kutsumisensa ja valitsemisensa Valtakuntaan lujaksi. – 2 Piet. 1:10
Tämä olisi sopinut hyvin Perkeleen vihamieliseen tarkoitukseen, mikä oli vetää kaikki maan päällä olevat luomukset tuhoon mukanaan, mutta se olisi ollutvastoin Jehovan päätöstä kunniaansaattaa Sanansa, nimensä ja kaikkeudenyksinvaltiutensa. Tilanne vaati Jehovaa käyttämään armoa, anteeksiantoa ja vapautusta ’pyhän heimonsa’, ’omaisuuskansansa’, kanssa tekemänsä uuden liiton ehdoilla, ja Jehova Jumala käyttikin sitä Kuninkaansa Jeesuksen Kristuksen välityksellä. Samoin kuin entinen kuningas Koores, joka voitti muinaisen Babylonin ja vapautti Jehovan vangitun kansan ryhtymään vapaaseen Jumalansa palvontaan kotimaassaan, niin Kuningas Jeesus Kristuskin vapautti seuraajiensa vangitun jäännöksen vuodesta 1919 eteenpäin meidän päivämme suuremmasta Babylonista. Tämän tähden hän ei jatkanut loppuun asti taivaassa alkanutta sotaa, mikä oli poistanut ja kukistanut nykyisen Babylonin näkymättömät jumalat ja hallitsijat. Hän lykkäsi sodan Jehovan määräämään ’päivään ja hetkeen’, jolloin se täytyy aloittaa jälleen sekä lopettaa tuhoten täydelleen Saatanan babylonialaisen maailman. Tällä tavalla ’lyhennettiin’ Saatanan järjestön ahdistuksen ’päiviä’ niiden Jehovan ’valittujen’ hyväksi, jotka olivat vielä lihassa.” (Uudet taivaat ja uusi maa engl. 1953 suom. 1955 sivu 264-265)
Toki sitten vuonna 1970 Jehova hylkäsi tuollaisen annostelun, mutta mikä estää sen uuden käyttöönoton - ei mikään.
Pyrkimykseni olkoon kaikkia miellyttävän keskusteluilmapiirin luominen.