Sähköiset viimeiset päivät?

[Vieras]

Tulleeko siellä vartiotorniseurassa helpommin niitä vääriä johtopäätöksiä, kun sikäläinen 110 voltin johtojännite ei väärissä päätöksissä ole vaarallinen kuten täällä tuo 220 volttia, Johtopäätösten vääryydestä tuleva 220 v voi olla hengenvaarallinen, 110 yleensä ei.

[Markku Meilo]

Tulleeko siellä vartiotorniseurassa helpommin niitä vääriä johtopäätöksiä, kun sikäläinen 110 voltin johtojännite ei väärissä päätöksissä ole vaarallinen kuten täällä tuo 220 volttia, Johtopäätösten vääryydestä tuleva 220 v voi olla hengenvaarallinen, 110 yleensä ei.

USA:ssa nimellispännike on (osavaltiosta riippuen) 117/120 ja Euroopassa 230. Vaan itse asiaan, sähköiskun hengenvaarallisuus luokitellaan (sydämen läpi kulkevan) virran mukaan ja niinpä nykymääräysten mukainen nk. suojajännite on 50 V (kuormitettuna 42 V) ja sekin edellyttää galvaanista erotusta (230 V) verkosta.

Siinä olet oikeassa, että identtisissä olosuhteissa identtisille henkilöille 117 V nimellisjännite ei ole yhtä hengenvaarallinen kuin 230 V nimellisjännite. Ero ei kuitenkaan ole 1:2, koska nesteiden resitiivisyys ei ole jännitteen suhteen lineaarista. Karskin karkeasti ottaen voi todeta, että 117 V tappaa identtisessä tilanteessa heikkopumppuisen siinä missä parempipumppuisella vaaditaan vastaavasti 230 V jännite.

[Vieras]

Se alemman jännitteen valintaperuste on se vähempi vaarallisuus, tuotannossa sen hinta on korkeampi suurempien virtahäviöiden vuoksi.

Nuokaan 117 v ja 230,01 v eivät ole kuin tavoitearvoja, ne vaihtelevat eri olosuhteiden mukaan, kuljetusetäisyyden, hetkellisten kulutuspiikkien ja sen semmoisten mukaan.

Kulutuksen täytynee ohjata tuotantoa pääkaupunkiseudulla, ainakin sähkölaitos tietää, mihin aikaan kuinkakin monta sähkökiuasta naksahtaa päälle, samaten kuinka monta kymmentä tuhatta kahvinkeitintä kansan mieliohjelman mainoskatkon aikana.

Sähkömyyjät ovat jo ottaneet laadun käsitteen tähänkin, pyrkivät takaamaan mahdollisimman vaihtelemattomia jännitteitä sun semmoisia sähkömiesten salaisuuksia. Vissiin itärajan tuonpuoleisen sähkön laatuun on tässä mielessä kiinnitetty huomiota.

Muistelen että tuo 220 olisi annettu täällä käytettäväksi arvoksi laskettaessa virran riittävyyttä taikka verkoston rasitussietoa ?

Sinne Tikkurilan Beeteliinhän saisi tulla myös erilaisia sähköhäiriöitä mahdollisimman usein, yllättävästi ja toistuvasti sekä vakava-asteisena.

[RaM]

Tuosta tuli mieleeni, että milloinkohan ne hallintoelimessä oivaltavat hankkia sähkövoimalan ja ryhtyä myymään pyhää virtaa. Pyhyyden vuoksi siitä saisi ympäristöystävällisempää ja tehokkaampaa energiaa hitusen korkeampaan hintaan - jonka moni ympäristötietoinen TOSIkristitty on valmis maksamaan.
Sitten voisi olla vielä korkein ja puhtain laatuluokka - voideltu virta - jota vähäisen tuotantomääränsä ja korkean hintansa vuoksi voitaisiin myydä vain kaikkein varakkaimmill... *kröhm*... hurskaimmille TOSIkristityille.

[Markku Meilo]

Se alemman jännitteen valintaperuste on se vähempi vaarallisuus, tuotannossa sen hinta on korkeampi suurempien virtahäviöiden vuoksi.

Juu ja korkeampi 60 Hz taajuus tuo etua mm. muuntajasydämen poikkipinta-alan suhteen, vaan kyse oli tuosta "110 yleensä ei"-väitteestä. Vaarattomaksi voidaan katsoa vasta hyvin paljon matalampi jännite tässä 20 V. Olen lukenut kuolematapausväitteen tätäkin alemmalla jännitteellä.

Nuokaan 117 v ja 230,01 v eivät ole kuin tavoitearvoja, ne vaihtelevat eri olosuhteiden mukaan, kuljetusetäisyyden, hetkellisten kulutuspiikkien ja sen semmoisten mukaan.

Ne ovat nimellisarvoja ja Euroopassa direktiivinmukaisen jännitteen tulee kuluttajalla olla +/-5 % rajoissa tuosta nimellisarvosta.

Sähkömyyjät ovat jo ottaneet laadun käsitteen tähänkin, pyrkivät takaamaan mahdollisimman vaihtelemattomia jännitteitä sun semmoisia sähkömiesten salaisuuksia. Vissiin itärajan tuonpuoleisen sähkön laatuun on tässä mielessä kiinnitetty huomiota.

Jännitevaihtelu on huomattavasti helpommin hoidettavissa oleva laatuongelma kuin särö, joka nousi todelliseksi ongelmaksi siinä vaiheessa kun putkitelevisioissa otettiin käyttöön puoliaaltotasasuuntaus.

[Vieras]

Tapahtuuhan niitä sähköiskukuolemia toki.

Kuitenkin olen kuullut vakavasti otettavasta lähteestä että niitä kodin sähköiskukuolemia ei yleensä tapahdu USA:ssa juuri tuon volttilukeman takia.

Sähköisku sydämeen tekee sen sähköisen iskutiheyden sääntelyn häiriön, johon voi auttaa osaavan henkilön nyrkinisku taikka painellen tapahtuva pumppausliike, kunnes sen ambulanssin sähkö- tai mikä lie apukeinokojejuttu palauttaa.

Rytmihäiriö voi tulla ilman sähköiskuakin, krapulatila lisäaltistaa sille, puhuvatko ne nyt flimmeristä vai mistä ne lääkärit. Rytmihäiriöalttiutta voi sitten hoitaakin kirurgisesti katkaisemalla sydämestä sopivan hermoradan, jolloin hermotuksen palaaminen säällisemmille haaroitustiheyksille vähentää myös impulssien sekoamishäirön riskiä.

Suomessakin on opetuksen siitä lähdettävä että sähköisku on hengenvaarallinen. USA:ssa se ei sitä tilastojen mukaan juurikaan ole kuten on tarkoituskin tuolla jännitteen valinnalla.

Puoliaaltotasasuuntauskeskusteluun en osaa osallistua, olen kyllä joskus laivan kannella pohdiskellut aaltojen liikettä ja vaikuttavia voimia. Isojen aaltojen pinnalla pikkuaaltoja. Jos primäärit voimat ovat vain tuuli ja painovoima sekä kumuloituva liike-energia, on tuloksena kuitenkin sikin sokin hyrskyn myrskyn, vaikka tuuli tuntuu tasaiselta ja heikolta, Ikävä kyllä aaltoihin ei pudonnut jehovantodistajia, vaikka voisi arvella kylmän kylvyn olevan hyväksi.

[RaM]

Miten kylmiin aaltoihin joutuneen nuhteettoman Jt:n tulisi suhtautua tilanteeseensa - yrittää pelastautua keinolla millä tahansa tai todeta, että nyt on hyvä hetki kuolla nuhteettomana ja herätä sitten paratiisiin...

[Vieras]

Sen todistajan pitäisi palata juurilleen ja luonnolleen ja ruveta toimimaan tältä terveeltä pohjalta, pelastaa itsensä merestä, puolustautua ja pelastautua lahkosta, nauttia kylmästä lämpimään pääsyllä, nauttia lahkosta elämään pääsyllä.

[Markku Meilo]

Kuitenkin olen kuullut vakavasti otettavasta lähteestä että niitä kodin sähköiskukuolemia ei yleensä tapahdu USA:ssa juuri tuon volttilukeman takia.

Suomessa tapahtui Tukesin mukaan vuoden 2007 aikana ainoastaan yksi kuolemaan johtanut sähkötapaturma, joka liittyi 230 V verkkojännitteeseen, siinä autoa korjanneen henkilön kuolema aiheutui ilmeisimmin jännitteisestä kompressorin rungosta. Sekään ei siis ollut varsinaisesti tavanomainen "kodin sähkökuolema", vaan pikemminkin joku on ammattitaidottomuudellaan kaivanut verta omasta tai toisen nenästä. Muut kuolemantapaukset liittyivät 20 kV sähkölinjaan, 25 kV ajojohtoon ja metron 750 V ajokiskoon.

Tähän hätään löytämäni tuorein tilasto USA:n sähkökuolemista on vuodelta 1995, siinä USA:n sähkökuolemien kokonaismäärä oli 560 ja kotitalouksien osuus 230. Tukesin mukaan Suomen vuoden 1995 kokonaismäärästä (4) yksi liittyi 20 kV siirtolinjaan, yksi 25 kV ajojohtimeen ja kotitalouksien osuus oli 2. Äkkiä arvioituna oli USA:n väkimäärä tuolloin noin 54-kertainen, siitä voisi päätellä muiden tekijöiden olevan loppukäyttäjän jännitetasoa merkityksellisempiä.

Sähköisku sydämeen tekee sen sähköisen iskutiheyden sääntelyn häiriön, johon voi auttaa osaavan henkilön nyrkinisku taikka painellen tapahtuva pumppausliike, kunnes sen ambulanssin sähkö- tai mikä lie apukeinokojejuttu palauttaa.

Kammiovärinä laitetaan kuriin defibrillaattorilla.

Suomessakin on opetuksen siitä lähdettävä että sähköisku on hengenvaarallinen. USA:ssa se ei sitä tilastojen mukaan juurikaan ole kuten on tarkoituskin tuolla jännitteen valinnalla.

Onko sinulla joku tuoreempi tilasto kuin tähän hätään löytämäni 1995-mallinen?

Isojen aaltojen pinnalla pikkuaaltoja.

Nimenomaan näin, särö on poikkeamaa puhtaasta siniaallosta, jolloin ongelmia tulee herkän elektroniikan kanssa.

Toki turhan kaukana olemme jo lopun ajasta.

[Vieras]

Tuo jännitevalinnalle olisi riittävä se sinänsä että henkirievut säästyisivät, ainakin jos ne eivät säästyisi verensiirtohoidosta kieltäytymistä varten. Asiantuntemukseni ei riitä tuohon kompressorirungon juttuun, mutta jos siinä olisi 110 v ollut kuolemaa aiheuttamaton tekijä, mikä näyttää mahdolliselta, niin olisin suonut sen 110 v siinä olleen vaikkapa jehovan tempauksena hetkellisesti.

Vaikka ne muut tekijät olisivat merkityksellisiä, voisi ajatella että siitä huolimatta poistettavan kuolemia siltä osin kuin matalampi jännite siihen mahdollisuuden suo. Elikkä emme tiedä kuinka paljon enempi kuolemia olisi jos jännite olisi 220. Tuo onnettomuusluku 230 näyttää kylläkin suurelta sekin.

Jos taas se 110 voltin vähäisempi epäterveellisyys olisi totta, olisi kuolemaonnettomuuksia tietysti monenkertaisesti enemmän.

110 voltin jännite on kalliiimpi ja ainoa motiivi valita kalliimpaa halvemman tilalle on se voitto turvallisuuden saralla, ellei Meilo paremmin tiedä.

220 v ei sekään anna sähköiskua sormeen kuin käytännössä täyskosketuksesta, voineeko päätellä että 110 v ei anna sähköiskua edes pelkästään täyskosketuksesta ?

Palautui mieleen juttu koulun kokeesta, jossa oli kokeiltu ihmisen sähkön kestoa, kertoman mukaan kyseiselle oli ollut tärkeää kestää paljon ja hän oli pyytänyt vääntämään vaan lisää kahvasta vaikka oli jo tärissyt kuin horkassa kuulema. Ei aina vaarallista vai vedettiinkö kuulijaa nenästä ?

[Vieras]

sähköharrastajille vettä myllyyn (ampeereita dynamoon ?)

SVT Text 6.5 sivu 106 otsikolla Comhem-avbrottet ska granskas sanotaan, että Tukholman alueella n. 1/2 miljoonan kuluttajan digitelkut, laajakaistat ja mobiiliitelehvoonit ovat sammuneet salamaniskusta.

En tiedä, nostaako salama etupäässä jännitettä vai virtaa.

uutinen ei kerro, voidaanko jt:ia epäillä asiasta, toivotaan että asian vuoksi edes joku jättäisi lahkon

[Markku Meilo]

110 voltin jännite on kalliiimpi ja ainoa motiivi valita kalliimpaa halvemman tilalle on se voitto turvallisuuden saralla, ellei Meilo paremmin tiedä.

Olen senkin historian lukenut, mutta en enää muista yksityiskohtia. Silloin kun nuo päätökset tehtiin ei turvallisuus ollut samalla sijalla kuin tänään.

220 v ei sekään anna sähköiskua sormeen kuin käytännössä täyskosketuksesta, voineeko päätellä että 110 v ei anna sähköiskua edes pelkästään täyskosketuksesta ?

En tiedä mitä tässä tarkoittaa ' täyskosketus', mutta amerikkalaisten järjestelmien kanssa työtä tehneenä voin vakuuttaa, että kyllä tuntuu ja kunnolla.

Ei aina vaarallista vai vedettiinkö kuulijaa nenästä ?

Kun vaihtovirta saa aikaan lihasten kouristumisen on tilanne aina äärimmäisen vaarallinen, siitä kun ei omin voimin pääse irti.

[Markku Meilo]

En tiedä, nostaako salama etupäässä jännitettä vai virtaa.

Se kun on niin, että jännitteen nousu merkitsee myös virran kasvamista. Resistiivisessä kuormassa tilanne menee näin: I=U/R

Salaman, kuten ydinrähdyksenkin yhteydessä puhutaan E(lektro)M(agneettisesta)P(ulssista), siis häiriöjännitepiikistä, joka samalla on myös häiriövirtapiikki.

[Vieras]

Joku sähkömies sanoi että paljasta sähköjohtoa saa käytännössä koskettaa, sähkö ei ilman läpi hyppäisi (= täyskosketus).

Kipinän yhteydessä, siis sähköisten vaatteiden kipinöidessä, on jännite todella hurjan tuntuinen lukema maallikon silmin, jatko oli tarinassa, että koska virta on niin pieni ei vaara ole suuri, kuten vielä jatkui että sydämen läpäisevässä sähkössä se virtamäärän taikka ampeerilukeman suuruus on se varsinainen riski, suurta lukemata ei siedä se pumppu.

JK Saako Meilolta joskus lopputodistuksen sähköasioiden peruspiirteiden läpikäymisestä ?

[bbq]

Joku sähkömies sanoi että paljasta sähköjohtoa saa käytännössä koskettaa, sähkö ei ilman läpi hyppäisi (= täyskosketus).
Kipinän yhteydessä, siis sähköisten vaatteiden kipinöidessä, on jännite todella hurjan tuntuinen lukema maallikon silmin

Ilman läpilyöntikynnys on luokkaa n. 3kV/mm, joten normaalilla verkkojännitteellä ei ole pelkoa "hyppysähköstä"

...jatko oli tarinassa, että koska virta on niin pieni ei vaara ole suuri, kuten vielä jatkui että sydämen läpäisevässä sähkössä se virtamäärän taikka ampeerilukeman suuruus on se varsinainen riski, suurta lukemata ei siedä se pumppu.

Lisäksi staattisten purkausten kesto on niin lyhytaikainen ettei siitä aiheudu ihmiselle vaaraa.