Viimeiset päivät?

[Vieras]

Eikös tässä painopiste muutu todistajan iän myötä, jos vuosikymmenet on käytetty kertoen lopun ajasta, niin sitten se lopun aika venyy niin, että se on joka tapauksessa lopun aikaa sieltä parin vuosituhannen takaa, ja aika siis on nyt käytetty nyt oikein eikä mennyt hukkaan, ihan kuten jehova on tarkoittanut.

Tällöin vältetään esiintuomasta, että menneinä vuosikymmeninä tarkoitettiin lopun ajalla tosiaankin ehkä kuukausia, joista niistäkin vältettiin antamasta tarkempaa, vamaksi sanottavaa aikamäärää.

[Arskavain]

Jehovan todistajilla on juuri se ongelma, että kaikille annataan kaksoismerkityksiä ja siitä on tullutkin sitten kompastuskivi. Kun Jeesuksen evankeliumien sanoja (Matt. 24, Mark 13, Luuk 21) ajatellaan olevan suurempi täyttymys, kuin mistä Jeesus puhui. Nykykäsitykseni mukaan kyse on Jerusalemia koskevasta lopusta vuonna 70 jkr tai ainakin Jeesuksen mainitsema "maailma loppu" voitaneen soveltaa siihen.

Mielestäni Jehovan todistajien nykyään käyttämä sana maailman lopun sijaan asianjärjestelmän päättyminen on jossain määrin parempi, mutta se viittaa käytännöllisestä merkityksestä huolimatta sellaisen lopun tulkitsemiseen, joka on loppua odottavien lahkojen elinehto. Minusta voitaisiin käyttää kuitenkin sanaa aikakauden päättyminen ilmaisua kaikissa maailman loppua koskevissa raamatullisissa ilmauksissa.

Sillä jos minun elämäni päättyy, kuten se varmaan joskus päättyy (ainakin maallinen vaellukseni , niin voin hyvin sanoa jossakin elämäni loppuvaiheessa, että elän viimeisiä päiviäni. Mielestäni yksilötasolla viimeiset päivät ja loppu tulee sukopolvi sukupolven jälkeen - tosin jokin aikakausi saattaa kestää pitempäänkin - riippuu siitä, miten tuota aikakautta määritellään.

Johannes taisi puhua apostolisen ajan päättymisestäkin sanoin "On tullut viimeinen hetki" ja varmaan suhteutettuna olikin sitä.

[Markku Meilo]

Nykykäsitykseni mukaan kyse on Jerusalemia koskevasta lopusta vuonna 70 jkr tai ainakin Jeesuksen mainitsema "maailma loppu" voitaneen soveltaa siihen.

Et ole lainkaan yksin käsityksesi kanssa, tuolla ajatusmallilla moni asia mukautuu kokonaisuuteen saumattomammin kuin pari vuosituhatta myöhemmin. 1800-luvulla perustetuissa uususkonnoissa oli yhteisenä piirteenä joku keskeinen henkilö, joka profeettana halusi johdattaa joukkonsa uuteen zydeemiin. Yksi osoitus tästä oli Russelin raamatunpeukalointi, jolla hän rukkasi Raamatun ajanlaskua niin, että sai osumaan ihmiskunnan 6000-vuotissynttärit omaan elinaikaansa, eli vuoteen 1874 (tuo peukalointi korjattiin 1943 ja siitä syystä samoja synttäreitä vietettiin vuosisata myöhemmin, eli 1975).

[wolframium]

Nykykäsitykseni mukaan kyse on Jerusalemia koskevasta lopusta vuonna 70 jkr tai ainakin Jeesuksen mainitsema "maailma loppu" voitaneen soveltaa siihen.

Olisiko ollut niin, että Jeesus-kultti vahvistui vasta tuon Jerusalemin tuhoamisoperaation jälkeen, kun ihmiset rupesivat muistelemaan, että niin, silloinhan se yksi kaheli tosiaan ennusteli jotain tämän suuntaista.

Jeesus oli oman aikansa Gandhi, joka inhosi ja vastusti vallitsevaa imperiumia, mutta suoran toiminnan sijasta kapinoiminen piti toteuttaa lähinnä epämääräisen "rakkaus, rauha ja tasa-arvo" -höpinän kautta, johon viranomaisten oli vaikeampaa puuttua. Samaa lähestymistapaa käyttivät amerikkalaisessa yhteiskunnassa hipit, ja mikäpä olisi valtaapitäville sen ärsyttävämpää, kuin että alamaiset rakentavat oman vaihtoehtoisen systeeminsä, suhtautuen näennäisen passiivisesti ja välinpitämättömästi hallitseviin valtarakenteisiin.

[Arskavain]

silloinhan se yksi kaheli tosiaan ennusteli jotain tämän suuntaista.

suoran toiminnan sijasta kapinoiminen piti toteuttaa lähinnä epämääräisen "rakkaus, rauha ja tasa-arvo" -höpinän kautta

Valitettavasti minun käsitykseni on paljon kunnioittavampi Jeesuksesta. Tosin kullttuurisidonnalliset asiat ovat varmasti osaksi syynä siihen, mutta ohellani muutkin uskonnolliset ryhmittymät kuin kristilliset kunnioittavat yhä Jeesuksen sanomaa, muten mainitsemasi Gandhi.

Tosin nämä ns. kristilliset ryhmät ovat monopolisoineet Jeesuksen itselleen, eivätkä näe hahmossa, kuin sen, joka tukee omia uskonnollisia käsityksiään. Tällaisessa tukahduttavassa ilmapiirissä on helppo omata täysin vastakkaisia näkemyksiä ja leimata Jeesus vaikka "kaheliksi".

Itse Jeesuskesta kertovia evankeliumeja lukeneena pidän Jeesusta merkittävänä historiallleisena henkilönä, josta ajanlaskumme ainakin kristillisellä osastollamme on saanut alkunsa. Jostain kumman syystä uskon mielelläni myös hänen viitoittamaan moraaliseen oikeutajuun, joka hk uskossani on merkittävä osuus ...vaikka inhoankin jeesustelijoita.

[wolframium]

silloinhan se yksi kaheli tosiaan ennusteli jotain tämän suuntaista.

suoran toiminnan sijasta kapinoiminen piti toteuttaa lähinnä epämääräisen "rakkaus, rauha ja tasa-arvo" -höpinän kautta

Valitettavasti minun käsitykseni on paljon kunnioittavampi Jeesuksesta.

Kyllä minäkin kaheleita kunnioitan. Täytyyhän ihmisellä itsekunnioitusta olla.