Sairas ja vammainen lapsi jehovan todistajien perheessä

[Aaac]

itkuvirsien, joita myös kirjoittajien esittelyiksi kutsutaan, laatimista ja kommentointia.

Tämmöisestä kommentista voi olla vain järkyttynyt. Harvinaisen kovasydämistä tekstiä.

[Vapautunut]

Vai voitko valaista asiaa joltain uudelta kantilta?

Voin. Tämä esimerkki on räätälöity juuri sinulle: fysiikka-aiheisella foorumilla, sen gravitaatiovoimaa käsittelevässä osiossa keskustellaan siitä kenellä on sattunut selkään, kenellä kylkeen ja kenellä johonkin muuhun ja kuinka kovaa kun on yöllä tippunut sängystä.

(Esim. verikuolematkin ovat lopulta varsin marginaalinen - vaikkakin toki melko hätkähdyttävä- ilmiö).

Verikuolemista tai veriopista ja sen järjettömyyksistä ei juurikaan keskustella.

[RaM]

jos haluat kommentoida pohdintaani niin keskity aiheeseen.

Melko paradoksaalinen pyyntö. "Pohdintasi" on täysin ketjun aiheen ulkopuolella.
Vastaan silti. Syy on se, että tällaisista paskanjauhantaketjuista hyötyvät ainoastaan JT:t.
<snip>
JT:ia koskevaan kritiikkiin mulla ei ole useinkaan mitään lisättävää. Kaikki vääryydet ja ääliömäiset opetukset on käsitelty moneen kertaan tälläkin palstalla. Kommentoin toki niitäkin joskus, mutta uskon antavani palstan sisällölle parhaan panoksen oikomalla väärää tietoa, mieluummin kuin toistelemalla samoja vanhoja vääryyksiä, joita on jauhettu palstojen keksimisestä lähtien.

Väärät syytökset voivat viedä huomion ja uskottavuuden pois niistä vääryyksistä joita oikeasti tapahtuu JT yhteisössä.

Kiitos vastauksesta. Se on aiheen ulkopuolinen mutta en viitsinyt tehdä siitä mitään erityistä omaa avausta. Sekään ei olisi ollut hyvä ratkaisu.
Tuo perustelusi on hyvä ja täysin sama miksi itsekin oikaisen välillä räikeimpiä virheitä. Heillä jotka ovat ehtineet olla vain vähän aikaa mukana todistajuudessa, on toki saattanut jäädä vääriä käsityksiä jostain. Meillä joilla on varsin laaja kokemus ja lahkon opetusten tuntemus, on myös parempi yleiskäsitys asioista.

Kommentoinnissasi minua lähinnä vaivaa se, että tuo kritiikin oikaisu on ollut lähes ainoa anti jota laajasta kokemuksestasi huolimatta olet palstalle antanut. Jopa silloin kun joudut toteamaan vastustamasi kritiikin olleenkin oikeutettua, mieluummin hiljenet kuin tunnustat tosiasiat.
Tuo vaivaa minua sen vuoksi, että tämän pian kymmenen vuoden aikana kun olen netissä uskontopalstoilla ihmisten kanssa jutellut, niin vastaavanlaisella keskustelumetodilla toimi vain muutamat vanhimmat, jotka olivat katsoneet 'velvollisuudekseen' (kenttätuntien lisäksi) oikaista Jehovan todistajista ja heidän opeistaan esitettäviä 'vääriä' syytöksiä. Kun he eivät tuolloin tienneet taustojani ja vakuutin, etten ole erotettu tai eronnut Jt vaikka näin paljon asioista tiedänkin, heistä moni ryhtyi jopa sähköpostikeskusteluihin jossa heidän taustansa ja motiivinsa paljastuivat (jotkut paljastivat nimensäkin).
Jos kirjoittelun kantavana teemana on toistuvasti se, että Jehovan todistajat ovat kuitenkin oikeassa ja joissain (tieteenkin kannalta) epäselvissä asioissakaan he eivät todistetusti ole väärässäkään, niin minua tuonkaltainen keskusteluihin osallistuminen vaivaa. Joku ulkopuolinen tai Jt:ssa roikkuva palstaa seuraava voi saada sellaisen käsityksen, että täällähän kirjoitellaan vain vääriä tietoja Jt:sta ja heidän opeistaan kun niitä pitää tuontuosta jonkun 'oikaista' eli luopioiden kirjoittelu on juuri sitä mistä lahko pelottelee.

Ehkä voisit joskus kirjoittaa niistä näkemyksesi mukaan 'oikeista' vääryyksistä - avata hieman laajemmin mitä sillä tarkoitat. Ehkä sinulla on jokin uusi mielenkiintoinen näkökulma joihinkin todellisiin ongelmakohtiin joita palstalla ei ole vielä osattu tai huomattu tuoda esille.

[wolframium]

fysiikka-aiheisella foorumilla, sen gravitaatiovoimaa käsittelevässä osiossa keskustellaan siitä kenellä on sattunut selkään, kenellä kylkeen ja kenellä johonkin muuhun ja kuinka kovaa kun on yöllä tippunut sängystä.

Voihan asiaa ajatella toisinkin päin, eli Sängyltä Pudonneiden Foorumilla saattaa joskus löytää fiksun kommentin avaruuden kaareutumisesta massan lähellä

Mielestäni ihmisten täytyy saada tuoda esiin itseään kiinnostavia asioita (eli itseään?!?). Jos homma menee välillä osittain liirumlaarumin puolelle, niin so what? Täällä ei kuitenkaan kukaan ole tarkistamassa, että onko veljellä kuvainnollinen/kirjaimellinen kravatti kaulassa ennen kuin saa vastata.

[Witless]

Olen Nuorimman kanssa samoilla linjoilla. Suomenkielisen aiheeseen liittyvän keskustelun laatu on heikentynyt kovasti viime vuosina ja siitä on tullut lähes poikkeuksetta sisällötöntä turhaa lässyttämistä tai sitten itkuvirsien, joita myös kirjoittajien esittelyiksi kutsutaan, laatimista ja kommentointia.

OT: Olet jo kirjoittanut aika paljon palstalle, uskaltaisitko itsekin kertoa taustoistasi jotain? Ilman lässyttämistä ja itkuvirsiä. Ilmeisesti olet kuitenkin entinen Jehovan todistaja? Ehkä aika nuori, kuten myös "Nuorin", vai olenko väärässä? Osastolle "Kirjoittajien esittely", jos rohkeutta riittää.
/OT

[Jaakko Ahvenainen]

Tämän tietysti voisi ranskaksi sanoa "fiinimminkin", mutta kieltä taitamattomana kerrottakoon suomeksi toteamus: "mitä saappaisiin tulee". Tällä tarkoitetaan palaamista varsinaiseen asiaan, tässä tapauksessa jehovantodistajaperheessä olevaan sairaaseen tai vammaiseen lapseen ja Jehovan todistajien suhtautumiseen em. lapseen / lapsiin.

Oman vastineeni olen antanut jo aiemmin, joten se riittää. Nähtävästi kenenkään tälle palstalle kirjoittavista Jehovan todistajista tai heistä irtautuneista ei perheissään tällaista lasta ole. Ehdotan, että toteamme faktat ja tunnustamme, ettei meillä ole asiasta enempää sanottavaa. Palaamme asiaan, mikäli jotain olennaista ilmenee.

[Nuorin]

Ehkä voisit joskus kirjoittaa niistä näkemyksesi mukaan 'oikeista' vääryyksistä - avata hieman laajemmin mitä sillä tarkoitat. Ehkä sinulla on jokin uusi mielenkiintoinen näkökulma joihinkin todellisiin ongelmakohtiin joita palstalla ei ole vielä osattu tai huomattu tuoda esille.

Luulin sanoneeni jo ensimmäisessä vastauksessani melko selvästi, että mulla ei ole uusia näkökulmia ongelmakohtiin.

Kommentoinnissasi minua lähinnä vaivaa se, että tuo kritiikin oikaisu on ollut lähes ainoa anti jota laajasta kokemuksestasi huolimatta olet palstalle antanut. Jopa silloin kun joudut toteamaan vastustamasi kritiikin olleenkin oikeutettua, mieluummin hiljenet kuin tunnustat tosiasiat.

Taisi jäädä se "ihmiskunnan yhteinen hauta" keskustelu vaivaamaan vai? Laita toki linkki jos on joku asia jäänyt kesken. Kannattaa myös yrittää pitää mielessä se mahdollisuus, että joku sinun "tosiasiasi" voikin olla melko kiistanalainen, ja se että vaikka JT-opetus jostain raamatun asiasta onkin ristiriitainen ja väärä, se ei tarkoita että juuri sinun selityksesi on oikea.

Jos kirjoittelun kantavana teemana on toistuvasti se, että Jehovan todistajat ovat kuitenkin oikeassa ja joissain (tieteenkin kannalta) epäselvissä asioissakaan he eivät todistetusti ole väärässäkään, niin minua tuonkaltainen keskusteluihin osallistuminen vaivaa.

Voi voi. Toivottavasti apu vaivaan löytyy. En kuitenkaan tunnista kirjoitteluani ylläolevasta. Tiedätkös, sulla on lujassa se "kahden pöydän" JT-opetus. Tosielämässä logiikka menee niin että vaikka sinä olet eri mieltä kuin JT:t, eivät kaikki jotka ovat kanssasi eri mieltä ole kuitenkaan Jehovan todistajia.

[Arskavain]

Laitanpa itsekin joitakin kohtaamiani näkemyksiä joidenkin jehovantodistajien suhtautumisesta eri sairauksiin tai oireyhtmiin. En lukenut koko viestiketjua, joten en tideä onko siellä tällainen näkemys jo...

Minun kokemukseni rajoittuu lähinnä omaan x-seurakuntaan, jossa oli Downin syndroomaa sairastava mies vuosikymmeniä. Hän oli symppis tietty ja usein ajateltiin, että paratiisissa on kiva nähdä, kun hän tervehtyy. Näin ainakin otaksun...

Kuitenkin vanhimpana toimineen isäni suhtautuminen, kuten ehkä vanhimman veljenikin, sekä nuorimman siskoni suhtautuminen oli kaksijakoista, kun minua varoteltiin isäni taholta menemästä maailmallisen kanssa naimisiin, jopa sairaiden lapsien saannin uhalla, joka sai asian vaikuttamaan miltei kiroukselta, joka lankeaisi osakseni...Jokin sai uhman nousemaan päähäni entistä enemmän ja pidin pääni...

Kun sitten sain tytön, niin veljeni sanoikin tytöstäni, että "eihän se kävele eikä tee mitään, onko se kehitysvammainen?" Hän ei ollut nähnyt vielä juurikaan miltei vuoden ikäistä tyttöäni. (Olin aiemmin kertonut vanhemmilleni tytön olevan tarkkailussa kilpirauhas hormoonituotannon takia, koska ilmeisesti 1986 Tshernobylin laskeumien takia odottavan vaimoni puutarha ja puistotyöt olivat häirinneet kilpirauhasen toimintaa, mutta sitten kilpirahanen alkoi toimia eikä hormoonihoitoon tarvittu yhtään hoitoa).

Tietenkin jt veljeni on aina ollut töykeä moukka (valitettavasti) ja hänkin oli siis valmis uskomaan jonkinlaiseen rangaistukseen tavallaan sairaan lapsen muodossa, koska olin mennyt naimisiin maailmallisen kanssa.

Siskoni väitti myös lapseni oirelevan mielenterveydellisesti, koska olen "saatanallinen" ja se olisi seurausta erottamisestani.

Joten kyllä tällaisia "kypsiä" asenteita löytyy todistajilta, kuten niin monilta muiltakin - jostakin ne ovat saaneet alkunsa ja tulkinta Jumalan "rankaisemisesta kolmanteen tai neljänteen polveen isien pahojen tekojen tähden" liene saanut ajattelemaan tällaista veriota ja näkemystä kaikkein imbesiilisimmillä todistajilla.

Todistajuushan on silti pääopetuksista huolimatta täynnä vaiettuja omia näkemyksiä, tulkintoja ja henkilökohtaisia spekulaatioita kaikesta.

Minullakin on taipumus omiin tulkintoihin, kun mietin asiaa, että Jumala vastasi minulle, kun tyttöni lähti samana päivänä kävelemään, kun veljeni haukkui häntä edellä kuvailluin sanoin, että olin oikeassa!

[Vieras]

Tuli mieleeni, että meikäläinen veti noita homeopaattisia lääkkeitä (niitä makeita pieniä pyöreitä) joskus tutkistelussa niin, että joku huomasi ja rupesi isoon ääneen kauhistelemaan, että eihän lääkkeitä saa tuohon tapaan syödä.
Nehän oli ihan kun karkkia lapselle.

[Vieras]

Jaa, niin, jos Arskan sisko kutsuu Arskaa Arskasaatanalliseksi, niin kuis kutsuu Arska siskoaan ?

Tuota, huonoa se on varmaan saada käännytettyä perheenjäsentä lahkosta, jos lahko on saanut jäsenensä nimittelyasteen tilaan viisauksiensa perustelemisessa.

Ymmärrän, ettei tuon kauniisti siskoksi kutsutun tahon kanssa tavanomaista keskustelua oikein voi aikaansaada, mutta tutkimuksethan on tehty, että ainakin mielisairauksia on lahkossa enemmän kuin sen ulkopuolella, mikä tulisi hänelle painetusta sanasta näyttää ja vaatia myöntämään sekä vaatia yhteistesti sovittavien perusteiden ottamista käytäville keskusteluille.

Tulisi suoraan sanoa että hänen tulisi hävetä sanojaan ja että tytär saa itse valita aikanaan uskontonsa, mutta että Arska tulee kyllä kertomaan siskon itsestään esittämät puolet valinnan perusteeksi tyttärelle.

Siskohan ei ole itsestään käsityksiään keksinyt, vaan ne on omaksuttu lahkon, sanotaan suoraan juoruilusta ja panettelusta, se on varmastikin osin sen tasoista ettei sitä seura itsekään ilkeä painokoneistaan päästää

Tsemppiä ja elämäniloa tyttärelle ja Arskalle tyttären elämän iloitsemisesta

[Arskavain]

Joillekkinhan riittää, että on jehovantodistaja sanoipa tai tekipä mitä hyvänsä. Itse katson nimittelyt olevan lähes aina keskustelutaidottoman tehokeinoiksi, ja itsekin ihmisenä sorrun siihen joskus, koska ne joskus ovat kieltämättä paikallaan.
Tosin kun todistaja nimittelee, on liene katkeruus tullut kuvaan, koska tietää tavallaan olevansa lahkon vanki, vaikka teot ovat varmaankin syvimmässä omassatunnossa täysin päinvastaiset kuin esimerkkinä pidetyn Jeesuksen

[Arskavain]

Tuli mieleeni, että meikäläinen veti noita homeopaattisia lääkkeitä (niitä makeita pieniä pyöreitä) joskus tutkistelussa niin, että joku huomasi ja rupesi isoon ääneen kauhistelemaan, että eihän lääkkeitä saa tuohon tapaan syödä.
Nehän oli ihan kun karkkia lapselle.

Ne saattoivat olla suuta kuivaavia lääkkeitä pääkkeitä, mutta et muista