Provokaation vaarat

[Arskavain]

Provokaatio, fundamentalismi, kuten Jehovan todistajat. Koska kyseessä on vakavimman sorttinen fundamentalismi täytynee sitä varten varautua. Miten? Provosoimalla itse? Voi olla hyvinkin tehokasta, mutta vaarana on väärin ymmärretyksi tuleminen…Provokaatio saattaa aiheuttaa yliprovosoitumista, joka heijastuu tarpeettomina pakkoliikkeinä, tarkoitus hyvä, mutta lopputulos huono.

Niinpä itse suosin leppoisaa keskustelua, mukavuudenhalua ja malttia yrittää kääntää päätä - paras vihollinen on oma itsensä!

Ajatuksia?

[Vieras]

Tuo ystävällisyys on ilman muuta lähtökohtana.

Semmoiset kysymykset ovat parhaita, joissa jt tajuaa vastauksen ja rupeaa ehkä jo vastaamaankin, mutta tajuaa vastauksen olevan vastoin oppeja jääden sanattomaksi.

Opeista tietää ja voi esittää suuremman määrän semmoisia perusasetelmia, mutta että sellaisen saisi luontevan istuvasti onnistumaan keskustelussa, on jo työläämpää

[J.H.]

Jos ajatellaan jyrkintä fundamentalismia, muslimiterroristeja.. niin pelkäänpä, että ainoa kommunikaatiokeino on tappaminen tai muu väkivalta. Ei niille voine puhuakaan, kun päälle rynnivät. Tuo ei tarkoita, että vastapuoli, kuten edellinen USA:n hallitus Bushin johdolla, olisi sen enemmän oikeassa. Mutta silti, ainoaksi keinoksi "kommunikaatioon" jää väkivalta. Voidaan teoretisoida keskusteluyhteydestä, mutta se veisi kymmeniä tai satoja vuosia tuottaakseen rauhanomaisen ratkaisun, eikä auta akuutissa tilanteessa.

Jehovan Todistajia en pidä kovin haitallisena. Ovat kuitenkin kansainvälisesti mitätön hörhöliike, joka ei todellista valtaa koskaan saa. Toisaalta voisi ajatella "vastakäännyttää" heitä, heitä "auttaakseen", mutta eivätköhän he ole jotenkin itsekin vastuussa hörhöydestään. Eivät ole aikoihin käyneet ovellani, viimeksi vain löin oven kiinni nenänsä edessä kun juttunsa aloittivat. Hmmm.. tosin täytyy myöntää, että olisi kiva nähdä ne röyhkeät "Jumalan Maanpäällisen Järjestön" edustajat juoksemassa karkuun ja lujaa, haulikon laukauksia väistellen

Juujuu, kai minun pitäsi ajatella heitä lahkon viattomina uhreina. Mutta silloin ajattelisin, että tyhmiä ovat kun moiseen alkavat, eikä tyhmäksi sanominen ole kohteliaampaa kuin muuten vaan kusipääksi sanominen

Länsimaisessa fundamentalismissa ihan todellinen poliittinen uhka on USA:sta lähtöisin oleva moderni helluntailais-fundamentalistis-karismaattinen liike. Ne ovat jo amerikoissa iso voimatekijä, ja yrittävät muuttaa valtiota kristilliseksi teokratiaksi. Näkyviä tavoitteita ovat tieteen ja taiteen rajoittaminen ja kouluopetuksen saattaminen uskonnolliseksi. Onneksi USA.ssa on hyvä perustuslaki, joten oikeusteitse sitä on toistaiseksi pystytty rajoittamaan. Kuitenkaan en pidä liioitteluna sanoa, että hellarihihhulointi on jo kansainvälinen uhka, verrattavissa natsismiin tai stalinismiin. Mutta salakavalampi, koska vetoaa "hyviin" arvoihin ja väittää olevansa suoraan Jumalan valtuuttama. Tuo liike tuskin Suomessa saa valtaa, mutta sen "viides kolonna" toimii täälläkin, karismaseurakuntien kuten Nokiamissio kasvattaessa suosiotaan.

Henkilökohtaisesti en sori vaan voi sille mitään, että ihmiset, jotka kannattavat maailmankuvaa, jonka mukaan maailmankaikkeuden jumala on heprealaisten hirviömäinen Jahve, ja kaikki jotka eivät usko Jeesukseen juuri heidän oppinsa tavalla, joutuvat ikuiseen kidutukseen, ja valehtelevat Pyhän Hengen kertovan sen heille, ja loppuun asti sulkevat silmänsä muulta tiedolta.. ovat minusta pahoja ihmisiä, ihmiskunnan pohjasakkaa. Vaikka en itsekään niin häävi ole

Internetin myötä näkee aina vaan useammin, miten ne hihhulit tunkevat ihan maallisillekin foorumeille. Niissä väittelyissä olen huomannut, että heihin ei pysty vaikuttamaan. Kaikki valuu kuin vesi hanhen selästä. Ovat saippuanliukkaita. Ja vaikka heidän juttunsa osoittaisi tieteellä tai jopa Raamatullakin vääriksi, ja siten heiltä argumentit loppumaan, he eivät ole huomaavinaan. Vaan hetkeksi poistuttuaan kopypastettavat taas samat jutut. Eivät ne ole ihmisiä enää, vaan ohjelmoituja koneita.

Tavallaan heitä voisi syyttää patologisiksi valehtelijoiksi. Mutta luulen, että heiltä vaan puuttuu kyky erottaa todellisuus ja mielikuvitus, tai sitten rehellisyys ei ole heille minkäänlainen arvo. Ovat sillä lailla vajaita. Muuttaa heitä ei voi, mutta lopulta kai pakko jotenkin yrittää rajoittaa vaikutustaan.

Joten useimpiin heistä ei voi vaikuttaa. Mutta sellaisilla väittelyillä, esim. tiede.fissä (jonne en itse ole rekkautunut), on arvonsa. Koska suuri yleisö näkee silloin heidän juttujensa onttouden ja perustellut vastaväitteet. Toki sellainen vaatii asiantuntemusta. Jolla ei sellaista ole, suosittelen keinoksi silkkaa pilkkaamista. Siitä uskikset toki riemastuvat ja kokevat "vainoiksi", mutta on pilkkakin keino yrittää estää tuota sairautta tarttumasta vielä terveisiin.

[sinner74]

Leppoisassa keskustelussa tuppaa käymään niin, ettei varsinaisiin kipupisteisiin päästä käsiksi kaiken kahvinjuonnin ja säiden taivastelun lomassa. Sellaisessa mielenhallintamenetelmässä kuin jehovantodistajuus ei kerta kaikkiaan ole mitään hyvää, jonka pohjalta leppoisaa keskustelua edes voisi harrastaa.

IRL-kohtaamisissa kannattaa tietysti mennä tilanteen mukaan. _Täällä netissä pitää asiat esittää niinkuin ne ovat, tälle palstalle ei kukaan jehovantodistaja eksy kavereita etsimään.

Jos taas mieltä vaivaa jehovantodistajuuden aiheuttamat ongelmat, täältä löytää leppoisia ja ymmärtäväisiä keskustelukumppaneita.

[RaM]

Taitava keskustelija osaa käyttää molempia tapoja. Jos selässä on lihakset jumissa, niin pelkkä paijaaminen - niin mukavaa kuin sekin voi olla - ei kuitenkaan useinkaan auta vaan täytyy hieroa hieman kipualueen rajoillakin jolloin se vasta tehoaa. Pieni kivun aiheuttaminen ei ole aina pahasta - niin fyysisen kuin henkisenkään (tai hengellisenkään).