Tiedemiehet tyhmiä ja tiede epäluotettavaa

[RaM]

Kun raamatun tarinoista poimii yksityiskohtia, jotka eivät mitenkään sovi tieteelliseen maailmankuvaan tai tutkimustuloksiin, miten Jehovan todistajat siihen suhtautuvat?
- ei noihin tiedemiehiinkään pidä uskoa
- kyllähän sen tietää että tiedemiehet keksivät noita juttujaan vain saadakseen julkisuutta itselleen
- monet tiedemiehet ovat taas ihan eri mieltä
- he eivät ota huomioon raamatussa kerrottuja tekijöitä
- tiedemiehet ovat saatanan sokaisemia
- on niin monenlaisia asioita jotka vaikuttavat tutkimustuloksiin ja joita tiedemiehet eivät huomioi
- luotan enemmän jumalan sanaan kuin tiedemiehiin
- tiede kelpaa vakuuttavaksi todisteeksi kuitenkin silloin, kun se on samaa mieltä jonkin lahkon opin kanssa

Tiedettä ja tiedemiehiä kristisoi pääsääntöisesti uskovainen, jolla ei ole juuri minkäänlaista kolutusta itsellään. Hänen yleissivistyksensä perustuu pääosin siihen, mitä on lahkon kirjallisuudesta lukenut. Hän toistaa mielipiteitä joita on toiselta kaltaiseltaan aikaisemmin kuullut.

Onko tuollainen suhtautuminen tieteisiin osoitus tyhmyydestä?
Sanoisin mielelläni että on, mutta silloinhan minä tuomitsen samalla itseni, koska itsekin kuuluin joskus tuohon joukkoon (tosin kuitenkin skeptisenä lahkoa kohtaan). Mikä ihme saa yksinkertaisen ja kouluja käymättömän ihmisen kritisoimaan suurta joukkoa ihmisiä, jotka ovat kouluttaneet itseään vuosikausia ja tehneet ankarasti töitä saavuttaakseen viisautta, tietoa ja ymmärrystä asioista, joiden edessä me tavalliset pulliaiset olemme täysin ymmällämme. Mikä ihme saa pelkän peruskoulun käyneen ihmisen kritisoimaan käsittämättömän mutkikkaisiin matamaattisiin laskutoimituksiin kykeneviä ihmisiä, kun pelkkä päässälaskukin tuottaa itselleen vaikeuksia. Viisausko? Jumalan ohjaus?


Mikä saa uskovaisen kritisoimaan tieteellisiä tutkimustuloksia, kun ei itse ymmärrä tai tiedä niistä yhtään mitään?

[Arskavain]

Jossakin sieluni sopukoissa minäkin uskon, että tiedemiehet tekevät havaintojaan "rajatussa tilassa", kuten kiihkeimmät fundamentalistitkin, mutta eri "luokissa".

Kysymykseni sinulle Ram onkin; kummassa "luokassa" saa helpommin vastauksen ikuisuuskysymyksiin ja sitä kautta saavutettavaan mielenrauhaan, joka lienee pääsyy siihen miksi uskonnot ovat niin suosittuja?

Uskonnot saattavat olla ajattelevallekkin ihmiselle vaihtoehto mielenrauhan saavuttamiseksi, mutta muuten uskoakseen ei tarvitse nähdä vaivaa vaan joku on jo ajatellut kaiken puolestasi.

[Vieras]

Hyvä tavaton, Arska, eivät tiedemiehet ole kieltäneet korjaamasta tutkimustuloksiaan, tutkimaan vaan ja oikaisemaan virheet.

Tieteellisiin perusteisiin rakentuu kännykät, joita ei arvattu mahdollisiksi ennen, vielä ainakin 1970 -luvulla ne olivat mahdottomia uskoa yleensä ihmisille.

Vielä vissiin 1960 -luvulla arvioitiin vakavasti montako muutamaa tietokonetta Suomessa enintään tultaisiin tarvitsemaan, mutta eri tieteelliset sovellukset ovat johtaneet toisiin seurauksiin (ei arvioijat olleet pelkkiä totistajia).

Ydinvoimaa ei olisi ymmärretty ollenkaan 1930 -luvun lahkossa.

Kun teknillisen tieteen todistuskappaleet ovat varsin konkreettisina läsnä. Niin ei sen tarvitse tarkoittaa, että jos muissa tieteissä ei synny puntarissa ja kyynärkepillä mitattavia möhkäleitä, että tieteen tulokset olisivat yhtä tyhjää kuin jonkin lahkon lupaukset pikaisesta mahdollisuudesta leijonankorvantauksen rapsutukseen.

[RaM]

Tiede ja tieteen tekeminen on avointa. Sitä ei rajoita mikään. Tiede EI ole ennakkoluuloista kuten uskonnot ovat. Siksi niitä ei pitäisi lainkaan verrata keskenään. Tiede ei sano että jumalaa ei ole. Se ei vain kummemmin tutki tai ota kantaa aiheeseen, koska mitään tutkittavaa ei ole esitetty. Luonnosta ei jumaluus ilmene muutoin kuin uskonnollisena hypoteesinä.

Nuo 'ikuisuuskysymykset' eivät kuulu tieteeseen, sillä ne ovat uskonnollista retoriikkaa. Ikuista elämää ei missään milloinkaan ole havaittu ja sitä, millaista sellainen olisi, on hyvin vaikeaa hahmotella ihmisen rajallisen ymmärryskyvyn vuoksi. Tarkoitan tällä sitä, että suuret luvut menevät normalilta ihmiseltä yli ymmärryksen ja vaivainen miljardikin (ikuisuuden rinnalla ei juuri mitään) on niin suuri määrä mitä tahansa asiaa, että sen käsittäminen on jo erittäin vaikeaa. Mieti vaikka sitä, jos sinulla olisi miljardi euron kolikkoa. Miten ison säästöpossun niitä varten tarvitsisit?

Miksi ihminen viihtyisi elämässä joka kestäisi ikuisesti? Luulen että vaivaiset tuhat miljardia vuottakin olisi aivan liikaa.
Toki ymmärrän myös sen, että moni ihminen oikeasti tarvitsee esim. päihteiden tilalle jonkin korvikkeen ja Jeesus on sinänsä varsin hyvä sellainen. Mutta siihen sen pitäisi jäädäkin.

Uskontojen olemassaolo perustuu muuten ensisijaisesti ihmiskunnan entisajan tietämättömyyteen ja pelkoon tuntematonta kohtaan.

[Pehmoluopio]

Tiede ja tieteen tekeminen on avointa. Sitä ei rajoita mikään. Tiede EI ole ennakkoluuloista kuten uskonnot ovat.

Mitä enemmän on tietoa, sitä vaikeampaa on sen käsittely ja syntyy useita tieteellisiä koulukuntia, joiden viidakoissa ihmisten oletetaan rämpivän. Tätä käyttävät sitten huuhaateorioiden kaupittelijat hyväkseen. He esiintyvät aivan kuin he olisivat legitiimi tieteellinen koulukunta, ikään kuin esimerkiksi kreationismi painisi samassa sarjassa kuin kysymykset siitä, olivatko dinosaurukset höyhenpeitteisiä vaiko eivät.

[Ariadna]

Uskonnot saattavat olla ajattelevallekkin ihmiselle vaihtoehto mielenrauhan saavuttamiseksi, mutta muuten uskoakseen ei tarvitse nähdä vaivaa vaan joku on jo ajatellut kaiken puolestasi.

!600-luvulla elänyt ranskalainen tiedemies ,matemaatikko, fyysikko ja uskonnollinen filosofi Blaise Pascal oli sitä mieltä, että ihminen on otollisempi ymmärtämään pyhää sanaa, jos hän vihaa itseään.
Kiihkeä halu paeta todellista itseä on myös halu paeta kaikkea järkeenkäypää.
Tärkeintä uskonnoissa onkin minuudesta luopuminen, pukea uusi personallisuus. Oman itsensä varassa tälläinen ihminen on avuton ja kurja. Osoittaakseen arvonsa hän on valmis uhraamaan vaikka henkensä puolustaakseen pyhänä pitämäänsäoppia ja yhteisöa.

Jossakin sieluni sopukoissa minäkin uskon, että tiedemiehet tekevät havaintojaan "rajatussa tilassa", kuten kiihkeimmät fundamentalistitkin, mutta eri "luokissa".

Tämä on varmaan jäänteitä, jätettä JT- aivopesusta, yhteisössähän itseluottamus estetään korottamalla oppi järjen yläpuolelle. Uskollisuus opille säilyy niin kauan kun pistoke on seinässä, sillä oppi tarvitsee täydennystä, muuten oma äly ottaa vallan.

[Pehmoluopio]

Uskontojen olemassaolo perustuu muuten ensisijaisesti ihmiskunnan entisajan tietämättömyyteen ja pelkoon tuntematonta kohtaan.

Olen eri mieltä. Minusta uskonto perustuu haluun luistella eroon tuottavasta (eli raskaasta) työstä. Jumala kirosi Aadamin ansaitsemaan leipänsä otsa hiessä. Ikinä tämä ei ole koskenut papistoa. Valkoiset vaatteet päällä vain ne nautiskelivat uhrilahjoja ja suorittivat nimellistä työtä.
Koska kaikkein suosituin ammatti oli pappi, piti sitä rajoittaa jotenkin siksi että uhrilahjoja riittäisi laiskureille. Niinpä keksittiin antaa hommat yhdelle sukukunnalle (arvaa, oliko se leeviläisten isensä keksimä). Israelissa saattoivat ihmiset juopotella, naiskennella tai melkeinpä mitä vain, mutta voi sitä joka meni tekemään luvatta leeviläisten duunia! Leeviläisten AY-pomo oli jumala itse ja hän oitis tappoi sellaisen omakätisesti ja hirvittävän julmasti.
Koska kaikki eivät olleet leeviläisiä, niin ne menivät muiden jumalien papistoihin. Tämä ratkaistiin sillä, että julistettiin voimaan monoteismi. Kaikki muut jumalat olivat pahoja ja iljettäviä ja niiden palvontapaikat ja temppelit tuhottiin. Näin ihmiset raatoivat niska limassa vain leeviläisille.

Monoteismi toi myös jatkuvan väkivallan kierteen ja uskonnollisen suvaitsemattomuuden.

[Arskavain]

Kyllä joillekkin ihmisille tieteestä on tullut jumalkorvike ja helposti ajatellaan, että on jotenkin viisaampi/älykkäämpi jos "tekee itsestään jumala" (Vrt. "Meille opetettu" Edenin kiistakysymys; " vaan Jumala tietää, että sinä päivänä, jona te siitä syötte, aukenevat teidän silmänne, ja te tulette niinkuin Jumala tietämään hyvän ja pahan".)

Sinänsä mielenkiintoinen filosofinen merkitys/pyrkimys pyrkiä olemaan itse jumala (jumalaan liitetään yleensä kaikkivoipasuus) ja ratkovan asiat heittämällä jumala roskakoriin.

Vaikka Adriana viittasikin jehovantodistajajäänteisiin kannanotoissani, niin en kiellä sitä, sillä se vaivaa meitä kaikkia eikä se ole häpeä, niin sinuakin Adriana, sillä tuskin kirjoittelisit muuten täällä tai sinulla olisi niitä mielipiteitä, jotka olet ominut jos et olisi ollut todistaja.

Alitajuntaisesti saatamme toimia tavalla, josta emme ole itse edes tietoisia, sillä eräiden tutkimusten mukaan, (tämä on muuten tieteenkuvalehdestä) teemme mahdollisesti päätöksetkin ennen kuin edes tajuamme sen ikäänkuin ennaltamäärätysti. Itse jumaluskovana jätän kuitenkin sanan mahdollisesti, koska en halua olla kaikkitietävä enkä väitä, että tieteeseenkään uskova väittää, mutta välittävät sellaisen kuvan itsestään.

Oikeastaan tiede kyllä saa monet asiat näkymään eri valossa ja sen avulla on helppo todistaa uskontoja jopa vääriksi eikä monikaan uskontojen käyttämä nykytekniikkakaan olisi mahdollinen ilman tieteellisempänä pidettyä näkemystä, mutta tieteestä ei saisi tulla jonkin ryhmittymän omaisuutta, sillä kuten tiedätte on uskovia ja arvostettuja tiedemiehiäkin. Tieteestä ei saa liioin tulla uskontojen omaisuutta!

Minulle usko onkin jatkuvaa etsimistä, kolkuttamista ja päämäärä sellaisenaan, hylkäämättä ajatusta korkeammasta älystä, jossa saa käyttää myös tiedettä. Se ei myöskään tuomitse sellaisia, jotka päättelevät toisin, vaan pitää niitä samanarvoisina, hieman eri kohdissa vain.

[Vieras]

"Minulle usko onkin jatkuvaa etsimistä" -niin mullenkin. Juuri luin että vanha teoria ihon vaalenemisen syystä siirryttäessä Afrikasta pohjoiseet -että vaalea iho kehittää tehokkaammin auringosta D-vitamiinia, vaikka tumma suojaa enemmän palovauriolta- on saanut todennäköisemmän kilpailijan, että vaalea on vahvempi pakkasta vastaan. Tutkimus viittaa erityisesti naisen poveen vauvaa imetettäessä. Jehova mielestäni siunaa tutkimustyötä jonka tuloksista löytyy jatkuvaa etsimistä ja murusia ajautuu Herätkäähänkin.

[RaM]

Uskontojen olemassaolo perustuu muuten ensisijaisesti ihmiskunnan entisajan tietämättömyyteen ja pelkoon tuntematonta kohtaan.

Olen eri mieltä. Minusta uskonto perustuu haluun luistella eroon tuottavasta (eli raskaasta) työstä. Jumala kirosi Aadamin ansaitsemaan leipänsä otsa hiessä. Ikinä tämä ei ole koskenut papistoa. Valkoiset vaatteet päällä vain ne nautiskelivat uhrilahjoja ja suorittivat nimellistä työtä.
Koska kaikkein suosituin ammatti oli pappi, piti sitä rajoittaa jotenkin siksi että uhrilahjoja riittäisi laiskureille. Niinpä keksittiin antaa hommat yhdelle sukukunnalle (arvaa, oliko se leeviläisten isensä keksimä). Israelissa saattoivat ihmiset juopotella, naiskennella tai melkeinpä mitä vain, mutta voi sitä joka meni tekemään luvatta leeviläisten duunia! Leeviläisten AY-pomo oli jumala itse ja hän oitis tappoi sellaisen omakätisesti ja hirvittävän julmasti.
Koska kaikki eivät olleet leeviläisiä, niin ne menivät muiden jumalien papistoihin. Tämä ratkaistiin sillä, että julistettiin voimaan monoteismi. Kaikki muut jumalat olivat pahoja ja iljettäviä ja niiden palvontapaikat ja temppelit tuhottiin. Näin ihmiset raatoivat niska limassa vain leeviläisille.

Monoteismi toi myös jatkuvan väkivallan kierteen ja uskonnollisen suvaitsemattomuuden.

Monikkomuodostani havaitsee, etten alunalkaenkaan rajoittanut aihetta raamattuun ja kristinuskoon vaan pyrin menemään historiassa kauemmas. Aikaan ennen raamatun tarinoita jolloin oikeat uskonnollisuuden alkuhetket tapahtuivat.

[RaM]

Huomautuksena toivoisin, ettette sotke noita erilaisia pseudotieteitä eli tieteen nimissä tapahtuvia esiintymisiä vertaisarvioituun tieteeseen.

[Vieras]

"Uskontojen olemassaolo perustuu muuten ensisijaisesti ihmiskunnan entisajan tietämättömyyteen ja pelkoon tuntematonta kohtaan."

Tuosta aiheesta, uskontojen synnystä, on kirjoitettu kirja poikineen. olikohan tuo lainaus jostakin ?

[Ariadna]

"Uskontojen olemassaolo perustuu muuten ensisijaisesti ihmiskunnan entisajan tietämättömyyteen ja pelkoon tuntematonta kohtaan.

"

Vielä vähän tarkennettuna, uskonnot perustuvat tuon lisäksi vielä hallitsijoiden valtaan ja sen vallan pönkittämiseen.
Pidän Helsingin yliopiston Vanhan testamentin eksegetiikan professorin Martti Nissisen tutkimuksista. Hänen mukaansa uskonnot voidaan kuoria kuin sipulit. Näin kristinuskokin kantaa mukanaan Lähi-idän kulttuuritaustaansa.

Erityisesti Assyrian, joka oli suuruuden aikoinaan suurvalta ulottuen Persianlahdelta Egyptiin, sieltä mm.kristinuskoon on saatu sovitusoppi ja ehtoollinen.

[Vieras]

"kuoria kuin sipulit" -kyynelten kanssa ?

Ne alkukantaisemmat uskonnot ovat erilaisia eri tavoin, vaikka noissa kehittyneemmissä on eettisesti korkeampia periaatteita.

Tulee mieleen se keskiamerikan kulttuurin tuho siellä nykyviidakossa, josta oli tv-dokumentti. Jos yhtään muistaa, niin siellä rupesi vesi loppumaan viljelyksiltä, eikä jumalat vettä tuoneet vaikka kuinka ihmisiä tapettiin uhriksi ja tällä tavoin mielisteltiin, voitaisiinko sanoa nuoleskeltiin. (vissiin lopulta viimeiset kansanosat lähtivät vaellukselle "jonnekin").

Mistä siis uskonnot yleensä muoihin huomiota kiinnittämättä alkuperänsä juontavat.

[Ariadna]

Monikkomuodostani havaitsee, etten alunalkaenkaan rajoittanut aihetta raamattuun ja kristinuskoon vaan pyrin menemään historiassa kauemmas. Aikaan ennen raamatun tarinoita jolloin oikeat uskonnollisuuden alkuhetket tapahtuivat.

En tiedä miten kauas haluat ajassa taaksepäin mennä, mutta vuodelta 2400eKr löydetyt kirjoitukset osoittavat kuinka Mooseksen laki ei ollut missään mielessä ainutlaatuinen.
Lagasin kuninkaan Urukaginan laissa on samat periaatteet kuin Mooseksen laissa, esim. sorretut ja köyhät ovat suojeluksen tarpeessa. Sama toistuu Hammurabin laissa n. 1700 eKr.

Kaksoisvirtain maassa takaajana on jumala Samas joka oli köyhien ja leskien suojelija. Maan päällä kuningas oli jumalan sijainen, joten sorrettujen puolustaminen kuului kuninkaan velvollisuuksiin.

Tieteen kannalta tämä onkin mielenkiintoista. Mooseksen laista ei ole löytynyt savitauluja tai muuta vastaavaa noin kaukaa menneisyydestä, sitä vastoin "pakanalliset" laintaulut ja kirjoitukset ovat meidän luettavissa.