Kehitys vai luominen

[exegeetti]

Kehitysoppi on ihmisten keksintö korvaamaan Raamatun kertomuksen ihmisen alkuperästä. C.Darvin on yksi kuuluisa nimi kehitysopin keksijöiden joukossa. Kirjastaan "Lajien synty," jonka hän kirjoitti viime vuosisadalla, hän on lausunut: "Jos en muuta ole tällä teoksella saanut aikaa, niin olen sen avulla heikentänyt joidenkin uskoa Raamatun luomiskertomukseen."
Hänen ajatuksensa on siis tämä: "Älä usko Raamattuun, vaan usko minua, minä tiedän miten kaikki eläinlajit maapallolle ovat syntyneet." Hän asetti siis itensä hyvin korkealle jalustalle, jopa Raamatun Jumalan yläpuolelle!
Sellainen olettamus kuin luonnollinen valinta, oli suurta muotia yli sata vuotta sitten, jolla Darvin yritti selittää eri lajien syntyä. Tämä olettamus on jo kauan maannut hylättyjen olettamusten haudassa. Nykyiset tutkijat hymyilevät pilkallissti koko Darvinin kirjalle, koska se ei kyennyt todistamaan, mitä sen otsakkeessa luvattiin. Tänä päivänä on yhä avoimena kysymys, miten eri lajit ovat synyneet, jos turvaudutaan kehityoppiin. Se ei anna mitään tyydyttäviä vastauksia, ainoastaan pelkkiä olettamuksia, jotka toinen toisensa jällkeen joudutaan hylkäämään.
Jos kehitysoppi olisi tosiasia maakerrostumista olisi täytynyt tulla esiin fossiileja, joilla olisi muuttuvia tai osoittain muodostuneita elimiä. Mutta sellaisia ei ole. Tämän tunnusti mm. kirjailija ja tutkija Frits Kahn kirjassaan "Suuri luonto. Nykyajan tieteen maailmankuva." jossa hän sivulla 364 sanoo: " Uudet lajit eivät muodostu vähitellen seikka, joka eliöiden maailmassa on tunnusmerkillistä, vaan ne ovat kerta kaikkiaan yhtäkkiä edessämme. Ne eivät lainkaan kehity, vaan ne astuvat historian näyttämölle kuin näyttelijä kulissien takaa: Tässä olen. Ei ole puolikas-taineljännessiipistä lintua., vaan siinä se on tuo alkulintu siipineen."
Kun ihminen ilmaantui maapallolle alkoi myös se, mitä kutsutaan sivistykseksi. Kirjoitustaito on yksi sivistyksen merkki. Se alkoi asiantuntijoiden mukaan noin neljä tuhatta vuotta ennen meidän ajanlaskuamme. Myös tähtitiede, matematiikka, kielet ja maaviljelys ovat sellaisia. Tämä kaikki todistaa Raamatun puolesta, joka sanoo; "Alussa Jumala loi" ja se tapahtui äkkiä.
Miksi jotkut uskovat kehitysoppiin? Siihen vaikuttaa ainakin kaksi tekijää: joukkosieluisuus ja ylpeys. Tuskin kukaan uskoo siihen siksi, että se olisi todistettu tosiasia. Sir Athur Keit sanoi tästä: "Kehitysoppia ei ole todistettu, eikä sitä voida todistaa. Me uskomme siihen vain siksi, että ainoa vaihtoehto on erityinen luominen ja sitä on mahdotonta ajatella." Suuri biologi Yves Delage sanoi: "Jos joku omaksuu asenteensa yksinomaan tosiasioiden perusteella, niin täytyy myöntää ettei yhden lajin muodostuminen toisesta ole ollenkaan todistettu."
Mitä tahansa ihminen tekeekin, sen takana on aina hänen TAHTONSA, ja tahto on aina sidottu elävään persoonaan. Siksi Raamattu sanoo Jumalasta: "Sinä olet luonut kaikki ja sinun tahdostasi ne ovat olemassa ja ovat luodut." Ilm.4:11.
Kehitysoppiin turvautuminen on siis pelkästään uskon asia.

[toolman]

Kehitysoppia ei ole todistettu, eikä sitä voida todistaa.

Kyllä se vaan on todistettu. Siis Jumala on se KEHITTÄJÄ.

[Jaakko Ahvenainen]

Kehitysoppiin turvautuminen on siis pelkästään uskon asia.

Näin minäkin tämän asian katson olevan.

[Vieras]

Tuo exegeetin kirjoitus on siteeraus, mutta mistä kirjasta, miksi exegeetti ei laita esiin ?

"Nykyiset tutkijat hymyilevät pilkallisesti koko Darvinin kirjalle" -esim. kuka ?

"olisi täytynyt tulla esiin fossiileja, joilla olisi muuttuvia tai osoittain muodostuneita elimiä" -uusin uutisoitu fossiililöytö on muuten pari pv sitten Kiinasta löydetty tyrannosaurus rexin "alkuisä", vain 60 kiloiseksi arvioitu peto, kun t rex itse tuli kai jopa 10 tonniseksi. Mutta se "osittain muodostuneet elimet" ei tarvitse olla ihan niin ihan välttämättä. Ihmisessäkin on vaihteluita, selkänikamien lukumäärä vaihtelee, mutta puolikasnikamaisia ei varsinaisesti ole. Joskus erittäin harvoin syntyy ihminen jolla on häntä. Mutta lajinkehityksestä on arvioitu myös että uusi laji on todennäköisesti kehittynyt suotuisassa paikassa, kuten suojaisassa laaksossa, josta se on vasta valmiina lähtenyt leviämään.

"Ei ole puolikas-taineljännessiipistä lintua" -mutta on löytynyt siivekkäitä sauruksia, joita evoluutiomalli oli jo edellyttänyt ennen niiden löytymistä, ennen löytymistä lahkolle oli tärkeää pilkata tuota mahdollisuutta. Nyt on myös löytynyt höyhenellisiä liskoja, sama asia lahkon kanssa tässäkin. Ja on lintuja, joiden siipi on sopeutunut neljännestä pienemmäksikin, kuten kiwi ja pingviini. Kun taas albatrossi on pitkäsiipinen, kuten lahkon mielestä linnun kuuluu ollakin.

"Kirjoitustaito on yksi sivistyksen merkki" -jassoo, ja kirjoitustaidossa on monissa maissa edelleenkin puutteita. Ja on heimoja Amazonin viidakossa, joiden kielellä ei ole olemassakaan kirjoitusasua. Eikö tämä olisi tullut kirjoittaa näkyviin tuohon kirjaan ? Ja että maanviljelys on vanha taito, arvioitu vanhemmaksi kuin lahkon tarina ihmissuvun iästä, ja että koira on geneettisesti todistettu jalostetuksi itäaasialaisesta sudesta. Arvio 10.000 v sitten alkaen, korjaa jos on muistettu väärin.

[äänilaiteveli]

Miksi jotkut uskovat kehitysoppiin?

Esimerkiksi siksi, koska jo koulussa (ihan ala-asteelta asti) opetetaan niin. "Noin 1,7 miljoonaa vuotta sitten..." Ja luonnollisesti, mitä koulussa sanotaan, se pitää paikkansa. Näinhän se ajattelu menee.

Kehitysoppiin turvautuminen on siis pelkästään uskon asia.

Niinpä. Mutta onhan raamattuunkin ja siihen sisältyvään luomiskertomukseenkin turvautuminen uskon asia. Niinkuin koko raamatun sisältö sovelluksineen = uskon käsitys.

[Pehmoluopio]

"Jos en muuta ole tällä teoksella saanut aikaa, niin olen sen avulla heikentänyt joidenkin uskoa Raamatun luomiskertomukseen."
Hänen ajatuksensa on siis tämä: "Älä usko Raamattuun, vaan usko minua, minä tiedän miten kaikki eläinlajit maapallolle ovat syntyneet." Hän asetti siis itensä hyvin korkealle jalustalle, jopa Raamatun Jumalan yläpuolelle!

Se on totta ja kaiken lisäksi Darwinia on käytetty hyvin tarkoitushakuisesti. Darwin oli itsekin sokea omille ennakkoluuloilleen.
Toisaalta myös Raamattua on käytetty tarkoitushakuisesti.
Lopputuloksena täytyy sanoa, että kysymykseen liittyy niin paljon intohimoja, ettei sitä pystytä ratkaisemaan kylmäpäisesti. Pitää aina olla varuillaan kun joku perustelee kantaansa jommalla kummalla.

Ne eivät lainkaan kehity, vaan ne astuvat historian näyttämölle kuin näyttelijä kulissien takaa: Tässä olen. Ei ole puolikas-taineljännessiipistä lintua., vaan siinä se on tuo alkulintu siipineen."

Ei pidä lainkaan paikkaansa, vaan erilaisia "kehitelmiä" aiheesta lentävä lisko on ollut monta.

Kun ihminen ilmaantui maapallolle alkoi myös se, mitä kutsutaan sivistykseksi. Kirjoitustaito on yksi sivistyksen merkki. Se alkoi asiantuntijoiden mukaan noin neljä tuhatta vuotta ennen meidän ajanlaskuamme. Myös tähtitiede, matematiikka, kielet ja maaviljelys ovat sellaisia. Tämä kaikki todistaa Raamatun puolesta, joka sanoo; "Alussa Jumala loi" ja se tapahtui äkkiä.

Ei suinkaan, vaan nämä kertoivat tarpeesta hallita ihmisiä ja kun syntyi tehokas hallinto jokilaaksoihin, niin sitten alkoi toisten kansojen alistaminen. Raamatussa tämä yritys hallita koko ihmiskuntaa oli Babylonin torni. Myös Nooa hallitsi koko ihmiskuntaa, siis Raamatun mukaan. Hänelle kävu kuin tony halmeelle: ei kestänyt sitä selvin päin.

Miksi jotkut uskovat kehitysoppiin? Siihen vaikuttaa ainakin kaksi tekijää: joukkosieluisuus ja ylpeys. Tuskin kukaan uskoo siihen siksi, että se olisi todistettu tosiasia. Sir Athur Keit

Jos "joukkosieluisuus" on sinusta huono asia, niin miksi aloitat lauseen "tuskin kukaan", minkä jälkeen vetoat auktoriteettiin?

Suuri biologi Yves Delage

Kuinka suuri? Taaskin vetoat auktoriteettiin?

Kehitysoppiin turvautuminen on siis pelkästään uskon asia.

Uskon kehitysoppiin mielummin kuin Joosuan 10:13 :een tai muihin Raamatun päättömyyksiin.

[PoterO]

Kehitysoppi on ihmisten keksintö korvaamaan Raamatun kertomuksen ihmisen alkuperästä. C.Darvin on yksi kuuluisa nimi kehitysopin keksijöiden joukossa. Kirjastaan "Lajien synty," jonka hän kirjoitti viime vuosisadalla, hän on lausunut: "Jos en muuta ole tällä teoksella saanut aikaa, niin olen sen avulla heikentänyt joidenkin uskoa Raamatun luomiskertomukseen."
Hänen ajatuksensa on siis tämä: "Älä usko Raamattuun, vaan usko minua, minä tiedän miten kaikki eläinlajit maapallolle ovat syntyneet." Hän asetti siis itensä hyvin korkealle jalustalle, jopa Raamatun Jumalan yläpuolelle!

Pappisvirkaan kouluttautuneen, mutta myös biologisia opintoja suorittaneen Darwinin alkuperäisenä motivaationa ei ollut luomiskertomuksen romuttaminen. Hyvin suurella osalla tuon aikaisten luonnontieteilijöiden oli myös teologinen tausta, joten heidän työtään voisi pitää Jumalan kätten työn tutkimisena. Todisteet johtivat Darwinin toiselle polulle.

Raamattun vetoaminen tässä keskustelussa on virheellistä argumentointia, sillä uskonnollisena tekstinä sillä on luonnontieteiden kanssa yhtä vähän tekmistä kuin samaan sarjaan kuuluvan Koraanin kanssa.

Sellainen olettamus kuin luonnollinen valinta, oli suurta muotia yli sata vuotta sitten, jolla Darvin yritti selittää eri lajien syntyä. Tämä olettamus on jo kauan maannut hylättyjen olettamusten haudassa. Nykyiset tutkijat hymyilevät pilkallissti koko Darvinin kirjalle, koska se ei kyennyt todistamaan, mitä sen otsakkeessa luvattiin. Tänä päivänä on yhä avoimena kysymys, miten eri lajit ovat synyneet, jos turvaudutaan kehityoppiin. Se ei anna mitään tyydyttäviä vastauksia, ainoastaan pelkkiä olettamuksia, jotka toinen toisensa jällkeen joudutaan hylkäämään.

Suosittelisin nimeämään tutkijoita epämääräisen nykyisten tutkijoiden käyttämisen sijaan.

Yleisradionkin kanavilla juhlistettiin Lajien synnyn merkkivuotta juuri näyttävästi, eikä sitä jouduttu todellakaan kaivamaan mistään hylättyjen olettamusten haudasta. Milloin olisit nähnyt luontodokumentin tai lukenut tiedeuutisen missä lajien yhteistä periytymistä olisi jouduttu edes kyseenalaistamaan?

Jos kehitysoppi olisi tosiasia maakerrostumista olisi täytynyt tulla esiin fossiileja, joilla olisi muuttuvia tai osoittain muodostuneita elimiä. Mutta sellaisia ei ole.

Täysin väärin! Tuollainen ei kuulu evoluutioteoriaa edes pintapuolisesti ymmärtävän oletuksiin.

Tyypillinen kreationistinen olkinukke. Tämän kreationistisen logiikan mukaan esimerkiksi vähäinen näkö ei olisi sokeutta merkittävämpi parannus.

Tämän tunnusti mm. kirjailija ja tutkija Frits Kahn kirjassaan "Suuri luonto. Nykyajan tieteen maailmankuva." jossa hän sivulla 364 sanoo: " Uudet lajit eivät muodostu vähitellen seikka, joka eliöiden maailmassa on tunnusmerkillistä, vaan ne ovat kerta kaikkiaan yhtäkkiä edessämme. Ne eivät lainkaan kehity, vaan ne astuvat historian näyttämölle kuin näyttelijä kulissien takaa: Tässä olen. Ei ole puolikas-taineljännessiipistä lintua., vaan siinä se on tuo alkulintu siipineen."

Laajalle alueelle levinneen pitkiä aikoja vaikuttaneen runsaslukuisen populaation fossiilien löytymisen teoreettinen todennäköisyys on suurempi, kuin pienellä alueella lyhyen aikaa eläneen pienilukuisen populaation fossiilien löytyminen. Lieneekö tarvetta kertoa kummanlaisen populaation perimässä tapahtuu muutoksia nopeammin?

Kun ihminen ilmaantui maapallolle alkoi myös se, mitä kutsutaan sivistykseksi. Kirjoitustaito on yksi sivistyksen merkki. Se alkoi asiantuntijoiden mukaan noin neljä tuhatta vuotta ennen meidän ajanlaskuamme. Myös tähtitiede, matematiikka, kielet ja maaviljelys ovat sellaisia.

Tuota aikaisempaa aikaa kutsutaan esihistorialliseksi ajaksi, eikä ajaksi ennen ihmisen ilmaantumista. Mikäli tuollaista aikaa ei olisi todisteiden mukaan ollutkaan, niin olisi kiva tietää miksi esihistorialliseksi oletetuista löydöksistä voidaan saada yhteneviä ajoituksia erilaisilla menetelmillä. Työhön sopimattomilla menetelmillähän tulisi saada sattumanvaraisia tuloksia toisiinsa verrattuina.

Miksi jotkut uskovat kehitysoppiin? Siihen vaikuttaa ainakin kaksi tekijää: joukkosieluisuus ja ylpeys.

Ylpeys? Kumpi kuulosta ylpeilevämmältä? Kaikkivaltiaan omaksi kuvakseen muuta luomakuntaa ylemmäksi hallitsemaan luotu, vai hiivasienen, marakatin ja kaikkien muiden eliöiden kanssa jaetusta kantamuodosta kehittynyt?

Tuskin kukaan uskoo siihen siksi, että se olisi todistettu tosiasia.

"Evoluutio tarkoittaa sukupolvien myötä tapahtuvia muutoksia populaation geenivarastossa." Edellinen määritelmä lainattu wikipediasta. Perustuuko tämä määritelmä havaittuihin tosiseikkoihin? Aivan varmasti. Evoluutio on nimitys luonnonilmiölle. Tuota luonnonilmiötä kuvailevaa teoriaa kutsutaan evoluutioteoriaksi. Luonnontieteissä käsitteeseen teoria ei myöskään liity siihen arkikielessä liitettyä epävarmuutta.

Lopussa olleet biologien lainaukset olisivat tietysti voinneet olla edes 1900 luvulla vaikuttaneilta tutkijoilta; heihin liittyvä sosiaali Darwinismi ja Torinon käärinliinat ovatkin aivan toinen asia.

[Vieras]

luomisertomuksesta ei ole yhtään todistetta.

Evoluutiosta on niin paljon todisteita, että lahkon on pitänyt laatia kirja salaamaan ja peittelemään niitä todisteita, kirja "elämä maan päällä..."

Luomiskertomus on siten uskon varainen. Mutta luomiskertomus on ymmärrettävä evoluution tavalla. Luonto itsessään on suoraa Jahven kirjoitusta.

[PoterO]

Onko kukaan yhteisestä kantamuodosta kehittymisen vastustaja pohtinut seuraavaa?


Miksi toistensa kanssa lähisukulaisiksi tulkituilla lajeilla on myös niin samanlaiset pseudogeenit ja endogeeniset retrovirukset?

Esimerkiksi, kädellisillä on vaurioitunut geeni minkä vuoksi niiden elimistö ei tuota C-vitamiinia. Samainen geeni on vaurioitunut myös murmeleilla, mutta eri tavalla verrattuna läheistä sukua toisilleen oleviksi tulkituilla kädellisillä.

Yksittäisestä lajista puhuttaessa olen kuullut puhuttavan niin sanotusta rappeutumisesta. Pohja tällaiselta rappeutumiselta murenee kuitenkin täydellisesti kun tarkastelemme samalla tavalla vaurioitunutta geeniä kädellisten ryhmässä.

[Aaac]

Oletan, että Exegeetin siteeraus jostain uskovaisten kirjasta oli tarkoitettu pilkkaamaan tuommoista tietämättömyyteen perustuvaa maailmankuvaa. Oletan aina hyvää ihmisistä.

Evoluutio ei ole millään lailla uskon asia, vaan tieteellinen fakta. Evoluutiota selittävä "kehitysoppi" on yksi todistetuimmista tieteellisistä teorioista. Monesti sanotaan, että edes painovoimateoriaa ei ole todistettu läheskään yhtä hyvin, mutta uskovaisille ei painovoimaan "uskominen" tuota vaikeuksia. Painovoima kun ei aseta heidän maailmankuvaansa outoon valoon.

[Arskavain]

Aihe on kieltämättä vaikea, mutta miksi näistä eri käsityksistä tulisi tehdä vastakkainasettelu, kun kumpikin käsitys törmää lopultakin samoihin "perusalkutekijöihin" ja iksuisuuskysymyksiin, vaikka näin:

Jos jumala loi niin kuka loi jumalan, vielä "oletattavasti" kehiittynempänä pidetyn elämänmuodon?
Jos kaikki kehittyy itsestään johonkin suuntaan, niin miksi emme sitä yksinkertaista mekanismia, mistä kaikki sai alkunsa, jonka seurauksena on syntynyt mitä erilaisimpia teorioita kaikkeuden syvimmästä olemuksesta?

Itse olen sitä mieltä, että kaikkia näkemyksiä tarvitaan ja oma subjektiivinen käsitykseni on, että pohtiminen on ihmisenä olemisen osa, joka tekee kaikkeudesta juuri niin mielenkiintoisen ja kunnioitusta herättävän, kuin se on.

[PoterO]

Aihe on kieltämättä vaikea, mutta miksi näistä eri käsityksistä tulisi tehdä vastakkainasettelu, kun kumpikin käsitys törmää lopultakin samoihin "perusalkutekijöihin" ja iksuisuuskysymyksiin, vaikka näin:

Jos jumala loi niin kuka loi jumalan, vielä "oletattavasti" kehiittynempänä pidetyn elämänmuodon?
Jos kaikki kehittyy itsestään johonkin suuntaan, niin miksi emme sitä yksinkertaista mekanismia, mistä kaikki sai alkunsa, jonka seurauksena on syntynyt mitä erilaisimpia teorioita kaikkeuden syvimmästä olemuksesta?

Itse olen sitä mieltä, että kaikkia näkemyksiä tarvitaan ja oma subjektiivinen käsitykseni on, että pohtiminen on ihmisenä olemisen osa, joka tekee kaikkeudesta juuri niin mielenkiintoisen ja kunnioitusta herättävän, kuin se on.

Subjektiivisella tasolla on helppo sanoa kaikkien näkemysten olevan saman arvoisia, mutta objektiivisella tasolla on pystyttävä järjestämään erilaiset näkemykset jonkinlaiseen luotettavuus järjestykseen. Mikäli en itse ole perehtynyt meteorologiaan ja/tai en omaa sään ennustamiseen tarvittavia välineitä, niin käännyn asiantuntijan puoleen. Käännynkö sammakon avulla ennustavan tahon vai Ilmatieteen laitoksen puoleen? Mikäli kysyn molempien näkemystä, niin kumman ennusteen mukaan pukeudun ennusteiden ollessa erilaiset?

[Vieras]

"Käännynkö sammakon avulla ennustavan tahon vai Ilmatieteen laitoksen puoleen"

Aikoinaan oli aikauslehdessä kuva paljaalle maalle jäätyneestä sammakosta, oli parka myöhästynyt talvisijoille siirtymisessä.

Uskontojen piirissä ja uskontoon aineistoksi mukaan ottamaansa aiheistoa käsittelemään on sammakkoennustajaksi osoittautunut tämä lahko.

[Arskavain]

Jos täyttä objektiivisuutta pidetään jonkinmoisena hyveenä ja esittäisi oletetun mittarin mukaan lukemaa 100, niin on totta, että joidenkin näkemykset ovat objektiisempia ja meidän täytyy kyetä valitsemaan vaihtoehtoja, jotka vastaavat meidän omaa näkemystä, joka on enemmän tai vähemmän objektiivinen. Kaikki näkemykset ovat enemmän tai vähemmän lähellä totuutta, mutta sanotaan näin, että vaikka pitäisin esim. uskontoa koskevissa näkemyksissä omaa kantaa jonkun lahkoon kuuluvaan näkemystä objektiivisempana, onnistuu hän todennäköisesti jossakin muussa kategoriassa paremmin, joita on lukemattomia määriä.

Tosin olen sitä mieltä, että kaikkein objekttivisin näkemyskin on lopulta subjektiivinen.

[PoterO]

Jos täyttä objektiivisuutta pidetään jonkinmoisena hyveenä ja esittäisi oletetun mittarin mukaan lukemaa 100, niin on totta, että joidenkin näkemykset ovat objektiisempia ja meidän täytyy kyetä valitsemaan vaihtoehtoja, jotka vastaavat meidän omaa näkemystä, joka on enemmän tai vähemmän objektiivinen.

Nähdäkseni omaa näkemystä vastaavien vaihtoehtojen suosiminen ei todellakaan ole merkki objektiivisuudesta. Silloinhan valinta suoritetaan subjektiivisin menetelmin; sanotaan vaikkapa objektiivisen logiikan ja tieteellisen menetelmän sijasta. Tuolloinhan voimme suosia näkemystä minkä mukaan 1 + 2 on erisuuri kuin kolme, mikäli se vastaa meidän aikaisempaa näkemystämme. Objektiivisesti katsoen tuo näkemys kuitenkin pysyy virheellisenä.

Ajatellaanpa, että sillan lujuuslaskelmia tehneet insinöörit päätyvät täysin erilaisiin tuloksiin. Kumman insinöörin tulosten mukaisesti silta tulisi rakentaa? Tulisiko valinta suorittaa sen pohjalta kumman tulokset vastaavat eniten omaa näkemystämme (miellyttävät meitä enemmän), vaiko sen pohjalta kumman parametrit ja niiden pohjalta suoritetut laskutoimitukset vastaavat todellisuutta ja ovat virheettömiä? Tietysti voimme myös suosia mukavampaa insinööriä tai vaikka sitten vanhempaa insinööriä.

Kaikki näkemykset ovat enemmän tai vähemmän lähellä totuutta, mutta sanotaan näin, että vaikka pitäisin esim. uskontoa koskevissa näkemyksissä omaa kantaa jonkun lahkoon kuuluvaan näkemystä objektiivisempana, onnistuu hän todennäköisesti jossakin muussa kategoriassa paremmin, joita on lukemattomia määriä.

Eksistentialistisen teologian tulkinnassa tuo voi pitää varsin hyvin paikkaansa, mutta luonnontieteistä ja matematiikasta tuo on varsin kaukana.