Totuus™ arkista?

[Witless]

MIKÄÄN tuossa raamatun tarinassa ei silti kestä kriittistä tarkastelua.

Mites muuten tuo lastin kiinnittäminen tässä tapauksessa hoitui, en muista? Mainintaanko Raamatun spekseissä, oliko joka elukka narulla kiinni paikallaan (hyönteisten tapauksessa tietysti siimalla), vai ratkaistiinko asia ns. koppikonttorilla (elehvantti 5 m2, hyttyinen 1 cm2)?

Asiastahan en tiedä, mutta oon kuullut että konttilaivakin köleineen kaikkineen kaatuu, jos lasti valahtaa toiselle sivulle. Ja vahva käsitykseni (ks. luontodokumentit, Korkeasaari) on että villieläimillä on keskimäärin tapana liikuskella (laiskiainen ja semmoiset poislukien).

[AchanBeroean]

Onko muita koskaan ihmetyttänyt Vartiotornin laatikkomainen (=palikka) tulkinta Nooan arkin muodosta?

Eihän Raamatussa edes taideta määritellä arkin muotoa sen kummemmin mainittujen perusmittojen lisäksi. Samalla logiikallahan esim. autojen muodon olisi oltava suorakulmainen laatikko, mikäli pituuden, leveyden ja korkeuden lisäksi ei muotoilusta kerrottaisi muuta. Miksi ihmeessä siis suorakulmainen laatikko?

Minua ei ole ihmetyttänyt, mutta asia avaa näkökulmia lahkon raamatuntulkintatapaan.

Lahko ottaa kirjaimellisen tulkinnan mitoista ja esittää suorakaiteen muotoista arkkia.

Toisaalta lahko esittää Nooan arkista kuvausta, jossa lahko esittää itsensä nykyajan arkkina, jonne kaikkien tulee paeta.

Lahko siis mielivaltaisesti yhdistelee kirjaimellista tulkintaa ja tekstistä johdettuja ajatuksia ja tällä tekniikalla voi tuottaa mitä mielikuvituksellisimpia oppeja, joita se voi nostaa esiin ja kumota kulloisenkin tarpeen mukaan.

(1. Mooseksen kirja 6:9-22) 9 Tämä on Nooan historia. Nooa oli vanhurskas mies. Hän osoittautui moitteettomaksi aikalaistensa keskuudessa. Nooa vaelsi tosi Jumalan kanssa. 10 Aikanaan Nooalle syntyi kolme poikaa: Seem, Haam ja Jafet. 11 Ja maa turmeltui tosi Jumalan edessä, ja maa tuli täyteen väkivaltaa. 12 Niin Jumala katseli maata, ja katso, se oli turmeltunut, koska kaikki liha oli turmellut tiensä maan päällä. 13 Sen jälkeen Jumala sanoi Nooalle: ”Kaiken lihan loppu on nyt edessäni, koska maa on heidän takiaan täynnä väkivaltaa, ja katso, minä hävitän heidät sekä maan. 14 Tee itsellesi arkki pihkaisesta puusta. Sinun tulee tehdä arkkiin osastoja, ja sinun on suojattava se sisältä ja ulkoa maatervalla. 15 Ja näin sinun tulee se tehdä: kolmesataa kyynärää arkin pituus, viisikymmentä kyynärää sen leveys ja kolmekymmentä kyynärää sen korkeus. 16 Sinun tulee tehdä arkkiin tsohar [= katto tai ikkuna] ja päättää se kyynärän korkeudelle, ja arkin sisäänkäynti sinun tulee sijoittaa sen kylkeen; sinun tulee tehdä siihen alimmainen, toinen ja kolmas kerros. 17 Ja katso, minä puolestani tuotan vedenpaisumuksen maan päälle hävittääkseni taivaiden alta kaiken lihan, jossa elämän voima vaikuttaa. Kaikki, mikä on maan päällä, heittää henkensä. 18 Ja minä solmin liittoni sinun kanssasi, ja sinun on mentävä arkkiin, sinun ja poikiesi ja vaimosi ja poikiesi vaimojen sinun kanssasi. 19 Ja kaikkia elollisia kaikenlaisesta lihasta sinun tulee viedä arkkiin kaksi kutakin säilyttääksesi ne elossa kanssasi. Niiden tulee olla koiras ja naaras. 20 Lentävistä luomuksista lajiensa mukaan ja kotieläimistä lajiensa mukaan, kaikista maan liikkuvista eläimistä lajiensa mukaan, tulee sisään luoksesi kaksi kutakin säilyttääksesi ne elossa. 21 Ja ota sinä itsellesi kaikenlaista ravintoa syötäväksi, ja sinun on kerättävä sitä itsellesi, ja sen on oltava ravintona sinulle ja niille.” 22 Ja Nooa teki aivan niin kuin Jumala oli häntä käskenyt, juuri niin hän teki.

[Tolppa-JT]

Eikös tätä arkinakennusasiaa kannattaisi kysellä eräältä espoolaiselta laivanrakennusinsinööriltä? Veli vanhimmalta.

[Kapteeni]

Containerilaivan kapteenina sanoisin, että kyllä tuo arkki todennäköisesti pysyisi pystyssä kovassakin merenkäynnissä. Arkin vakavuus olisi jopa aika helppo laskea, jos tietäisi arkin rakennusmateriaalin painon, eläinten lukumäärän, ja painon, sekä minne ja mille korkeudelle Noah lastasi eri painoiset eläimet. Se, että noita kansia lastiruumassa oli kolme osoittaa jopa laivatekniikan hallintaa. Tuo laatikko/ arkki ei missään tapauksessa kaadu jos painavat eläimet ovat pohjalla, mutta arkista saattaa tulla jopa lian vakaa, mikä ei kovassa merenkäynnissä ole hyväksi. Arkin pohjalla on myöskin saattanut olla kiviä painolastina. Siinä tapauksessa Noahilla on ollut erittöin vakaa alus jolloin hänellä on ollut mahdollisuus pistää norsuja kolmannellekkin kannelle.
Tällaisia tasapohjaisia aluksia löytyy paljon. Esimerkiksi proomut. Itsekkin olen ollut hinaajan kipparina jolloin hinasin tällaista tasapohjaista proomua joka oli varustettu korkeilla skoteilla ( seinillä ).
Yksi esimerkki on mereen pudonnt tavallinen 20 tai 40 jalan containeri. Se pysyy yleensä pystyssä jopa kovassa merenkäynnissä jos se on tiivis.
Yleensähän kun laiva on merihädässä ongelmana on lasti joka lähtee liikkumaan tai laivan kraanat, puomit, kansilasti, jne. . Noan ongelma on ollut saada eläimet pysymään paikalla. Mutta, ehkä hän ei ollut myrskyssä vaan ainoastaan vesisateessa.
Kyllä minä olisin pestautunut Noan arkille ilman huolia.

[PoterO]

Containerilaivan kapteenina sanoisin, että kyllä tuo arkki todennäköisesti pysyisi pystyssä kovassakin merenkäynnissä.

Sinulla on kyllä varmaankin minua enemmän kokemusta laivoista. Minun ajatukseni rajoittuivat lähinnä tietoon mongolien huonoista laivoista johtuneista tappioista. Merikäyttöön tarkoitettuja laivoja heiltä kyllä selvisi takaisin Kiinanmaalle.

[Kapteeni]

Asiastahan en tiedä, mutta oon kuullut että konttilaivakin köleineen kaikkineen kaatuu, jos lasti valahtaa toiselle sivulle. Ja vahva käsitykseni (ks. luontodokumentit, Korkeasaari) on että villieläimillä on keskimäärin tapana liikuskella (laiskiainen ja semmoiset poislukien).

Konttilaivalle on vaarallista se, että kontit putoavat mereen kansilastista ja laiva sen takia kallistuu sille sivulle joka tulee painavammaksi. Myöskin se, että aina ei voi olla varma paljonko kontti painaa. Sen takia saattaa lastata painavia kontteja lian ylös kansilastiksi, jolloin laivan painopiste tulee lian ylös. Jos painopiste on lian alhaalla, niin laivasta tulee lian elävä ja heiluu lian paljon. Mikä ei tietenkään ole hyvä. Myöskin konttilaiva kansilastin kanssa on korkea ja vaikea ohjata satamassa ja myrskyssä.
Seilasin aikaisemmin linjaa Etelä-Amerikka - USA konttilaivan kipparina ja toisinaan hurrigaanit veivät laivaa hiljaa taaksepäin korkean kansilastin takia. Koska myrskyssä ei voinut ajaa täydellä voimalla vaan ainoastaan yritti pitää keulaa päin tuulta jotta ei joutuisi poikittain tuuleen. Aaltoja ei hurrigaaneissa juuri ole koska tuulen voima pitää ne alhaalla. Tuollainen Noan arkki ilman koneita ja ohjausta pienellä syväyksellä saattaisi olla ihan merikelpoinen. Tuuli veisi sitä minne vie. Mutta tuskin siinä huonosti kävisi. Esimerkiksi jos joutuu purjeveneellä kovaan Biscayan myrskyyn, niin paras on purjeet alas, pistää luukku kiinni ja painua punkkaan. Jos on vettä kölin alla niin kyllä siitäkin myrskystä hengissä selviää.

quote korjattu -Jaakob

[Witless]

Konttilaivalle on vaarallista se, että kontit putoavat mereen kansilastista ja laiva sen takia kallistuu sille sivulle joka tulee painavammaksi. Myöskin se, että aina ei voi olla varma paljonko kontti painaa. Sen takia saattaa lastata painavia kontteja lian ylös kansilastiksi, jolloin laivan painopiste tulee lian ylös. Jos painopiste on lian alhaalla, niin laivasta tulee lian elävä ja heiluu lian paljon. Mikä ei tietenkään ole hyvä. Myöskin konttilaiva kansilastin kanssa on korkea ja vaikea ohjata satamassa ja myrskyssä.

Sorry, en oikeasti muistanut että tänne kirjoittaa alan ammattilainenkin.

Mielenkiintoista tietoa, kuulostaa ihan järkevältä että kolmeen kerrokseen lastattuna tuo vakaus lisääntyy. Vähän kuin humalaiset turistit ruotsinlaivalla, kansia on niin monta että huojunta ei heiluta alusta. Ja VT:n kuvissahan tuo laatikko oli ihan kannellinen, eli sinänsä vaaraa lastin putoamisesta kyydistä ei olisi, kuten konttilaivassa. Kerrosjakoa en myöskään muistanut, sehän antaisi vähän mahdollisuuksia painojaon lisäksi siihen että isommat eivät ainakaan talloisi pienempiä jalkoihinsa.

Nyt tarinan suhteen jäävät enää epäilyttämään biologiset, historialliset ja muutamat muut syyt. Isoin kysymys tietysti on tuo VT-logiikan ja muiden kreationistiselitysten ontuminen yhdistelmässä 1) eläinten määrä, 2) ei makroevoluutiota ja 3) 6000 vuotta elämää maapallolla. Ja tietysti se, että kyseistä tarinaa löytyy niin monena eri versiona, joista osa on kotoisin ajalta ennen Raamattua. Mutta tämä lienee aika tuttua kauraa jo monille.

[Vieras]

Luulisi maakrapuna että jos lotjan sivu on niin pitkä että useampi peräkkäinen aalto mahtuu samanaikaisesti alle niin se ei keiku ?

[Markku Meilo]

Luulisi maakrapuna että jos lotjan sivu on niin pitkä että useampi peräkkäinen aalto mahtuu samanaikaisesti alle niin se ei keiku ?

Paitsi säännöllisin välein toistuu muita korkeampi aalto, muistaakseni sen toistumistiheys riippuu tuulen vauhdista.

[Kapteeni]

Vieras kirjoitti:

Luulisi maakrapuna että jos lotjan sivu on niin pitkä että useampi peräkkäinen aalto mahtuu samanaikaisesti alle niin se ei keiku ?

Kysymyksesi on hyvä, mutta en ole varma ymmärränkö oikein mitä tarkoitat. Mutta luulen, että kysymyksesi koskee yhtä laivatekniikan tärkeinpiä laskelmia. Nimittäin laivan runkon pitää kestää hirvittävä rasitus juuri sen takia, että se saattaa joutua kahden aallon harjan päälle. Tämä oli syynä siihen, että muutama supertankkeri 70 ja 80 luvulla katkesi Cape of Good Hope´n lähellä. Tuolla Hyväntoivonniemen kärjen itäpuolella kohtaavat usein kova tuuli ja vastakkaiseen suuntaan menevä merivirta. Nämä kaksi asiaa saavat aikaan näkymättömän mahtavan pitkän aallon. Supertankerin keskiosa saattaa jäädä ilmaan ilman, että kukaan laivalla olioista on sitä huomannut. Seilasin 80 luvun alussa kahdella pohjoismaitten suurimmalla supertankkerilla tanskalaisilla Karen Maersk ja Kate Maersk. Kun seisoi ahterissa ja katseli keulaan 370 metrin päähän, niin näki kuinka laiva runko taipui ylös ja alas. Tässä ei kuitenkaan ollut mitään vaaraa, niin kauan kun laivan alla on vettä.
Voi olla, että juuri tämän rungon rasituksen takia arkki oli pitkän laatikon mukainen. Noah ei tarvinnut ruoria, ei potkuria tai purjeita, senpä takia tuollainen laatikko arkki on ehkä ollut se kaikista vahvin ja helpoin ratkaisu.

[Kapteeni]

Markku kirjoitti:

Luulisi maakrapuna että jos lotjan sivu on niin pitkä että useampi peräkkäinen aalto mahtuu samanaikaisesti alle niin se ei keiku ?

Paitsi säännöllisin välein toistuu muita korkeampi aalto, muistaakseni sen toistumistiheys riippuu tuulen vauhdista.

Joo, se on sellainen hiukan taikauskon asia. Sitä on moni yrittänyt laskea. Minäkin, mutta sitten se seitsämäs aalto ei olekaan niin pitkä kuin se oli edellisellä kerralla. Jotkut tiedemiehet sanovat, että siinä on kysymys ajasta eikä suinkaan tuulesta tai säästä.

Olin 18 vuotta sitten förstinä tanskalaisella Pia Theresalla. Tulimme kovassa talvimyrskyssä yli Pohjanmeren matkalla Hampurista Englantiin Hulliin. Olin menossa sisäportaita ylös komentosillalle vikajeeraamaan kipparia, kun yllättäen vesitulva tuli rappusia alas komentosillalta. Kun tulin sillalle, kapteeni oli lentänyt kontalleen nurkkaan ja ilmoitti, että hänen ei tarvittse käydä pesulla tänään. Laivan päälle iski takaapäin tällainen hirmuaalto joka katkesi juuri siinä komentosillan ikkunoiden korkeudella. Tuota vettä tuli niin paljon sisään, että se antoi sellaisen paineen komentosillalla, että jopa sillan teräskatto pullistui ylöspäin. Kaikki tietenkin hajosi brygällä. Me läheteltiin hätäreketteja, mutta ei siiheen myrskyyn tullut edes pelastusalukset. Viimein me sitten päästiin suojaan Delfsilliin Hollantiin. Tää oli just sellainen hirmuaalto. Laiva joutu telakkaan.

[Markku Meilo]

Joo, se on sellainen hiukan taikauskon asia.

Kaikenlaisia Merenkulkuhallituksenkin alusta, vai oliko Merivartioston alus, ohjastaa. Tuollaisen taikauskon istuttivat minuun joskus 1960-luvun puolivälissä. Tai jos valo on tässäkin kirkastunut?

[Vieras]

Kun merimiesjuttutuotantoa maustetaan vartiototorniseuralta omaksutusta sepittelyulottuvuuksilla niin...

Beringinmeren valaanpyynti syysmyrskyssä on löytänyt voittajansa.

Oliko muuten Cape Cod vai mikä paikka USA:n itärannikolla, mistä valaanpyyntialukset 1800 -luvulla lähtivät ja ala oli paljolti kveekareiden heiniä. Oliko heillä erityisempi lukkarinrakkaus päiväkirjan pitoon, mutta ainoa historian tuntema valaan vastaisku tapahtui kun valas ui (päässee n. 50 km/h) puulaivan kylkeen ja hajotti sen. Siitä jäi päiväkirja kuitenkin jotenkin jäljelle ja tarina jatkuu, että Moby Dick (ei Richard Moby, vaikka eräs "veli vanhin" niin oikaisi) kirjoitettiin sen pohjalta. Oliko Herman Melville ? Kriitikot pitävät tärkeänä, jotkut lukeneet väittävät että jännittävän tuntuisesta lähtökohdasta saatu tylsä kirja.

[RaM]

Ihan pelkkänä saaristolaivurina uskallan kuitenkin olla arkki-asiassa hieman eri mieltä kapteenin kanssa.

Mitä ensinnäkin aluksen pohjan muotoon ja sen tuomaan vakauteen tulee, niin V ja U pohjaiset alukset ovat paljon paremmin ohjattavia sekä vakaampia kuin tasapohjainen ruuhi. Ei siis sotketa U pohjaa ja tasapohjaa toisiinsa.
Tämä tasapohjan epävakaus on helposti todennettavissa pinemmässä mittäkaavassa kanooteissa ja kajakeissa. Tasapohjaisena ne kulkevat kevyemmin, mutta ovat vaikeampia ohjata sekä kiikkerämpiä. Tilanne on täysin sama, vaikka aluksen koko kasvaa. Tasapohjaisen veneen tai aluksen kantavuus on paljon parempi kuin V ja U pohjaisilla aluksilla ja siksi sellaisia käytetäänkin rannikkojen lähellä ja jokikuljetuksissa, joissa tarvitaan mahdollisimman suurta kantavuutta ja pientä syväystä.

Nämä kapteenin kuskailemat alukset ovat lisäksi vakaajineen rakenteeltaan täysin erilaiset ja erilaista materiaalia kuin Nooan loota. Kapteenin mainitsemat taipumat ovat mahdollisia jäykistetyillä teräsrunkoisilla aluksilla, mutta osaisiko kapu tai joku toinen selittää minulle, miten tasapohja liitetään laitojen kanssa (laatikon kulmat) niin erinomaiseksi rakenteeksi, että se kestää taipumia sekä säilyttää tiiviytensä? Luulenpä kapuseni, että kun olet aikasi koittanut pumpata tuossa Nooan lootassa sisälle tunkevaa vettä todeten sen hyödyttömäksi, niin sinunkin arviosi aluksen merikelpoisuudesta voisi saada uuden arvion.

Tasapohjainen ohjaamaton loota liukuisi todennäköisesti pinnalla hyvin (sen aikaa kun se siellä pysyisi). Se ei kuitenkaan kulkisi keulaedellä allokosta toiseen niitä halkoen (kun sillä ei edes varsinaista keulaa ollut), vaan pääty edellä edetessään se tulisi kantavuutensa vuoksi rysähtäen alas aallonharjalta TÖRMÄTEN jatkuvasti aallosta toiseen. Pääasiassa se kuitenkin menisi aallokossa sivuttain ja tasapohjaisen aluksen korkea painopiste tekisi sen helposti kaatuvaksi.

Yksinkertaisena esimerkkinä soutuvene on paljon merikelpoisempi ja vakaampi aallokossa kuin ruuhi. Siksi ruuhi onkin aina ollut pääasiassa jokien kulkuväline. Tasapohjaisia aluksia käytetään merikuljetuksissa myös hinattavina 'kontteina' ikäänkuin perävaunuja rekkojen perässä.

Kiinalaiset eivät olleet ainoita jotka erehtyivät lähtemään ruuhilla merelle sotimaan tuhoisin seurauksin. Samoin kävi myös Napoleonille, kun hän yritti hyökätä Englannin kimppuun.

Edelleenkin väitän siis, ettei Nooan loota olisi ollut kelvollinen ajelehtimaan yksinään valtamerimyrskyssä. Varsinkaan kun se oli puurakenteinen.

[Markku Meilo]

Ihan pelkkänä saaristolaivurina

Aiheen ulkopuolelta; onko sulla rajoitettu radionkäyttäjän lupa? Ja jos on, niin osaatko vielä lausua ne (oliko viisi) ranskankielen lausunta-asuista luritusta? Vakavuudessaan hilpeä esimerkki anglikanisoitumisesta onkin Estonian upotessa ammattilaisten huutama 'meidei', siis 'medeen' asemesta. Vaikka vajavaisen käsitykseni mukaan 'pan, pan, pan' olisi ollut enemmän paikallaan. Kapteenilta odotankin kannanottoa asiaan.

Mitä ensinnäkin aluksen pohjan muotoon ja sen tuomaan vakauteen tulee, niin V ja U pohjaiset alukset ovat paljon paremmin ohjattavia sekä vakaampia kuin tasapohjainen ruuhi. Ei siis sotketa U pohjaa ja tasapohjaa toisiinsa.

Mistä me voimme tietää oliko mr U. Nooan arkissa kehittynyt, Jehovan pyhällä hengellä toimiva painolastijärjestelmä? Se saattoi hyvinkin olla tällainen uusi systeemi, jossa painolastivesi vaihtuu matkan myötä kaiken aikaa, jotta vieraita kasvi- ja eläinlajeja ei siirry häiritsemään luonnon tasapainoa toisaalle.

Tasapohjaisen veneen tai aluksen kantavuus on paljon parempi kuin V ja U pohjaisilla aluksilla ja siksi sellaisia käytetäänkin rannikkojen lähellä ja jokikuljetuksissa, joissa tarvitaan mahdollisimman suurta kantavuutta ja pientä syväystä.

Ahneus tuo tasapainoilun turvallisuuden ja tehokkuusluvun välille, mikähän sekin puskuproomu tai vastaava oli, joka kaatui muutama vuosi sitten (oliko) Hangon edustalla. Poijaat kiinnittivät ensin turvavaijerin nurin olevan aluksen pohjaan ja siitä tukea ottaen leikkasivat reiän pohjaan ja päästivät porukan kellosta pois. Oliko niin, että yksi jäi kateisiin tai menehtyi? Ei se tasapohja ole Suomenlahdellakaan riskitön. Kyseessä lienee juuri painolastiton zydeemi.

...miten tasapohja liitetään laitojen kanssa (laatikon kulmat) niin erinomaiseksi rakenteeksi, että se kestää taipumia sekä säilyttää tiiviytensä?

Minua askarruttaa etenkin alakulmien rakenne ja tiivistys, puhumattakaan siitä, että vanhoissa suorakulmattomissa, siis tiivimmissä, aluksissa pilssivettä pumpattiin kaiken aikaa ja vain pahimmat vuodot tukittiin. Kondenssi on sitten oma lukunsa, mutta ehkä se oli muiden luonnonvoimien- ja sääntöjen ohella poiskytkettynä.

Hieman asian sivusta jään miettimään 'The Arkin' ruokavaraston tilavuutta. Vuoden vihreäkama, esimerkiksi koalan päiväntuore eukalyptus säilöttiin* varmaan Jehovan pyhän hengen tuntemalla erityismenetelmällä. Paskaa ja kusta ei tietenkään heitetty yli laidan, vaan tyhjennettiin vasta Araratin vierasvenesataman septitankkeihin.

*) Vaihtoehtoisesti koala kehittyi pikaevoluutiolla v-paisumuksen jälkeen.