Kehitys vai luominen II

[Filippos]

Voi hyvinkin olla, etten nyt ymmärrä keskustelun kulkua kokonaisuudessaan. Mielestäni elottoman muuttuminen elolliseksi on eri asia kuin aineen muuttuminen aineeksi.

Itse uskon energian syntyvän toisesta energian muodosta, aineen muotoutuvan aineista, eliöiden muuntuvan toisista eliöistä ja tietoisuuden syntyvän tietoisuudesta.

Energian käsite on varsin moniulotteinen. Energiaa on periaatteessa kaikki, mitä ympärillämme on. Aine on energiaa, kuten Einsteinin klassinen suppea suhteellisuusteoria kertoo E=mc^2, eli energia = massa x valon nopeus korotettuna toiseen potenssiin. Tämä teoria on todistettu jo moneen otteeseen paikkansa pitäväksi. Tunnettu esimerkki on atomipommi, jossa ytimen haljetessa osa sen massasta muuttuu suoraan energiaksi. Tähän massan eli aineen muuttumiseen energiaksi perustuu nykyisin käytössä olevat fissioreaktorimmekin, joilla tuotetaan sähkö- ja lämpöenergiaa (Lähteenä voi käyttää esim mitä tahansa Fysiikan lukion oppikirjaa, joka käsittelee aihetta).

Eliöt koostuvat soluista, solut molekyyleistä, molekyylit atomeista. Kaikki mikä on eliöiden ruumiissa muodostuu aineista. Elintoimintoja ohjailee ihmisen ruumissakin erilaiset sähkökemialliset reaktiot, jotka nekin koostuvat energian ja aineen erilaisista olomuodoista.

Nykykäsityksen mukaan tietoisuus muodostuu aivojen monimutkaisten solurakenteiden sisällä ja välillä tapahtuvista sähkökemiallisista ilmiöistä. Näitä ilmiöitä pystytään jo nykyisillä kuvantamismenetelmillä (esim. magneettienkefalografia MEG) alkeellisesti paikantamaan aivojemme eri osista. Tämä kuvausmenetelmä perustuu aivojen sisällä tapahtuvien pienten sähkövirtojen aiheuttamien magneettikenttien mittaamiseen (Lähde: http://www.opinto.net/web/parser.php?se ... =neuro-001). Yksinkertaisesti aivot toimivat samojen fysiikan lakien mukaisesti, kuin kaikki muukin tässä maailmassa. Tietoisuutemme koostuu siis käytännössä siitä, että aivoissamme on noin 100 miljardia hermosolua ja niiden lisäksi vielä ehkä jopa kymmenkertainen määrä erilaisia tukisoluja (Lähde: http://www.biomag.hus.fi/braincourse/L2.html#RTFToC4). Tietoisuutemme on näiden solujen keskinäisen vuorovaikutuksen tulosta - kaikki tapahtuu fysiikan ja kemian lakien mukaisesti. Aivojen rakenne on kuitenkin niin monimutkainen, ettei tämänhetkinen tutkimuskapasiteetti riitä kokonaisen tietoisuuden kartoittamiseen - vielä.

Siis vielä lyhyesti: Aine koostuu energiasta ja päinvastoin. Eliöt koostuvat aineesta ja aineen erilaisten konstruktioiden välisestä vuorovaikutuksesta, joka tapahtuu energian eri muodoissa. Koska eliöt muodostuvat aineesta ja energiasta, siitä koostuu myös fyysinen tietoisuutemme. Henkinen tietoisuutemme onkin sitten riippuvainen aivojen rakenteen monimuotoisuudesta.

[Vieras]

Erinomaisen selvityksen lisäksi esittäin Massetarta pohdiskelemaan sitä, mitä on tietoisuus ja missä kohtaa eliöstöä kukee mielestäsi sen raja. Omaavatko simpanssi tai koira tietoisuuden?
Lisään vielä tuohon energian syntymiseen energiasta sen, että maapallo ja eliöstä ovat olleet kautta aikojen olleet jatkuvan ulkopuolisen energiapommituksen kohteena joka on myös ollut synnyttämässä elämää ja muovaamassa sen monimuotoisuutta. Olet siten aivan oikeassa myös siinä, että energia synnyttää energiaa. Kaikki eliöstä lisäksi koostuu pääasiallisesti samasta aineesta joskin sen atomit ovat järjestäytyneet erilaisiin muotoihin. Ainoa asia mitä missään ei esiinny ja jota missään ei edes tarvita, on jumaluus.

[Filippos]

Vielä lyhyemmin: Elottoman muuttuminen elolliseksi = aineen ja energian yhdistyminen aineen ja energian kombinaatioksi.

[Filippos]

Itseasiassa tuotakin voidaan vielä typistää, kun otetaan huomioon, että aine on energiaa (ja päinvastoin): Elottoman muuttuminen elolliseksi = Energian muotoutuminen. (Nyt pitäis mennä matemaatikollaki tajuntaan )

[wolframium]

Mielestäni elottoman muuttuminen elolliseksi on eri asia kuin aineen muuttuminen aineeksi.

"Eloton" ja "elollinen" ovat kyllä melkoisen abstrakteja (=liian yleisluontoisia tai monella tavoin tulkittavia) käsitteitä silloin, kun ryhdytään paneutumaan luonnontieteiden tiukkaan ytimeen.

Itse uskon energian syntyvän toisesta energian muodosta, aineen muotoutuvan aineista, eliöiden muuntuvan toisista eliöistä ja tietoisuuden syntyvän tietoisuudesta.

Filippos tuossa edellä antoikin jo viitettä siitä, miten asiaa voisi konkreettisemmalla tasolla lähteä purkamaan. Esim. energia ja (massainen) aine ovat saman asian erilaisia ilmenemismuotoja, ja täten täysin muunnettavissa keskenään.

Maailmankaikkeudessa on vielä paljon sellaista asiaa, jota ei ymmärretä, mutta joiden voidaan olettaa olevan olemassa, esimerkkeinä "pimeä aine" ja "pimeä energia". Ihmismielen on kuitenkin vaikea mieltää tällaisia asioita, jopa silloinkin kun saadaan selville jokin selvä ja havainnoin todennettavissa oleva kaava esim. E=mc^2.

Mutta voisiko intuitiivisesti ajatella, että myös nk. "tyhjyys" ja "materiaalinen maailmankaikkeus" olisivat jollakin tavalla saman asian eri puolia, ja täten täysin muunnettavissa keskenään??

[wolframium]

Olet siten aivan oikeassa myös siinä, että energia synnyttää energiaa.

On ehkä hiukan hämäävää sanoa, että jotakin "syntyy" tai "häviää", kun ne itseasiassa vain muuttavat ilmenemismuotoaan toisenlaiseksi. Fysiikka on eräänlaista "nollasummapeliä" siis.

[Filippos]

Nyt ollaan aihealueella, joka kiinnostaa kovasti.

"Eloton" ja "elollinen" ovat kyllä melkoisen abstrakteja (=liian yleisluontoisia tai monella tavoin tulkittavia) käsitteitä silloin, kun ryhdytään paneutumaan luonnontieteiden tiukkaan ytimeen.

Jos pureudutaan nimenomaan luonnotieteiden tiukkaan ytimeen, niin tiedämme jo hiukan atomitasoa pienempienkin partikkeleiden käyttäytymisestä jotain, kvanttifysiikan mukaanastumisen ansiosta. Atomit ja molekyylit, sekä mm. elektronit ovat mikromaailman hiukkasia, joista kaikki tuntemamme materia koostuu. Mitä elolliset ovat, jos eivät näistä samoista rakennuspalikoista kasaantuneita olioita?

Eloton ja elollinen ovat abstrakteja käsitteitä lähinnä makromaailman tasolla, jossa elollisia tutkii eniten biologia.
Tarkoitat varmaankin nimenomaan "elollisen" käsitettä, kun puhut abstraktista käsitteestä?

Mikromaailman hiukkasista rakentuville elottomille ja elollisille toimivat jo tuntemamme fysiikan lait. Elollinen ja eloton on käytännössä samaa materiaa, jossa toisessa on yksinkertaisesti mukana energian ei-materiaalinen olomuoto mukana. Elollisen käsite menee loppujen lopuksi filosofian puolelle, jossa alkuoletuksena tuntuu olevan aina tämän suuntainen oletus: "Ihminen on enemmän kuin osiensa summa." Tälläiselta aloituspohjalta ylipäätään elollisen käsite tuntuu heti kättelyssä mahdottoman abstraktilta, mutta jos otetaankin luonnontieteen vastine: "Ihminen on osiensa summa", tuon käsitteen abstraktius katoaa, jolloin elollinen rakentuu näistä tuntemistamme mikromaailman hiukkasista ja energiasta, joka sekin on vieläpä mikromaailman välittäjähiukkasten mukana siirtyvää, eli ilmiönä tunnettua.

Maailmankaikkeudessa on vielä paljon sellaista asiaa, jota ei ymmärretä, mutta joiden voidaan olettaa olevan olemassa, esimerkkeinä "pimeä aine" ja "pimeä energia". Ihmismielen on kuitenkin vaikea mieltää tällaisia asioita, jopa silloinkin kun saadaan selville jokin selvä ja havainnoin todennettavissa oleva kaava esim. E=mc^2.

Pimeä aine ja pimeä energia kyetään havaitsemaan. Eli niiden olemassaolo on jo havainnoin todistettua. Jos kiinnostusta löytyy, suomalaisestakin Wikipediasta löytyy melko kattava artikkeli Otsikolla Pimeä aine ja hieman suppeampi otsikolla Pimeä energia. Pimeän aineen ja pimeän energian keskinäinen vuorovaikutus on myös ymmärrettävissä Einsteinin yleisen suhteellisuusteorian avulla.

Mutta voisiko intuitiivisesti ajatella, että myös nk. "tyhjyys" ja "materiaalinen maailmankaikkeus" olisivat jollakin tavalla saman asian eri puolia, ja täten täysin muunnettavissa keskenään??

Nyt päästään aiheeseen, jota ei olla vielä tieteen avulla päästy ymmärtämään aivan täysin: Mitä on tyhjyys.

Maailmankaikkeuden partikkeleiden (eli tähtien ja galaksien) liikeratoja tutkimalla ollaan päästy tulokseen, että koko maailmankaikkeus laajenee. Mutta mihin se laajenee? Suhteellisuusteorian (ah niin ihana, mutta ei toki kaikkea selittävä) mukaan elämme niinsanotussa suhteellisessa ajan, avaruuden ja materian maailmankaikkeudessa, jossa jokainen näistä kolmesta vuorovaikuttaa toistensa kanssa. Näiden kolmen osa-alueen keskinäiset vaikutuksetkin on jo pystytty melko pitävästi havaitsemaan. Jos kiinnostusta löytyy, niin yleisestä suhteellisuusteoriasta löytyy kyllä luotettavaa materiaalia lähes mistä vain.

Noiden havaintojen pohjalta voidaan vetää suorat johtopäätökset: Jokainen noista kolmesta vaikuttavat toisiinsa. Ilman avaruutta, ei voisi olla materiaa, eikä aikaa. Toisaalta materia muovaa avaruutta ja näin ollen myös aikaa. Toisaalta aika muovaa materiaa ja näin ollen myös avaruutta.

Nyt lähtee teoriaksi, jota ei olla voitu vielä todistaa, mutta johon havaintojen perusteella tehdyt loogiset päättelyt väistämättä johtavat:
Tämänhetkisen käsityksen mukaan, koko meidän tila-aika -avaruutemme laajenee (Big-Bangin seurauksena).

Nyt lähtee omiin pohdiskeluihini:
Tämä tila-aika -avaruutemme laajenee johonkin, missä ei ole olemassa aikaa, eikä näin ollen myöskään avaruutta. Onko se tyhjyyttä? Kansankielellä eli intuitiivisesti ajateltuna tyhjyys tarkoittaa tilaa, jossa on aikaa, mutta siinä ei ole materiaa. Jos tyhjyydessä on aikaa ja tilaa, onko siinä energiaa? Mutta jos tyhjyydessä on energiaa, niin eihän se ole enää tyhjyyttä, sillä materiahan on vain yksi energian muoto.
Energia voi olla esimerkiksi sähkömagneettista säteilyä (jota mm. tähdet suoltavat avaruuteen jatkuvasti) ja joka etenee valonnopeudella (mikäänhän ei voi kulkea valoa nopeampaa, sillä sen estää jo nopeuden vaikutus massaan). Onko tämä energia se, joka laajentaa tila-aika -avaruuttamme johonkin? Mihin se laajentaa? Tyhjyyteenkö?

Nyt taas asiaan.

Mutta voisiko intuitiivisesti ajatella, että myös nk. "tyhjyys" ja "materiaalinen maailmankaikkeus" olisivat jollakin tavalla saman asian eri puolia, ja täten täysin muunnettavissa keskenään??

Materialle on olemassa ns. vastapari: "antimateria". Tätä antimateriaa pystytään valmistamaan ihmisen toimin. Jos ns. normaali hiukkanen kohtaa ns. antimateria -hiukkasen, nämä materiat katoavat ja jäljelle jää vain energiaa, joka näkyy sähkömagneettisena säteilynä. Jos kiinnostaa, niin asiasta löytyy tietoa vaikkapa Wikipediasta. Materiaaliselle maailmankaikkeudelle on olemassa siis vastakohta (en tietenkään esitä, että avaruudessa olisi olemassa jotain antigalakseja tms.).

Ehkäpä haluat tarkentaa, mitä tarkoitit tuolla:

Mutta voisiko intuitiivisesti ajatella, että myös nk. "tyhjyys" ja "materiaalinen maailmankaikkeus" olisivat jollakin tavalla saman asian eri puolia, ja täten täysin muunnettavissa keskenään??

[Filippos]

On ehkä hiukan hämäävää sanoa, että jotakin "syntyy" tai "häviää", kun ne itseasiassa vain muuttavat ilmenemismuotoaan toisenlaiseksi. Fysiikka on eräänlaista "nollasummapeliä" siis.

Tuossapa onkin sitten se ydin, johon fyysikkokin tarvii jonkin selityksen. Mistä on tämä kaikki energia tullut? Helpoin tapa on aina ottaa jumala kehiin, mutta kannattaako se? Jos valitsee helpoimman tavan, niin eihän meillä olisi sitten mitään tutkittavaa, kun kaikkiin on selitys: "Jumala voi"!!!!

[Vieras]

Jos tietoisuus hyväksytään käsitteeksi, niin määritelmä täytynee kattaa sen että se on erilainen 1 vuotiaalla kuin 10 vuotiaalla ja edelleen vaikka 50 v:lla, erilainen nukkuessa, hereillä, humalassa ja jopa krapulassa.

Missä suhteessa sitten tietoisuus on sieluun ? Muinaisessa Roomassa pohdiskeltiin, että naisella ei olisi sielua, mutta Petronius Arbiter oli sitä mieltä, että naisella on 5 sielua, tosin hänen mielestään mikään niistä ei ollut looginen sielu.

Forskning & Framsteg on uusimmassa nro:ssa, ellei ihan juuri nyt tullut taas uutta, kirjoittanut, että ensin on tunteet, taikka että järkeä ja tunnetta ei pysty eikä kuulukaan erottaa toisistaan, että ne ovat sillä tavoin yhdessä olevia ja toimivia että on yksinkertaisesti virhe lähteä erottamaan niitä kuten vanha teoria teki. (Tiedelehdet ovat sikäli kivoja luettavia että niissä asia on taatusti ymmärrettävässä muodossa.)

Persoonallisuustutkimus on myös lähtenyt eri urille kun aivokuvantamisen perusteella erotetaan ne käsitykselliset ja toiminnalliset alueet erilleen, mitä tapahtuvat eri osissa aivoja. Viisaus-tyhmyys, jne ovat hylätyt. Miksei lie käytetty v-mäisyys-rakastettavuus -jaottelua, sehän käytännössä on ehkä tärkein ?

Kuulema persoonallisuus saattaa muuttuu aivoleikkausten jälkeen. Lobotomiaa, ohimolohkoleikkausta on käytetty jonkinlaisena hoitomuotonakin. Siten Jehova näyttää sitoneen sielun ainakin elävään aivokudokseen.

[wolframium]

Maailmankaikkeudessa on vielä paljon sellaista asiaa, jota ei ymmärretä, mutta joiden voidaan olettaa olevan olemassa, esimerkkeinä "pimeä aine" ja "pimeä energia". Ihmismielen on kuitenkin vaikea mieltää tällaisia asioita, jopa silloinkin kun saadaan selville jokin selvä ja havainnoin todennettavissa oleva kaava esim. E=mc^2.

Pimeä aine ja pimeä energia kyetään havaitsemaan. Eli niiden olemassaolo on jo havainnoin todistettua. Jos kiinnostusta löytyy, suomalaisestakin Wikipediasta löytyy melko kattava artikkeli Otsikolla Pimeä aine ja hieman suppeampi otsikolla Pimeä energia. Pimeän aineen ja pimeän energian keskinäinen vuorovaikutus on myös ymmärrettävissä Einsteinin yleisen suhteellisuusteorian avulla.

Ok, I stay corrected. Tässä sen näkee mitä tapahtuu, kun maallikko ei osaa ilmaista itseään selkeästi ja yrittää popularisoida tiedettä liiallisella määrällä lainausmerkkejä

Wikipedia kuitenkin esittää pimeän aineen ja pimeän energian "tuntemattomuudesta" tähän tapaan:

Pimeä aine on teoreettista maailmankaikkeudessa esiintyvää ainetta, joka ei emittoi tai heijasta riittävästi sähkömagneettista säteilyä, jotta sen voisi havaita suoraan, mutta jonka vaikutuksen tavalliseen aineeseen voi havaita painovoiman kautta. Nykyisten havaintojen mukaan pimeä aine muodostaa suurimman osan havaittavan maailmankaikkeuden aineesta.

Pimeää ainetta on suurin osa maailmankaikkeuden aineesta. Vain 4 % painovoiman perusteella lasketusta maailmankaikkeuden massasta on näkyvää ja 23 % arvellaan koostuvan pimeästä aineesta. Loput 73 % koostuisi ”pimeästä energiasta”, joka on täysin tuntematonta. Vaikka pimeä aine koostuisi eksoottisista, vielä tuntemattomistakin hiukkasista, se vaikuttaa näkyvien taivaankappaleiden kanssa painovoiman välityksellä.

Ehkäpä haluat tarkentaa, mitä tarkoitit tuolla:

Mutta voisiko intuitiivisesti ajatella, että myös nk. "tyhjyys" ja "materiaalinen maailmankaikkeus" olisivat jollakin tavalla saman asian eri puolia, ja täten täysin muunnettavissa keskenään??

Voisihan tuosta yrittää vetää sellaista johtopäätöstä, että kun korvataan sana "jumala" sanalla "tyhjyys", niin ei tarvitse enää käyttää tätä uskonnollista jumalkäsitettä, vaan voidaan jumalan sanoa olevan vuoron perään (tai vaikka samaan aikaankin) "tyhjyys" ja "materiaalinen maailmankaikkeus".

Nyt kun tarkemmin ajattelee, niin onhan raamatussakin tietynlaisia suhteellisuusteoreettisiä ajatuksia, mutta ehkäpä älyllisen Luoja-jumalan käsite on siellä kuitenkin liian pitkälle ylimitoitettu/inhimillistetty.

[Filippos]

Jos tietoisuus hyväksytään käsitteeksi, niin määritelmä täytynee kattaa sen että se on erilainen 1 vuotiaalla kuin 10 vuotiaalla ja edelleen vaikka 50 v:lla, erilainen nukkuessa, hereillä, humalassa ja jopa krapulassa.

Missä suhteessa sitten tietoisuus on sieluun ? Muinaisessa Roomassa pohdiskeltiin, että naisella ei olisi sielua, mutta Petronius Arbiter oli sitä mieltä, että naisella on 5 sielua, tosin hänen mielestään mikään niistä ei ollut looginen sielu.

Forskning & Framsteg on uusimmassa nro:ssa, ellei ihan juuri nyt tullut taas uutta, kirjoittanut, että ensin on tunteet, taikka että järkeä ja tunnetta ei pysty eikä kuulukaan erottaa toisistaan, että ne ovat sillä tavoin yhdessä olevia ja toimivia että on yksinkertaisesti virhe lähteä erottamaan niitä kuten vanha teoria teki. (Tiedelehdet ovat sikäli kivoja luettavia että niissä asia on taatusti ymmärrettävässä muodossa.)

Persoonallisuustutkimus on myös lähtenyt eri urille kun aivokuvantamisen perusteella erotetaan ne käsitykselliset ja toiminnalliset alueet erilleen, mitä tapahtuvat eri osissa aivoja. Viisaus-tyhmyys, jne ovat hylätyt. Miksei lie käytetty v-mäisyys-rakastettavuus -jaottelua, sehän käytännössä on ehkä tärkein ?

Kuulema persoonallisuus saattaa muuttuu aivoleikkausten jälkeen. Lobotomiaa, ohimolohkoleikkausta on käytetty jonkinlaisena hoitomuotonakin. Siten Jehova näyttää sitoneen sielun ainakin elävään aivokudokseen.

Tässä mennään nyt niiden ns. "sielutieteiden" puolelle, jossa oletuksena on, että ihminen on enemmän kuin osiensa summa.
Mutta puhtaasti luonnonopilliselta näkökannalta voidaan sanoa, että ihmisen aivot ovat kasautuneet vain ja ainoastaan osistansa. Ihan niinkuin vaikkapa palapeli kasautuu tietyistä palasista. Ja noiden aivojen rakenteellinen monimutkaisuus hämmästyttää vieläkin, mutta vain noiden rakenteiden paljous. Tuo konstruktio, joka koostuu yksinkertaisista osasista, eli aivosolujen keskinäinen organisoituminen muodostaa ihmisen pään sisälle tietoverkon, jota kutsutaa tietoisuudeksi tai sieluksi. Aivothan muodostavat jatkuvasti uusia reittejä, mistä virta kulkee tai ei kulje. Tästä johtuu suoralta kädeltä lapsen aivojen ja tietoisuuden ero vanhempaan, joka on jo oppinut enemmän ja näin ollen rakentanut aivojansa laajemmalle.
Kun noita reittejä menee aivoissa ristiin rastiin miljrardeja, niin kyllä siitä melko monimutkaiselta vaikuttava tietoisuus sitten kehkeytyy.

Ja tottakai lobotomia vaikuttaa persoonallisuuteen kuten koko kyseisen henkilön tietoisuuteen, jos aivoista leikellään pala pois!

Viisaus - tyhmyys ym. jaottelut ovat lähinnä monimutkaisen systeemin isompien kokonaisuuksien hallintaan tarvittavia termejä. Ja kyllä niitä tarvitaankin, on tuo aivojen rakenne sen verran monimutkainen - vaikkakin suhteellisen yksinkertaisista palasista rakentunut.

[Filippos]

Loput 73 % koostuisi ”pimeästä energiasta”, joka on täysin tuntematonta. Vaikka pimeä aine koostuisi eksoottisista, vielä tuntemattomistakin hiukkasista, se vaikuttaa näkyvien taivaankappaleiden kanssa painovoiman välityksellä.

Tuossapa on Wikissä sitten ajatusvirhe. Miten jokin voi olla TÄYSIN tuntematonta, jos sen tiedetään olevan olemassa ja sen vaikutuksistakin jopa tiedetään jo jotain?

Tuo lausahdus antaa vääränlaista kuvaa fysiikan ja tähtitieteen tutkimuksen luonteesta. Sekä pimeä aine, että pimeä energia ovat molemmat havaittuja, niiden selkeästi havaittavissa olevien vuorovaikutusten vuoksi, jotka niillä on avaruudessa olevien kappalaiden painovoimakentässä.

[Bergerac]

Keskeisin kysymys näiden kahden näkökannan välillä on: voiko eloton aine itsekseen muuttua elolliseksi aineeksi ilman siihen vaikuttavaa ulkopuolista älyä. Kehitysopin kannattajat vastaavat, että kyllä voi, kun luomiseen uskovat sanovat, ei voi. Molemmat eivät voi olla oikeassa.

Tietyllä tavalla voivat, koska jumalteoria edellyttää tässä yhteydessä ettei jumalalla ole alkuperää tai luojaa. Se kuinka itse elämää moninkerroin monimutkaisempi ja vaikeammin ymmärrettävä jumala voi olla olemassa ilman alkuperää, mutta elämä ei, on ajatuksena tai teoriana melko absurdi.

Jumalteorian järkeistämisessä ei mielestäni ole mieltä, koska se vaatii elääkseen niin paljon uskoa ilman kouriintuntuvia todisteita. Konkreettiseksi todisteeksi käsketään usein vain katsomaan ympärilleen, mutta se ei riitä (sehän on pelkkä tunneperäinen oletus), ja taitaa se olla jonkinlainen argumentointivirhekin.

Olisin täysin samaa mieltä Tonyn lausumasta.

Lisäyksenä se että tosi tm raamatusta, koraanista tai mistä tahansa uskonnollisten yhteisöjen pyhästä kirjasta tai ohjeistuksesta löytyy tosi tm totuus. Uskon varassa siis. <- Mihin ihminen sitten uskookin.

Huumorilla voisin kysyä: "Mistä Jumala tai eri uskontoyhteisöiden Jumala/Jehova/Allah/tai mikä tahansa Jumala sai alkunsa?"
Huumorilla voisin itse vastata: "God just did it" tai "Jumala(täytyy kai tähän sisällyttää eri uskontojen jumalat) on vaan iankaikkinen tms"

Very simple

[Vieras]

Tuossa oli tuosta sielusta ja tietoisuudesta, voisiko olla joku välittävä kanta, esim. että sielu on se elämänkipinä, jololin ei tietoisuuden ja sielun olemassaolon välillä tarvitsisi ehkä olla ristiriitaa ?

Myös edellä aiemmin mainitussa eilisillan telkkuannissa mainittiin varhaisin uskonnon ilmentymä, hauta jossa oli neljäkö henkilöä ja oliko siinä jotain työkaluja, mutta joka tapauksessa yhden kouraan oli laitettu jonkin eläimen kallo. Löytö oli 100 000 v vanha, Israelista "Karmeliitta", Carmel tms vuoren tienoilta (jos joku hakee googlelta).

Ainakin jo tuolloin siis on Jehova ollut asialla, jos on ollut asialla.

Luullaanko, että elämä on jotain, jonka arvoitus ratkeaa niin, että kun nykyään lapsille voi ostaa niitä lego-rakennussarjoja, niin joskus voi ostaa kemikaalipurkkisarjoja, joista yhdistelemällä ja patterilla sähköä antamalla lapsi saa aamuksi itsestään liikkuvia siimahäntäisiä eliöitä ? (sitten kirjoitetaan dekkari jossa ne hyppäävät purkistaan ja rupeavat lisääntymään hillittömästi, menevät net-pankkiin ja tyhjentävät luojiensa pankkitilit)