EKSIILI

[Jaakko Ahvenainen]

”Vuonna 617 eaa. kuningas Nebukadnessar vei kuninkaan hovin ja Juudan huomattavimmat miehet pakkosiirtolaisuuteen Babyloniin (2Ku 24:11–16). Kymmenisen vuotta myöhemmin, Babylonian kukistettua Jerusalemin 607 eaa., babylonialaisen henkivartioston päällikkö Nebusaradan vei useimmat sinne jääneet ja puolta vaihtaneet juutalaiset mukanaan Babyloniin, ja tästä pakkosiirtolaisuudesta palasi vain jäännös 70 vuotta myöhemmin (2Ku 25:11; Jer 39:9; Jes 10:21, 22).

Babylonin kukistuttua monet juutalaiset eivät palanneet kotimaahansa, joten hajallaan asuminen jatkui. Ahasveroksen (Persian kuningas Kserkses I, joka hallitsi 127:ää hallintoaluetta Intiasta Etiopiaan) hallitessa Haman laati heistä syytekirjelmän, jossa sanottiin: ’Valtakuntasi kaikilla hallintoalueilla on yksi kansa hajallaan ja erillään kansojen joukossa.’ (Est 1:1; 3:8.)”

Näin Opas-kirjan (it-2-FI) osassa 2 sivulla 454 kirjoitetaan. Onko tämä totta ja milloin eksiili päättyi? Markku Meilo on ansiokkaasti esittänyt Jehovan todistajien omasta kirjallisuudesta kuningas Nebukadnessarin hallitusvuodet ja päätynyt aivan eri vuosilukuihin keskusteltaessa Jerusalemin tuhosta.

Lienee syytä otaksua, ettei Opas-kirjakaan ole tässä suhteessa vailla tiettyä värittyneisyyttä, vaikka onkin hakuteoksena suhteellisen nuori, joten heitän tämän aiheen yleiseen opilliseen keskusteluun esittämättä tässä vaiheessa enempiä perusteluja tai vastaväitteitä.

[Markku Meilo]

Lienee syytä otaksua, ettei Opas-kirjakaan ole tässä suhteessa vailla tiettyä värittyneisyyttä...

Jaan otaksumasi mielipiteen, sillä en saa mieleeni ensimmäistäkään Vt-seuran merkittävää julkaisua, josta tuo mainitsemasi värittyneisyys puuttuisi. Mutta asiaan; jos haluaa keskustella jehovantodistajan kanssa heidän usein esittämästään 607-väitteestä (mallia "me luotamme Raamattuun, emme maallisiin historioitsijoihin)*, niin voi menetellä seuraavalla tavalla. Pyydä jehovantodistajaa ensin lukemaan Sakarjan kertomus Dareioksen päivien kyselystä, pitikö heidän jatkaa 5. ja 7. kuun paastoja joita he olivat tuolloin pitäneet jo 70 vuotta Jerusalemin lopullisen tuhon muistoksi (Sakarjan 7:1-5 UMK):

"Edelleen tapahtui, että kuningas Dareioksen neljäntenä vuonna Sakarjalle tuli Jehovan sana yhdeksännen kuun eli kislevin neljäntenä päivänä. Ja Betel lähetti sitten Sareserin ja Regem-Melekin ja hänen miehensä hellyttämään Jehovan kasvoja ja sanomaan papeille, jotka kuuluivat armeijoiden Jehovan huoneeseen, ja profeetoille, niin, sanomaan: ”Pitääkö minun itkeä viidennessä kuussa ja noudattaa pidättyvyyttä, niin kuin olen tehnyt nämä, oi kuinka monet vuodet?”
Ja minulle tuli sitten armeijoiden Jehovan sana, joka kuului: ”Sano kaikelle maan kansalle ja papeille: ’Kun te paastositte ja kun valitettiin viidennessä kuussa ja seitsemännessä kuussa ja te teitte niin seitsemänkymmentä vuotta, paastositteko te todella minulle, niin, minulle?"

Jos jehovantodistaja on edelleen kiinnostunut kesksutelemaan aiheesta, hänet voi motivoida selvittämään Dareioksen neljännen vuoden sijainti Ymmärrysoppaasta:

”Dareios Hystaspeen osuus Raamatun kertomuksessa liittyy erityisesti Jerusalemin temppelin uudelleen rakentamiseen. Temppelin perustus laskettiin 536 eaa., mutta jälleenrakennustyö kiellettiin 522 eaa., ja ’se oli pysähdyksissä – – Dareioksen toiseen hallitusvuoteen asti’ (520 eaa.)” (it-1-FI sivu 375)

”Virkamiesten yhteistoiminnallisuuden ja profeettojen kautta jatkuvasti saatavan rohkaisun ansiosta (Sak 7:1; 8:1–9, 20–23) temppelin rakennustyö saatettiin menestyksellisesti päätökseen ’adarkuun kolmantena päivänä, nimittäin kuningas Dareioksen kuudentena hallitusvuonna’ (Esr 6:13–15; 6. maaliskuuta 515 eaa.).” (it-1-FI sivu 376)

Tämän jälkeen jää jehovantodistajalle takaisinpäinlaskenta, siis ajanvirtaa tuo mainittu 70 vuotta. Jos hän kykenee vakavalla naamalla väittämään, että 517+70=607 niin pokka pitää.

*) Paitsi milloin historioitsijoiden näkemys tukee Vt-seuran väritysperiä (kuten 539) ja silloin kun Vt-seura lyhytnäköisyyttään lainaa historianmukaiset hallintoajat ja -järjestykset Babylonian kunkuille ja jää kiikkiin housut kintuissa.

[Jaakko Ahvenainen]

Lähden seuraavista faktoista (+/- 1vuosi).
1) Nebukadnessar astui kuninkaaksi isänsä Nabopolassarin (626 - 605 eKr) jälkeen 605 eKr. 2) Nebukadnessar voitti Neko II Karkemiin taistelussa (605 eKr) ja valloitti Juudan maaseudun 504 eKr, mutta ei kajonnut Jerusalemiin. 3) 598/7 eKr kapinan yhteydessä Nebukadnessarin joukot tunkeutuivat Jerusalemiin, mutta eivät hävittäneet sitä, mutta pakkosiirolaisten ensimmäinen erä vietiin Baabeliin. 4) 587/6 eKr kapinan jälkeen Sidkia vietiin vankina Baabeliin ja hänen kanssaan joukko Juudan ylimystöä. Samalla Jerusalem tuhottiin ja temppeli poltettiin. 5) 582 eKr Gedaljan murhan jälkeen kolmas pakkosiirtolaisten osa marssitettiin vankeuteen.

539 Kyyros II Suuri valloitti Babylonian ja asetti Mardukin papit takaisin virkaansa, antoi 538 käskyn Jerusalemin rakentamisesta, jonka peruskiven laski ja polttouhrialttarin (nykyisin ns. kalliomoskeijan kätköissä temppelivuorella) samana vuonna maaherra Sesbassar. Temppelin rakentaminen enemmälti keskeytyi kuitenkin paikallisten johtohenkilöiden vastustukseen ja rahanpuutteeseen.

521 eKr Dareios I vahvistii Kyyros II Suuren määräyksen ja temppelin rakentamista jatkettiin Serubbaabelin (mahdollisesti Sesbassarin veljenpoika) toimesta 520-516 eKr. Temppeli valmistui 516 eKr. Vastoin historiallisia tekstejä ei Sesbaserin nimeä löydy Raamatusta. Tämä voi hyvinkin johtua siitä, että kirjoittaja on pitänyt nimiä Sesbassar ja Serubbabel samoina.

Tällöin Esra 2:ssa esitetty paluumuuttajien luettelo koskisi temppelin virkailijoita ja olisi lähellä temppelin valmistumista. Mikään ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, että ensimmäinen paluumuuttajien aalto asettuisi vuoteen 538. Joka tapauksessa on selvää, että paluumuutto Babyloniasta tapahtui varsin pitkän ajan kuluessa, eivätkä kaikki juutalaiset edes palanneet.

Ongelmaksi muodostuukin mistä eksiilin katsotaan alkaneen ja mihin päättyneen. Mikäli lähdetään temppelin hajoittamisesta 587/6 ja päädytään sen valmistumiseen 515/6 eKr, ollaan varsin lähellä Jeremian ennustamaa 7:ää kymmentä vuotta (516 + 70 = 586). Joka tapauksessa Neh. 12:ssa mainittu Daarejaves on Dareios II, joka hallitsi 424-405 eKr. Ja kas kummaa: Raamattukin mahdollistaa tämän teksteissään.

Edit: muutettu Nebun isä ihka oikeaksi, korjattu joitakin nimivirheitä, lisätty joitakin vuosilukuja. Erityisen oleellista on, että Juudan kuningasluettelot voidaan todentaa edes yhteen historialliseen aikaan ja paikkaan. Tästä voidaan laskea muut. Olkoon tämä aika ja paikka Farao Neko II hyökkäys Karkemiin 609 eKr, jolloin Juudan kuningas Joosia kärsi tappion Megiddon solassa, kuoli ja haudattiin Jerusalemiin.

[Vieras]

Tuosta juutalaisten pakkosiirtolaisuuden tiimoilta, tuli mieleen, on jonkun italialaisen kirjoittama historiallinen romaani "Kroisos", Siinähän puhutellaan myös Kreikkalaisia viisaita, taisi Aisoposkin olla mukana, Persian Kyyroksen poikako se oli joka täräytti nyrkillä nenäkästä sotilastaan, mutta mieleen jäi yksi kohta jonka raamatullisuutta ihmettelee edelleen, jonkin palatsin tms seinälle ilmestyi mystisesti teksti "mene tekele ufarsin" ja oliko tämä suoraan Raamatusta ja jos olisi niin mihän lie merkinnyt ?

[Ariadna]

WIKI ketoo näin :
Belsassar oli Babylonian viimeisen kuninkaan Nabunaidin poika ja kanssahallitsija. Hän menetti asemansa, kun Persian suurvallan perustaja Kyyros valloitti Babylonian. Vanhan testamentin Danielin kirjan mukaan hän kuitenkin olisi ollut Nebukadnessarin poika, ja hänet olisi voittanut Dareios.

Belsassar esitetään Danielin kirjassa diktaattorina ja elostelijana; sen sijaan, että hän olisi persialaisvaaran uhatessa organisoinut Babylonin puolustuksen, hän vietti aikaansa huvituksissa. Danielin kirjan mukaan näkymätön käsi piirsi palatsin seinään kesken pitojen tekstin mene, mene tekel ufarsin (punnittu, punnittu, vajaaksi havaittu), jonka jälkeen persialaiset murtautuivat sisään ja surmasivat juhlijat.[1]

Sijaistoimintoa, jossa vaaran uhatessa defenssireaktion sijasta aletaan huvitella, on joskus kutsuttu nimellä Belsassarin pidot.




Ja Raamattu Danielin kirja 5:17;
"Pidä lahjasi itse tai anna palkintosi muille, kuningas, mutta kirjoituksen minä voin lukea sinulle ja voin myös ilmoittaa sen selityksen. 18 Kuule minua, kuningas! Korkein Jumala antoi valtakunnan ja suuruuden, kunnian ja loiston isällesi Nebukadnessarille. 19 Sen suuruuden vuoksi, jonka hän oli Jumalalta saanut, kaikki kansat ja kansakunnat, mitä kieliä ne puhuivatkin, pelkäsivät ja vapisivat hänen edessään. Hän surmautti kenet tahtoi, hän jätti eloon kenet tahtoi, hän korotti kenet tahtoi ja alensi kenet tahtoi. 20 Mutta kun hänen sydämensä ylpistyi ja hänestä tuli röyhkeä ja ylimielinen, hänet syöstiin alas kuninkaalliselta valtaistuimelta ja hänen arvoasemansa otettiin häneltä pois. 21 Hänet ajettiin pois ihmisten joukosta, hänelle annettiin eläimen ymmärrys, hän asui villiaasien parissa, hän sai syödä ruohoa kuin härät ja hänen ruumiinsa kastui yökasteesta, kunnes hän oppi tietämään, että korkein Jumala on hallitsija ihmisten valtakunnassa ja että hän antaa sen kuninkuuden kenelle tahtoo.

22 "Mutta sinä, Belsassar, joka olet hänen poikansa, et ole nöyrtynyt, vaikka olet kuullut kaiken tämän. 23 Sinä olet ylpeydessäsi noussut Taivaan Herraa vastaan ja antanut tuoda eteesi hänen temppelinsä astiat, ja sinä ja sinun ylimyksesi, vaimosi ja hovisi naiset olette juoneet niistä viiniä, ja sinä olet ylistänyt hopeisia ja kultaisia, pronssisia, rautaisia, puisia ja kivisiä jumalia, jotka eivät näe eivätkä kuule eivätkä mitään tiedä. Mutta Jumalaa, jonka kädessä on sinun elämäsi ja kohtalosi, sinä et ole kunnioittanut. 24 Siksi Jumala näki hyväksi lähettää käden piirtämään tämän kirjoituksen.

25 "Näin kuuluu seinään piirretty kirjoitus: 'Mene, mene, tekel u-farsin.'* 26 Ja tämä on sen selitys: 'Mene' merkitsee, että Jumala on laskenut sinun kuninkuutesi päivät ja tekee niistä lopun. 27 'Tekel' merkitsee, että sinut on vaa'alla punnittu ja kevyeksi havaittu. 28 'U-farsin' merkitsee, että sinun valtakuntasi jaetaan ja annetaan meedialaisille ja persialaisille."

[Jaakko Ahvenainen]

Vaan kuka on Danielin (5:31) "Daarejaves, meedialainen, (joka) sai haltuunsa valtakunnan ollessaan noin kuudenkymmenen kahden vuoden ikäinen." Ettei vain olisi ollut Kyyros II Suuri! Mikäli näin, minkä arvon annamme Danielin kirjalle? Tai mihin aikaan sen sijoitamme?

[Markku Meilo]

Tai mihin aikaan sen sijoitamme?

Kyseinen epätarkkuus on samaa sarjaa kuin (nimenomaan) Nebun kuulu sairausloma ja kertoo omaa kieltään kirjoitusajankohdasta. Kumpikaan ei Vt-seuraa ja sitä kautta jehovantodistajia juurikaan palstoilla kiinnosta.

[Jaakko Ahvenainen]

Kyseinen epätarkkuus on samaa sarjaa kuin (nimenomaan) Nebun kuulu sairausloma ja kertoo omaa kieltään kirjoitusajankohdasta. Kumpikaan ei Vt-seuraa ja sitä kautta jehovantodistajia juurikaan palstoilla kiinnosta.

Joka tapauksessa tapaan tavata ihmisiä, joille ko. raamatunkohta (Dan 5:31) on ehdoton totuus. Ei kaiketi Raamatussa virheitä ole!

Pääasia on kuitenkin tarkastella pitääkö Jeremian ennustus eksiilin pituudesta paikkansa. Lähtökohdistani käsin se pitää. On kuitenkin esitetty tulkintoja, joissa eksiilin pituus olisi hieman yli 50 vuotta.

[Markku Meilo]

On kuitenkin esitetty tulkintoja, joissa eksiilin pituus olisi hieman yli 50 vuotta.

Viitannet Josephuksen puolivuosisataan (Contra Apionem 1.21), jossa hän tukeutuu Berossukseen. Tässäkin tapauksessa Josephus viittaa alkuhetkenä Nebun 18. vuoteen, joten tuo Josephuksen/Berossuksen moka ei auta Vt-seuraa, eikä Vt-seura muistaakseni ole viitannut asiaan kuin suunnilleen kerran.

[Jaakko Ahvenainen]

Toki Josefukseen, mutta myös moniin eksegeetikkoihin. Kieltämättä minua toisinaan ärsyttää fundamentalistinen tulkinta ja se, että senkään estämättä laputetaan laput silmillä näkemättä metsää puilta, mutta kenties tämä aihe on liian vaikea käsiteltäväksi.