Valvoja: Moderaattorit
Höh. Mitä ihmettä tuollainen voi tarkoittaa?Vieras kirjoitti:Odotetaan kunnes taas uudelleen lain laatijan kaverin kallopallon vuosilukulevy pyörähtää turhuuteen.
Onko Toolman saanut taas bantsua jostain syystä? Profeetat?Voimantorni kirjoitti:Höh. Mitä ihmettä tuollainen voi tarkoittaa?Vieras kirjoitti:Odotetaan kunnes taas uudelleen lain laatijan kaverin kallopallon vuosilukulevy pyörähtää turhuuteen.
Tuosta tulee ihan mieleen kertomus Kainista ja Abelista. Jo tuolloin tuo oikukas heimojumala muutti mielensä ja pyörsi aiemmin antamansa ohjeet maanviljelemisestä ja vihreän syömisestä (1. Moos. 1:29; 2:15), kun Abelin rasvainen lihauhri ilahduttikin häntä enemmän. Kainin kerrotaan toimineen täsmälleen alkuperäisten ohjeiden mukaisesti, mistä häntä kuitenkin nuhdeltiin, kun taas ohjeita rikkonut Abel saikin yllättäen kiitosta. Kertomus ei missään kohtaa kerro Abelille annetun lupaa tappaa eläimiä, ei edes tällaisen mahdollisuuden olemassaolosta. - Abel se taisi vaan tykätä enemmän lihasta kuin kasviksista ja teki siksi omat sääntönsä. Samoin taisi jumala olla enemmän rasvaisen lihan ystävä, koskapa välittömästi mielistyi lihauhriin. Kainin kasvikset kalpenivat siinä rinnalla ja jäivät sivuseikaksi.Ariadna kirjoitti:Jumala puuttuu puheeseen ja todistelee Jobille suuruuttaan ja ylivertaisuuttaan ja sitä miten ihminen ei voi käsittää Hänen hyvyyttään Job nöyrtyy entisestään ja peruu puheensa, mutta nyt Jumala vihastuukin kolmelle ystävälle, jotka eivät ole puhuneet hänestä oikein??
Kehäpäättelyä on esimerkiksi se kun väitteen tukena käytetyn lähteen auktoriteetti on lähde itse, luonnontieteiden todellisuutta mietittäessä ei tuollainen kelpaa alkuunkaan. Mitä sitten tulee henkilöiden moraalisiin tai sanoisinko immateriaalisiin valintoihin, niin arkielämässä niitä ei ole velvollisuutta millään tavalla perustella kenellekään, olemassaolomme siitä sen suuremmin häiriintymättä.Arskavain kirjoitti:Usko tai älä minkä sisällön (tai ilman sisältöä) tahansa vedämmekin elämän ohjeeksemme, saadaan mikä tahansa asia näyttämään kehäpäättelyltä, tämä lienee olemassaolomme väistämättömiä paradokseja.
Se ei ehkä kelpaa, mutta on väistämätön tosiasia jos ajattelemme kaiken teoriaa. Oletuksemme maailmankaikkeidesta ovat joukko erilaisia teorioita, joista voimme valita jonkun tai jättää asia kokonaan ajattelematta/valitsematta, siis suurimmassa määrin olemme kehässä.Markku Meilo kirjoitti:Kehäpäättelyä on esimerkiksi se kun väitteen tukena käytetyn lähteen auktoriteetti on lähde itse, luonnontieteiden todellisuutta mietittäessä ei tuollainen kelpaa alkuunkaan.Arskavain kirjoitti:Usko tai älä minkä sisällön (tai ilman sisältöä) tahansa vedämmekin elämän ohjeeksemme, saadaan mikä tahansa asia näyttämään kehäpäättelyltä, tämä lienee olemassaolomme väistämättömiä paradokseja.
Itse asiassa ajattelen tässä lähinnä raamatuntulkintaan liittyvää aihepiiriä.Arskavain kirjoitti:Se ei ehkä kelpaa, mutta on väistämätön tosiasia jos ajattelemme kaiken teoriaa.
Tuota en kiistä, mutta kehäpäättely on argumentointiin liittyvä termi. Ellei henkilö esitä näkemyksiään vaikka esimerkiksi raamatuntulkinnan suhteen, niin lähtökohtaisesti ulkopuolinen ei ole kiinnostunut siitä minkälainen kehä toisen päässä pyörii.Oletuksemme maailmankaikkeidesta ovat joukko erilaisia teorioita, joista voimme valita jonkun tai jättää asia kokonaan ajattelematta/valitsematta, siis suurimmassa määrin olemme kehässä.
Minulle teoria jumaluudesta tai mikä tahansa muu teoria ovat yhtäläisiä asioita tutkiessani maailmankatsomuksia. Lopultahan kaikki uskomukset/ teoriat pitää vetää johonkin lähtökohtaan, jolloin intutio ratkaisee. Mielestäni jos lähtökohdat lopulta aina eri teorioita kaikkeudesta ja kieltäytyminen ajattelemasta lähtökohtaa on suurimmassa määrin kehäpäättelyä.Markku Meilo kirjoitti:Itse asiassa ajattelen tässä lähinnä raamatuntulkintaan liittyvää aihepiiriä.Arskavain kirjoitti:Se ei ehkä kelpaa, mutta on väistämätön tosiasia jos ajattelemme kaiken teoriaa.
Tuota en kiistä, mutta kehäpäättely on argumentointiin liittyvä termi. Ellei henkilö esitä näkemyksiään vaikka esimerkiksi raamatuntulkinnan suhteen, niin lähtökohtaisesti ulkopuolinen ei ole kiinnostunut siitä minkälainen kehä toisen päässä pyörii.Oletuksemme maailmankaikkeidesta ovat joukko erilaisia teorioita, joista voimme valita jonkun tai jättää asia kokonaan ajattelematta/valitsematta, siis suurimmassa määrin olemme kehässä.
Näin minäkin sen näen, yhtäläisiä ovat esimerkiksi siinä, että todennettavissa oleva näyttö puuttuu.Arskavain kirjoitti:Minulle teoria jumaluudesta tai mikä tahansa muu teoria ovat yhtäläisiä asioita tutkiessani maailmankatsomuksia.
Mulla on ollut yksi "alan" intuitio ja se riitti, koska se ei peruslähtökohdiltaan eroa kilpailevista intuitioista.Lopultahan kaikki uskomukset/ teoriat pitää vetää johonkin lähtökohtaan, jolloin intutio ratkaisee.
Suomenkielen sanakirjakaan ei tue tuollaista sanan merkitystä, joten en osaa vastata tuohon mitään.Mielestäni jos lähtökohdat lopulta aina eri teorioita kaikkeudesta ja kieltäytyminen ajattelemasta lähtökohtaa on suurimmassa määrin kehäpäättelyä.
Itse asiassa kannattaisi aloittaa oleellisimmasta, eli siitä mitkä Raamatun hahmot ovat/ovat olleet kuinkakin todellisia.Vieras kirjoitti:Mutta Raamattua voi tutkia sen oman totuuden selvittämiseksi, kuinka esim. Jeesus ilmoitettaessa Jumalan pojaksi tarkoittaa itse Jumalaa, joka ilmoitettaessa vanhapiika-Mariasta syntyneeksi ei missään tapauksessa ole Mikael (jouluevankeliumihan tarkoittaa kertoa alkuperän, Mikael ei ollut tekovaiheessa makuuhuoneessa edes tirkistelijänä)
Koraanissakin mainitaan Jeesus. Raamatussa on keskeisemmässä asemassa erilaiset jumalat, kuten esiomerkiksi eksiilin aikana syntyneen monoteismin johtohahmoksi nostettu Jahve.Vieras kirjoitti:Oliko se Josefuksen historiankirja, jossa väitetään mainitun Jeesus ?
Siitä samasta lähtee Koraani ja lukematon joukko muitakin kirjoja, esimerkiksi Gilgamesh on Raamattua vanhempi ilmoitus.Raamattu lähtee siitä että Raamattu on ilmoitus.
Sehän oli tietyn ajan uskomus ympäröivilläkin kansoilla, ei siis mikään ilmoitus ulkopuolelta. Samaa uskomussarjaa on ihmisen luominen, vedenpaisumus jne... Mutta näinhän se vanhassa kirjallisuudessa menee muutenkin.Näin on, vaikka epäilykselle saattaa jäädä sijansa sanotaan vaikka letunmuotoisesta, seipäiden varassa killuvasta maasta puhuttaessa.
Sama koskee Koraania ja muitakin alan kirjoja, ei siis mitään merkitsevää eroa.Mutta sureva voi saada sieltä lohdun,...
Minä sain juuri lohdun tuoreesta Veikkaajasta. Suosikkijoukkueellani menee hyvin.Vieras kirjoitti: Jopa satukirjoistakin voi saada lohdun, tosin aivan nuori lapsi voi myös lähteä itkemään äidille, että kun sheriffin miehet laittoivat Robin Hoodin semmoiseen häkkiin.
Näissä yleensä on tarveharkintaa isojen kihojen kohdalla, Raamatussa Daavid sai puuhastella rauhassa.Vieras kirjoitti:Jos Koraani onkin ilmoitus, se paljastui professori vai profeetta Muhammadko se oli, jonka näyissä. Mm. hänen vaimonsa ihmetteli kuinka sopivasti muhammad sai näyn uuden lisävaimon ottamisen sallittuisuudesta, juuri kun oli mieluisa ehdokas käsillä.
Sitten kun tuo jokin esittää tuon muiden omaksuttavaksi käsitykseksi, on todistustaakka tuolla jollakin.Joku voisi pitää niitä osoituksena Raamatun enemmästä uskottavuudesta.
Tarkoitatko, ettei Raamatun sisällön suhteen tulisi olla lainkaan kriittinen? Ja koskeeko mielipiteesi myös esimerkiksi juuri Koraania ja muita vastaavia alan kirjoja? En minä ole ketään kieltämässä, kunhan kyselen ja ihmettelen.Kaikkiaan Meilo näyttää hyökänneen Raamattua vastaan uskonnollisena välineenä.
Monet taas ajattelevat, että Raamattu vastaa kaikkiin eteen tuleviin kysymyksiin.Onhan Raamattu täysi aseeton todisteiden vaatimista vastaan.