Ne 144 000

[Linnea]

Minua häiritsee ns. taivaallisen hallituksen perustamisen ja sen täyden toiminnan aloittamisajankohta. Jos olen oikein ymmärtänyt, Jehovan todistajien oppien mukaan taivaaseen pitäisi nousta 144 000 henkeä ("henkeä" myös ihan kirjaimellisesti) Jeesuksen hallitsijatovereiksi. Tämä selvä. Mutta sitten sanotaan, että tämä taivaallinen hallitus olisi jo toiminnassa, mutta toisaalta kerrotaan, että osa jäsenistä elää edelleen maan päällä. (liekö välttämättä vielä syntyneetkään) Tässä on joko ristiriita, tai olen ymmärtänyt väärin tai en tiedä jotakin selittävää yksityiskohtaa - miten on? Minusta on joka tapauksessa omituista se, että on ennalta määritelty, paljonko väkeä tuohon hallitukseen kuuluu - ja sitten ei edes odoteta kaikkien ehtivän paikalle työtään tekemään ennen kuin työ alkaa. Missä menen metsään?

[Jaakko Ahvenainen]

Juttu mennee näin: Voidellun (jonka tietää vain hän itse) kuollessa hän livahtaa suoraan taivaalliseen hallitukseen. Tämä voideltujen lukumäärä 144 000 taisi täyttyä ensimmäisen kerran jo 1934, mutta sitten havaittiin paikkoja vielä olevan. Tämän vuotisen uuden doktriinin mukaan näitä voideltujen paikkoja on vielä reilusti jäljellä. Nämä elävät vielä maan päällä, eivätkä vielä ole päässeet livahtamaan "hallitukseen". Tästä tämä mielenkiintoinen opinkohta.

Sillä seikalla ei ole mitään merkitystä, että lukumäärä 144 000 ihmisistä esitettynä (ja nämäkin nimetyistä Israelin heimoista 12 000 kustakin) esiintyy Raamatussa ainoastaan Ilmestyskirjassa ja sielläkin vain kolmesti. Ja tällä raamatunkohdalla ei ole mitään tekemistä koko asian kanssa:

1 Tess. 4:
13 Mutta me emme tahdo pitää teitä, veljet, tietämättöminä siitä, kuinka poisnukkuneiden on, ettette murehtisi niinkuin muut, joilla ei toivoa ole.
14 Sillä jos uskomme, että Jeesus on kuollut ja noussut ylös, niin samoin on Jumala Jeesuksen kautta myös tuova poisnukkuneet esiin yhdessä hänen kanssaan.
15 Sillä sen me sanomme teille Herran sanana, että me, jotka olemme elossa, jotka jäämme tänne Herran tulemukseen, emme suinkaan ehdi ennen niitä, jotka ovat nukkuneet.
16 Sillä itse Herra on tuleva alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasunan kuuluessa, ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin;
17 sitten meidät, jotka olemme elossa, jotka olemme jääneet tänne, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin; ja niin me saamme aina olla Herran kanssa.

Vaan jos satut joskus voidellun tapaamaan (vain hän saa osallistua muistonvieton vertauskuviin), kysäise toki, mihin israelilaisten heimosta hän mahtanee kuulua, tottahan tuon tietänee.

[toolman]

Minua häiritsee ns. taivaallisen hallituksen perustamisen ja sen täyden toiminnan aloittamisajankohta.

Kirjoitettu jo 1 Moos kirjaan "Tämä on vihdoinkin luu minun luistani..."

[Markku Meilo]

Minua häiritsee ns. taivaallisen hallituksen perustamisen ja sen täyden toiminnan aloittamisajankohta.

Et ole lainkaan yksin. Russelin aikaan selitettiin, että tuo nk. totuus oli jo kirkastunut (Matt. 24:14 täytetty) ja meneillään elonkorjuu. Taivaaseen oli lennossa nk. pieni lauma, joka alkuun oli arvion mukaan kooltaan noin miljoona. Joukko piti tempaista taivaaseen 1881, jolloin joukko oli siis kasassa lukumääräisesti. Se 144000 oli tuossa vaiheessa luonnollisia juutalaisia ja kun joukko oli kokonaisuudessaan koossa Palestiinassa (1914), niin alkaa uusi järjestely. Vuonna 1914 alkoikin sota, vaikka rauhaa odotettiin, eli 1874 alkanut Harmagedon piti päättymän 1914, silloin oli eletty Kristuksen milleniumissa jo 40 vuotta.

Taivaaseen oli lennossa myös nk. suuri joukko, jonka lukumäärän Russell kerran arvioi olevan noin 16 miljoonaa, heidän puuhakseen esitettiin nk. ajatuspoliisin virkaa (á la Rutherford), jolloin jonkun maan päällä asuvan kieli halvaannutetaan jos hän aikoo puhua "pahoja".

Jos olen oikein ymmärtänyt, Jehovan todistajien oppien mukaan taivaaseen pitäisi nousta 144 000 henkeä ("henkeä" myös ihan kirjaimellisesti) Jeesuksen hallitsijatovereiksi. Tämä selvä.

Ja kun 1925-1927 katovuosien jälkeen Vt-seuran jäsenmäärä oli enää 1/5 aiemmasta, mutta kasvussa ja saavuttamassa uudestaan tuota maagista lukua, niin mikä sen kätevämpää kuin vaihtaa suuren joukon taivaallinen toivo maalliseksi vuonna 1935.

Mutta sitten sanotaan, että tämä taivaallinen hallitus olisi jo toiminnassa, mutta toisaalta kerrotaan, että osa jäsenistä elää edelleen maan päällä. (liekö välttämättä vielä syntyneetkään) Tässä on joko ristiriita, tai olen ymmärtänyt väärin tai en tiedä jotakin selittävää yksityiskohtaa - miten on?

Vt-seuran mukaan Jehova ilmoitti heille vuonna 1927, että tuo ensimmäinen ylösnousemus tapahtui vuonna 1918 ja loppurippeitä odotellaan edelleen. Nyttemmin on tullut oppimuutos, jossa todetaan, ettei tuo Jehovan vuonna 1927 ilmoittama 1918-ylösnousemus olekaan totta.

Minusta on joka tapauksessa omituista se, että on ennalta määritelty, paljonko väkeä tuohon hallitukseen kuuluu - ja sitten ei edes odoteta kaikkien ehtivän paikalle työtään tekemään ennen kuin työ alkaa. Missä menen metsään?

Jos Vt-seura on ikiomilla teillään, niin ei Raamattukaan ole yksiselitteinen. Jo pelkkä kirjaimellinen 144000 on hilpeä siksi, että se koostuu kuvaannollisesta 12 sukukunnasta, joista otetaan kuvaannolliset 12000 kustakin ja kun luvut kerrotaan, niin saadaan tuloksi kirjaimellinen luku.

[toolman]

Vuosiluvuilla ei ole mitään merkitystä. Luut tarkoittaa Herran ruumista.(ei kirjaimellisesti) tässä tapauksessa.

[Jaakko Ahvenainen]

Kiitos, Make. Huomaan, että numeromuistia täytyy terästää. Viimeinen muutos on muistini mukaan tältä vuodelta.

[toolman]

Makee viesti tai piilo mielistely jollekkin joka vuosiluvuilla yrittää.

[Markku Meilo]

Kiitos, Make. Huomaan, että numeromuistia täytyy terästää. Viimeinen muutos on muistini mukaan tältä vuodelta.

Käsitykseni mukaan Jehovalta vuonna 1927 saatu valistava totuus vuoden 1918 ylösnousemuksesta hylättiin probuskassa, jonka julkaisupäivä oli 1. tammikuuta 2007, eikä uutta shekinatuikausta ole vielä julkaistu.

[sinner74]

eikä uutta shekinatuikausta ole vielä julkaistu.

Tuo shekinatuikauksen merkitys, ja ennen kaikkea etymologia, kaivelee. Kertoisitko?

(yleensä kaikkitietävä rouva Google ei auttanut ongelmassani)

[Markku Meilo]

Kertoisitko?

Antakaamme puheenvuoro Jehovan viestintäkanavalle aka. Jehovan voidellulle profeetalle:

Mitä merkitsi muinaisessa Israelissa tabernaakkelin ja temppelin kaikkeinpyhimmässä näkyvä yliluonnollinen valo, josta käytetään toisinaan nimitystä šekina?

Jehova, kansansa rakkaudellinen Isä ja Suojelija, teki läsnäolonsa ilmeiseksi Israelissa. Yksi tapa, jolla hän ilmaisi sen, oli hänen palvontapaikkaansa läheisesti liittyvä hohtava pilvi.
Tuo selvästi erottuva valo edusti Jehovan näkymätöntä läsnäoloa. Se oli havaittavissa sekä tabernaakkelin että Salomon rakentaman temppelin kaikkeinpyhimmässä. Tämä yliluonnollinen valo ei kuitenkaan merkinnyt sitä, että Jehova olisi ollut siellä fyysisesti läsnä. Jumala ei mahdu mihinkään ihmisten tekemään rakennukseen (2. Aikakirja 6:18; Apostolien teot 17:24). Pyhäkössä näkyvä yliluonnollinen loiste vahvisti todennäköisesti ylimmäisen papin ja hänen välityksellään kaikkien israelilaisten luottamusta siihen, että Jehova oli läsnä suojelemassa heitä ja huolehtimassa heistä ja heidän tarpeistaan.
Raamatun ajan jälkeisessä arameassa tästä valosta käytettiin nimitystä šekina (šekhi·nah′), jonka merkitys on ’asuva’ tai ’asuminen’. Sanaa ei esiinny Raamatussa, mutta sitä käytetään Raamatun heprealaisten kirjoitusten arameankielisissä käännöksissä eli targumeissa.
Kun Jehova antoi Moosekselle tabernaakkelin rakennusohjeita, hän sanoi: ”Sinun on asetettava kansi arkun päälle, ja arkkuun sinun tulee panna todistus, jonka sinulle annan. Ja minä varmasti annan sinun kohdata minut siinä ja puhun sinulle kannen yläpuolelta, niiden kahden kerubin välistä, jotka ovat todistuksen arkun päällä.” (2. Mooseksen kirja 25:21, 22.) Tässä mainittu arkku sijaitsi kaikkeinpyhimmässä. Se oli päällystetty kullalla, ja sen kannen päällä oli kaksi kultaista kerubia.
Mistä Jehova siis puhuisi? Vastaus käy ilmi siitä, mitä hän sanoi Moosekselle: ”Minä näyttäydyn pilvessä kannen yläpuolella.” (3. Mooseksen kirja 16:2.) Pilvi pysytteli pyhän arkun yllä kahden kultaisen kerubin välissä. Raamattu ei kerro, kuinka korkealla tuo pilvi oli tai miten paljon kerubien yläpuolelle se ulottui.
Kirkas pilvi valaisi kaikkeinpyhimmän, eikä siellä muuta valonlähdettä ollutkaan. Sen valossa ylimmäinen pappi näki toimia, kun hän meni tuohon sisimpään osastoon sovituspäivänä. Hän seisoi siellä Jehovan läsnäolossa.
Onko tällä yliluonnollisella valolla merkitystä kristityille? Apostoli Johannes näki näyssä kaupungin, josta sanottiin: ”Yötä siellä ei ole.” Tuo kaupunki on Uusi Jerusalem. Se koostuu voidelluista kristityistä, jotka on herätetty kuolleista hallitsemaan Jeesuksen kanssa. Tämän kuvaannollisen kaupungin valo ei ole lähtöisin auringosta eikä kuusta vaan suoraan Jehova Jumalalta. Hänen kirkkautensa valaisee sen niin kuin šekinapilvi valaisi kaikkeinpyhimmän. Lisäksi Karitsa, Jeesus Kristus, on kaupungin ”lamppu”. ”Kaupunki” vuorostaan säteilee hengellistä valoaan ja suosiotaan kaikkiin kansakuntiin kuuluvien lunastettujen ihmisten opastukseksi. (Ilmestys 21:22–25.)
Koska Jehovan palvojat saavat häneltä näin runsaita siunauksia, he voivat olla varmoja siitä, että hän on heidän suojeleva Paimenensa ja hellä Isänsä. (Vartiotorni 15. elokuuta 2005 sivu 31)

[Jaakko Ahvenainen]

Vähäinen minä olen kanssasi keskustelemaan oppimuutoksista. En tarkoittanut ylösnousemusta, vaan voideltujen vapaita paikkalippuja. Tänä vuonna nimenomaisesti kansaa kehotettiin olla paheksumatta niitä, jotka nauttivat vertauskuvat, mutta samalla annettiin ymmärtää varsin suoraan, että näiden voideltujen tulee käyttäytyä saamansa arvon mukaisesti ja olla alamaiset seurakunnan vanhimmistolle.

Miten ennustettu lukumäärä täyttyy?
13 Kaikkia 144000:ta voideltua kristittyä ei valittu ensimmäisellä vuosisadalla. Heidän kutsumisensa jatkui apostolien ajan läpi ja sitten ilmeisesti hidastui. Se on kuitenkin jatkunut läpi vuosisatojen aina nykyaikaan saakka (Matt. 28:20). Jeesuksen alettua hallita vuonna 1914 tapahtumat kehittyivät lopulta nopeasti.
14 Ensiksi Jeesus puhdisti taivaat kaikista Jumalan hallinnon vastaisista aineksista. (Lue Ilmestyksen 12:10, 12.) Sitten hän käänsi huomionsa viimeisten Valtakunta-hallituksensa jäseniksi ehdolla olevien kokoamiseen, jotta 144000:n joukko tulisi täyteen. Ilmeisesti 1930-luvun puoliväliin mennessä tuo tehtävä oli pitkälti suoritettu ja monilla niistä, joissa saarnaamistyö herätti vastakaikua, ei ollut halua päästä taivaaseen. Henki ei todistanut heidän kanssaan, että he olisivat olleet Jumalan poikia. (Vrt. Room. 8:16.) Pikemminkin he tunsivat kuuluvansa ”muihin lampaisiin”, joilla on toivo elää ikuisesti paratiisissa maan päällä (Joh. 10:16). Niinpä vuoden 1935 jälkeen saarnaamistyössä alettiin keskittyä kokoamaan ”suurta joukkoa”, jonka apostoli Johannes näki näyssä ja joka tulisi säilymään elossa ”suuresta ahdistuksesta” (Ilm. 7:9, 10, 14).
15 Silti vuosien varrella 1930-luvulta lähtien jotkut ovat saaneet taivaallisen kutsun. Miksi? Jotkut on voitu valita sellaisten aiemmin kutsuttujen tilalle, jotka olivat tulleet uskottomiksi. (Vrt. Ilm. 3:16.) Jopa eräät Paavalin henkilökohtaisista tuttavista olivat jättäneet totuuden (Fil. 3:17–19). Keitä Jehova kutsuisi palvelemaan tällaisten tilalle? Tietenkin hän itse tekee valinnan. Mutta tuntuisi järkevältä, ettei hän kutsuisi vastakääntyneitä vaan yksilöitä, jotka – kuten ne opetuslapset, joille Jeesus puhui pannessaan alulle muistonvieton – ovat jo jossain määrin todistaneet uskollisuutensa (Luuk. 22:28).
16 Näyttää kuitenkin siltä, ettei kaikkia 1930-luvulta lähtien taivaallisen kutsun saaneita ole valittu poisjääneiden tilalle. Jehova on ilmeisesti varmistanut, että voideltuja kristittyjä on keskuudessamme tämän asiainjärjestelmän viimeisten päivien läpi siihen saakka kun ”Suuri Babylon” tuhotaan (Ilm. 17:5). Ja voimme olla varmoja, että kaikki 144000 jäsentä saadaan koottua Jehovan määräaikana ja että nämä kaikki saavat lopulta paikkansa Valtakunta-hallituksessa. Voimme uskoa myös siihen profeetalliseen sanaan, että kaiken aikaa kasvava suuri joukko ryhmänä osoittautuu uskolliseksi. Pian se ”tulee siitä suuresta ahdistuksesta”, joka kohtaa Saatanan maailmaa, ja astuu iloiten Jumalan uuteen maailmaan.
Jumalan taivaallinen hallitus on lähes täysilukuinen!
17 Vuodesta 33 lähtien kymmenettuhannet voidellut kristityt ovat osoittaneet lujaa uskoa ja pysyneet uskollisina kuolemaan saakka. Heidät on jo katsottu arvollisiksi saamaan Valtakunta ja – ilmeisesti Kristuksen läsnäolon alkupuolelta lähtien – palkittu sen mukaan. (Lue 1. Tessalonikalaiskirjeen 4:15–17 ja Ilmestyksen 6:9–11.)
18 Ne voidellut, jotka ovat vielä maan päällä, ovat ehdottoman varmoja siitä, että jos he pysyvät uskollisina, he saavat uskollisesta vaelluksestaan pian palkan. Ajatellessaan voideltujen veljiensä uskoa miljoonat muut lampaat voivat yhtyä siihen, mitä apostoli Paavali sanoi Tessalonikassa asuvista voidelluista veljistä: ”Me itse olemme ylpeitä teistä Jumalan seurakunnissa, koska teillä on kestävyyttä ja uskoa kaikissa vainoissanne ja niissä ahdistuksissa, joita teillä on kestettävänä. Tämä on todiste Jumalan vanhurskaasta tuomiosta ja johtaa siihen, että teidät katsotaan Jumalan valtakunnan arvoisiksi, jonka puolesta kärsittekin.” (2. Tess. 1:3–5.) Kun voideltujen viimeinen jäsen päättää maallisen vaelluksensa, milloin se sitten tapahtuukin, Jumalan taivaallinen hallitus on täysilukuinen. Tämä tulee varmasti tuottamaan suurta iloa, sekä taivaassa että maan päällä! (Koko artikkeli: Vartiotorni 15. tammikuuta 2008 sivut 20-24)

Otaksuttavasti asiaa on valmisteltu myös jossakin Vartiotornissa 2007 "Lukijain kysymyksissä".

[Jaakko Ahvenainen]

En väärin otaksunutkaan. Alustavasti asia esiteltiin Vartiotornissa 1. tammikuuta 2007 Lukijoiden kysymyksissä, sivut 30-31. Tähän palattiin Vartiotornissa 1. toukokuuta 2007 Lukijoiden kysymyksissä, sivut 30-31, mistä oheinen lainaus ja säännönmukaisesti samaa mantraa on sopivin kohdin vuosittain toistettu.

Milloin kristittyjen kutsuminen taivaalliseen toivoon lakkaa?
Raamattu ei vastaa tähän kysymykseen täsmällisesti. Tiedämme, että Jeesuksen opetuslasten voiteleminen heidän taivaallista perintöään silmällä pitäen alkoi vuonna 33 (Apostolien teot 2:1–4). Tiedämme myös, että apostolien kuoleman jälkeen aitojen voideltujen kristittyjen eli ”vehnän” annettiin ”kasvaa yhdessä” valekristittyjen eli ”rikkakasvien” kanssa (Matteus 13:24–30). Sitten 1800-luvun loppupuolelta lähtien voidellut kristityt olivat jälleen hyvin toimeliaita. Vuonna 1919 alettiin leikata ”maan eloa”, ja tähän työhön kuului viimeisten voideltujen kokoaminen (Ilmestys 14:15, 16).
1800-luvun loppupuolelta vuoteen 1931 saakka saarnaamistyötä tehtiin ennen kaikkea Kristuksen ruumiin jäljellä olevien jäsenten kokoamiseksi. Vuonna 1931 raamatuntutkijat omaksuivat raamatullisen nimen Jehovan todistajat, ja englanninkielisessä Vartiotornissa 15.11.1933 (suom. 15.1.1934) esitettiin ajatus, että tuo ainutlaatuinen nimi on se ”denaari”, johon viitataan Matteuksen 20:1–16:een muistiin merkityssä Jeesuksen vertauksessa. Vertauksessa mainittujen 12 tunnin ajateltiin vastaavan 12 vuotta, vuosia 1919–31. Sen jälkeen uskottiin useiden vuosien ajan, että kutsu taivaalliseen Valtakuntaan oli päättynyt vuonna 1931 ja että ne, jotka oli kutsuttu Kristuksen perijätovereiksi vuosina 1930 ja 1931, olivat ”viimeisiä” kutsuttuja (Matteus 20:6–8). Vuonna 1966 tuosta vertauksesta esitettiin kuitenkin korjattu näkemys, ja kävi ilmi, ettei vertaus liittynyt mitenkään ajankohtaan, jolloin voideltujen kutsuminen päättyisi.
Vuonna 1935 ymmärrettiin, että Ilmestyksen 7:9–15:ssä mainittu ”suuri joukko” koostuu sellaisista ”muista lampaista” – kristityistä joilla on maallinen toivo – jotka ilmaantuisivat maailman näyttämölle ”viimeisinä päivinä” ja jotka ryhmänä säilyisivät elossa Harmagedonista (Johannes 10:16; 2. Timoteukselle 3:1; Ilmestys 21:3, 4). Tuon vuoden jälkeen opetuslapsia alettiin tehdä pääasiassa suuren joukon kokoamiseksi. Siksi varsinkin vuoden 1966 jälkeen uskottiin, että taivaallinen kutsu oli lakannut vuonna 1935. Tätä näkemystä näytti vahvistavan se, että melkein kaikki vuoden 1935 jälkeen kastetut tunsivat omakseen maallisen toivon. Kaikkien sen jälkeen taivaalliseen toivoon kutsuttujen uskottiin tulevan niiden voideltujen kristittyjen tilalle, jotka olivat osoittautuneet uskottomiksi.
Jos jostakusta voidellusta tulee katumaton luopio, Jehova epäilemättä kutsuu jonkun toisen hänen sijaansa (Roomalaisille 11:17–22). Todennäköisesti kovin monet aidot voidellut eivät kuitenkaan ole tulleet uskottomiksi. Toisaalta ajan kuluessa jotkut kristityt, jotka on kastettu vuoden 1935 jälkeen, ovat saaneet todistuksen siitä, että heillä on taivaallinen toivo (Roomalaisille 8:16, 17). Tämän vuoksi vaikuttaa siltä, että emme voi määrittää tarkkaa ajankohtaa, jolloin kristittyjen kutsuminen taivaalliseen toivoon lakkaa.
Miten muiden tulisi suhtautua kristittyyn, joka on sydämessään vakuuttunut siitä, että hän on nyt voideltu, ja joka alkaa ottaa osaa muistonvieton vertauskuviin? Häntä ei pitäisi tuomita. Kyseessä on hänen ja Jehovan välinen asia. (Roomalaisille 14:12.) Aidot voidellut kristityt eivät kuitenkaan vaadi osakseen erityishuomiota. He eivät ajattele, että heillä voideltuina on erityistä ymmärrystä, jota ei suuren joukon kokeneillakaan jäsenillä voisi olla. He eivät usko, että heillä on ilman muuta enemmän pyhää henkeä kuin heidän muihin lampaisiin kuuluvilla tovereillaan. He eivät myöskään odota toisilta erikoiskohtelua eivätkä väitä, että vertauskuvien nauttiminen nostaa heidät seurakunnan nimitettyjen vanhimpien yläpuolelle. He muistavat nöyrästi, että ensimmäisellä vuosisadalla jotkut voidellut miehet eivät pätevöityneet vanhimmiksi tai avustaviksi palvelijoiksi. (1. Timoteukselle 3:1–10, 12, 13; Titukselle 1:5–9; Jaakobin kirje 3:1.) Jotkut voidelluista kristityistä olivat jopa hengellisesti heikkoja (1. Tessalonikalaisille 5:14). Sisaret eivät opettaneet seurakuntaa, vaikka he olivatkin voideltuja (1. Timoteukselle 2:11, 12).
Näin ollen voidellut kristityt ja heidän muihin lampaisiin kuuluvat toverinsa pyrkivät yhdessä pysymään hengellisesti vahvoina, kehittämään hengen hedelmää ja työskentelemään seurakunnan rauhan hyväksi. Kaikki kristityt, olivatpa he voideltuja tai muita lampaita, saarnaavat ahkerasti hyvää uutista ja ponnistelevat opetuslasten tekemiseksi hallintoelimen ohjauksessa. Voidellut kristityt tekevät mielellään tämän niin kauan kuin on Jehovan tahto, että he palvelevat häntä maan päällä.

Olet, kuten aina olet ollut, täysin oikeassa tämän oppimuutoksen julkitulopäivä on kuten aiemmin sanoit. Minä olin väärässä muisteluineni.

[Markku Meilo]

16 Näyttää kuitenkin siltä, ettei kaikkia 1930-luvulta lähtien taivaallisen kutsun saaneita ole valittu poisjääneiden tilalle.

Mä en yleensä ihan ensiselittämällä ymmärräkään missä mennään, mutta nyt sain jo hieman hajua. Tuohon Vt-lehden tekstin voisi muuttaa astetta rehellisemmäksi: "Näyttää kuitenkin siltä, ettei kaikkia taivaallisen kutsun saaneita oltu valittu vuonna 1881, kuten ei myöskään 1930-luvulla."

Otaksuttavasti asiaa on valmisteltu myös jossakin Vartiotornissa 2007 "Lukijain kysymyksissä".

Näin se usein menee, pienin askelin tehdyt muutokset on helpompi hyväksyä, mm. näillä sanoilla asiasta vuodatettiin esimakua vuonna 2007:

Tämä ennustus osoittaa, että Kristuksen veljien sinetöiminen on saatettu päätökseen, kun suuri ahdistus puhkeaa. Toisten raamatunkohtien mukaan voidellut sinetöidään kuitenkin jo aiemmin. Toisinaan puhutaankin siksi alustavasta ja lopullisesta sinetöinnistä. Mitä eroa niillä on?...

Voideltujen sinetöimisessä on kuitenkin kaksi vaihetta. Alustava ja lopullinen sinetöinti eroavat toisistaan 1) tarkoitukseltaan ja 2) ajankohdaltaan. (Vartiotorni 1. tammikuuta 2007 sivu 30-31)

Tuo Vt-seuran luokkajako on ollut hankalasti hallittava asia, eikä se ole vieläkään järkeenkäyvä. Koko ajatus kirjaimellisesta määrästä 144000 kaatuu jo siihen, että ajanlaskumme ensimmäisen vuosisadan loppuun mennessä kuoli kristittyjä monin verroin tuo määrä. Ongelma on helppo päätellä jo Raamattuun päässeistä maininnoista kastetilaisuuksista, niissä kastettiin kerralla tuhansia.

Minä näen asian aikakauteen liittyvänä mekanismina, 1950-luvulle asti nämä todelliset vuoden 1935 veteraanit klaarasivat mm. seurakunnanpalvelijoiden hommat ja olivat muutenkin voimissaan. Samoin heidän vuotuinen poistumisprosenttinsa kasvoi aivan loogisesti väen vanhetessa. Sitten 1950-luvun puolivälissä tapahtui nopea muutos, poistumisprosentti laskikin, kun väki oletetusti kuitenkin vanheni. Yhdeksi syyksi voisi veikkailla vuonna 1942 tehtyä sukupolvioppimuutosta, jonka perusteella hehkutettiin vuosien 1951/1954 maailmanloppuja, erikoisjoukkojen riveistä kaikkosi pettyneitä vuosikymmenen puolivälistä eteenpäin.

Suuren joukon jäsenille vapautui vastuupaikkoja ja sitä myötä kasvoi ajatukset omasta erinomaisuudesta. Tuo poistumisprosentin muutos todistaa vastaansanomattomasti, että 1950-luvun loppupuolelta lähtien on joukkoon tullut uutta väkeä kasvaneella vauhdilla. Vasta nyt Vt-seura katsoi olevansa pakotettu muuttamaan opetusta kun poistumisprosetti on nollassa tai positiivinen. Poistumisprosentin tulisi vuoden 1935 voiteluehtojen mukaan olla hyvän matkaa yli 20 % vuodessa, tuon alkuperäisen ryhmän pääjoukon nuorimmat kun olisivat nyt noin satavuotiaita.

Vartiotorniseura siis katseli tilannetta viisi vuosikymmentä, kunnes korjasi asian näkemysmuutoksella. Nykyisellä näkemyksellä ei olekaan pitkään aikaan samaa ongelmaa kuin Rutherfordilla, eli elossa olevien määrä uhkaa mennä yli 144000.

[Aaac]

Tuo selvästi erottuva valo edusti Jehovan näkymätöntä läsnäoloa.

Reps

Selvästi erottuva onkin näkymätön... Mihin kaikkeen sitä onkaan ns. uskonut?

[Jaakko Ahvenainen]

Nähtävästi Rutherford on uhrannut jehovalleen siinämäärin suuren juomauhrin, ettei tämä vielä hamaan maailman loppuun siitä harhoitta selviä. Ihmisille Delirium tremens on kuolemanvakava tila, mutta kautta Bacchuksen, se jumalille aiheuttaa vain sammaltavaa puhetta ja alati vaihtuvia harhoja, jotka hamasta aamusta aina päiväsydämeen asti kirkastumistaan kirkastuvat. Psykedeelinen draama, sanoisin.

On siinä äänitorvena oleminen.