Erilaisia todellisuuksia

[Markku Meilo]

Opetuksensa kehittymisestä Vt-seura esittää tällaista:

”Joistakuista voi kuitenkin näyttää siltä, ettei tuo polku ole kulkenut aina suoraan eteenpäin. Toisinaan Jehovan näkyvän järjestön esittämät selitykset ovat näyttäneet olevan muutoksia takaisin aikaisempiin näkökantoihin. Mutta niin ei ole ollut todellisuudessa. Tätä voitaisiin verrata siihen, mitä purjehtijat sanovat ”luovimiseksi”. Purjehtijat voivat purjeitten avulla saada veneen kulkemaan edestakaisin oikealle ja vasemmalle, mutta kaiken aikaa he kulkevat kohti määränpäätä vastatuulista huolimatta. Ja määränpää, jota kohti Jehovan palvelijat pyrkivät, on Jumalan lupaamat ”uudet taivaat ja uusi maa”. – 2. Pietari 3:13.” (Vartiotorni 1. toukokuuta 1982 sivu 27)

Kaikkien mielestä Vartiotorniseuran todellisuus ei tässäkään tapauksessa kulje käsi kädessä reaalimaailman todellisuuden kanssa. Näyttää hyvinkin siltä, että on erillinen aikuisten todellisuus, joka Vt-seuran todellisuudesta. Hieman samaan malliin kuin Vt-pian ja aikuisten pian. Esimerkiksi sukupolviopetuksessa on kahdesti (1942 ja 2008) palattu aiemmin jo hylättyyn näkemykseen, esivaltaopetuksessa on palattu hylättyyn opetukseen (1952), U&Y-kyypparin olemuksen kohdalla on palattu aiempaan käsitykseen (1927) jne.

Kuinka vakavaa tällainen on? Ainakin Vt-seura on luokittellut asian tällä tavalla:

“On vakava asia edustaa Jumalaa ja Kristusta jollakin tavalla, sitten huomata, että ymmärsimme Raamatun pääopetukset ja perusopit väärin, ja sen jälkeen palata juuri niihin oppeihin, joiden olimme vuosien tutkimisen jälkeen päättäneet olevan perusteellisesti vääriä. Kristityt eivät voi olla heikkoja ja horjuvia näiden perusopetusten suhteen. Miten kukaan voi luottaa tällaisten ihmisten vilpittömyyteen tai arvostelukykyyn?” (Vartiotorni 15. elokuuta 1976 sivu 382)

[Malachi Constant]

Vartiotorni: Tätä voitaisiin verrata siihen, mitä purjehtijat sanovat ”luovimiseksi”. Purjehtijat voivat purjeitten avulla saada veneen kulkemaan edestakaisin oikealle ja vasemmalle, mutta kaiken aikaa he kulkevat kohti määränpäätä vastatuulista huolimatta. Ja määränpää, jota kohti Jehovan palvelijat pyrkivät, on Jumalan lupaamat ”uudet taivaat ja uusi maa”.

Komea harhautus tuossa. Eikö tutkimisen tarkoitus olekaan totuuden löytäminen? Toki yksilön tie paratiisiin voinee käydä mutkien ja vaikkapa "tuhannen kapakan kautta" kuten armollisempi Tuomari lauloi. Mutta kulkeeko tie totuuteen ja suurempaan valoon pyhän hengen ohjaamana valhe-ennustusten ja harhaoppien kautta?

Purjeveneellä luovittaessahan mennään "väärään suuntaan" jotta saataisiin vauhtia edetä lopulta nopeasti oikeaan suuntaan. Olikohan siis vuotta 1975 koskeva vt-seuran ennustus vain pyhän hengen tarttuminen ruoriin, jotta saataisiin julistaja/pelastujamäärät kasvuun?

[Jaakko Ahvenainen]

“On vakava asia edustaa Jumalaa ja Kristusta jollakin tavalla, sitten huomata, että ymmärsimme Raamatun pääopetukset ja perusopit väärin, ja sen jälkeen palata juuri niihin oppeihin, joiden olimme vuosien tutkimisen jälkeen päättäneet olevan perusteellisesti vääriä. Kristityt eivät voi olla heikkoja ja horjuvia näiden perusopetusten suhteen. Miten kukaan voi luottaa tällaisten ihmisten vilpittömyyteen tai arvostelukykyyn?” (Vartiotorni 15. elokuuta 1976 sivu 382)

Juuri näin. Asia on vakava ja taakse jäi juuri vuoden 1975 varmaksi julistettu mailmanloppu. Asia on aivan sama asiallisesti, mitä vuoden 2006 traktaatissa "Väärän uskonnon loppu on lähellä!" kerrotaan. Näet väärä uskonto a) Sekaantuu sotiin ja politiikkaan, b) Levittää vääriä oppeja, c) Sallii moraalittomat sukupuolisuhteet. Tätä kaikkea olen WTBTS:n havainnut harjoittaneen. Mikäli joku yksilö tai yhteisö rikkoo yhtä käskyä vastaan, on se vikapää kaikkiin käskyihin nähden (3.Moos. 15:17).

Samaisessa traktaatissa "Tosi uskonto": a) Edistää rakkautta, b) Luottaa Jumalan sanaan, c) Lujittaa perheitä ja pitää yllä korkeita moraaliperiaatteita. Yhtäkään tällaista uskontoa en vielä ole kohdannut, Jehovan todistajissa vähiten. Miten siis kukaan voi luottaa tällaisten ihmisten vilpittömyyteen tai arvostelukykyyn?

Kuinka siis jehovantodistajuus: a) Edistää rakkautta, b) Luottaa Jumalan sanaan, c) Lujittaa perheitä ja pitää yllä korkeita moraaliperiaatteita, kun se samalla: a) Esittää mitä suurinta halveksuntaa toisin uskovia kohtaan, b) Luottaa enemmän hallintoelimeen kuin Raamattuun, jota myös Jumalan sanaksi kutsutaan, c) Sallii keskuudessaan mitä suurinta moraalittomuutta: juoppoutta, perheväkivaltaa, pedofiliaa ja hajoittaa perheitä ja perhekuntia toisistaan muka uskonnon varjolla kaikesta muusta puhumattakaan.

[Markku Meilo]

Mutta kulkeeko tie totuuteen ja suurempaan valoon pyhän hengen ohjaamana...

No ainakin jonkun Raamatun mukaan hommelo menee jotenkin tätä rataa:

”Luota Jehovaan kaikesta sydämestäsi äläkä nojaudu omaan ymmärrykseesi. Ota hänet huomioon kaikilla teilläsi, niin hän itse tekee polkusi suoriksi.” (Sananlaskut 3:5, 6)

“...jotta emme enää olisi lapsia, jotka heittelehtivät kuin aaltojen ajamina ja joita jokainen opetuksen tuuli kuljettaa sinne tänne...” (Efesolaisille 4:14)

[Markku Meilo]

...vuoden 2006 traktaatissa "Väärän uskonnon loppu on lähellä!" kerrotaan.

En juurikaan kehottaisi laittamaan painoa Vt-seuran traktaateille, semminkin kun lapsuuteni haitaritraktaatti T9 väittää, että Vt-seura olisi saarnannut Jeesuksen 1914-paluuta 35 vuotta edeltäkäsin, vaikka varsinainen oppimuutos tapahtui vuonna 1943.

[Arskavain]

Samaisella logiikalla pystyisi kuulumaan mihin uskontoon/järjestöön tahansa. Jesuiitat muistaakseni pyhittivät keinonsa, kun tarkoitus oli niin jalo. Joskus myrskyssäkin kannattaa ajelehtia...

[Markku Meilo]

Joskus myrskyssäkin kannattaa ajelehtia...

Kunhan rehellisesti kertoo ajelehtivansa ja sen miksi ajelehtiminen kannattaa, niin tilanne on jo aivan toinen.

[Aaac]

Jehovantodistajat opettavat tässäkin asiassa kahdesta suupielestä. Kun oppi muuttuu tai on vakaa, se on hyvä jehovantodistajien ollessa kyseessä, mutta huono, kun kyse on muista uskonnoista.


Kun jonkin kristillisen yhteisön oppi muuttuu vaikkapa naispappeuden suhteen, se on turmelusta ja osoitus mukautumisesta maailman henkeen.
Kun jehovantodistajien oppi muuttuu edestakaisin sukupolviopin suhteen, se on mitä suurinta ja puhtainta uutta valoa.

Kun jonkin kristillisen yhteisön oppi pysyy samana ja vakaana vuosisatoja, se on merkki paikalleenjämähtämisestä, joka oikeuttaa haukkumaan vaikkapa satojen vuosien takaisia ristiretkiä.
Kun muutama jehovantodistajien perusopetus on pysynyt samana (eli vähemmän mitä jehovantodistajat itse uskovat), on se merkki vakaudesta ja Jumalan tuesta.



Ja tällaisen epäreiluuden oivaltaminen on jehovantodistajilta kielletty: erottamisen peruste.

[Vieras]

Ei tule unohtaa myöskään Room.13. ymmärrystä esivalloista.
Russell jo muinoin opetti, että kyse on maallisista esivalloista. Rutherfordin aikana tätä pidettiin Saatanan juonena alistua maallisten esivaltojen alaisuuteen, joten esivalloilla kerrottiin tarkoitettavan taivaallisia valtoja.
60-luvulla sitten taas palattiin siihen, että esivallat ovat kuin ovatkin maallisia esivaltoja.

[Vieras]

Laajempi lainaus tuosta Vartiotornin kertomasta luovimisesta:

Vartiotorni 1.5.1982 s.27-
Joistakuista voi kuitenkin näyttää siltä, ettei tuo polku ole kulkenut aina suoraan eteenpäin. Toisinaan Jehovan näkyvän järjestön esittämät selitykset ovat näyttäneet olevan muutoksia takaisin aikaisempiin näkökantoihin. Mutta niin ei ole ollut todellisuudessa. Tätä voitaisiin verrata siihen, mitä purjehtijat sanovat ”luovimiseksi”. ...
Mutta Jehova Jumala on antanut myös näkyvän järjestönsä, hengellä voidelluista koostuvan "uskollisen ja ymmärtäväisen orjansa" ... Ellemme ole yhteydessä tähän Jumalan käyttämään viestintäkanavaan, emme edisty elämän tiellä, vaikka lukisimme kuinka paljon Raamattua. - Vrt. Apostolien teot 8:30-40.
Jumalan viestintäkanavasta Jeesus sanoi, että "uskollinen ja ymmärtäväinen orja" antaisi hengellistä ravintoa oikeaan aikaan kaikille hänen seuraajilleen ja että hän asettaisi tämän "orjan" huolehtimaan kaikesta hänen omaisuudestaan. (Matteus 24:45-47)
Jehova Jumala on tosiaan käyttänyt tätä Jehovan todistajien yhteydessä olevaa "uskollista ja ymmärtäväistä orjaa" opastamaan, vahvistamaan ja johtamaan hänen kansaansa. Koska valo loistaa yhä kirkkaammin ja koska inhimillisen epätäydellisyyden ja heikkouksien vuoksi on tehty erehdyksiä, näiden kristittyjen on tosin silloin tällöin täytynyt arvioida uudelleen näkökantoja ja opetuksia. Mutta eikö tämä ole johtanut heidän hyödykseen parempaan ymmärrykseen? Tarkastelkaamme joitakin esimerkkejä. ...
Oikean ymmärryksen saaminen Roomalaiskirjeen 13:1-7:stä on yksi esimerkki "luovimisesta" kohti oikeaa näkemystä. Varhaiset raamatuntutkijat ymmärsivät aivan oikein, että "esivallat" olivat tämän maailman hallitusmiehiä. Tämän ymmärryksen perusteella he päättelivät, että jos kristitty kutsuttiin asepalvelukseen sota-aikana, niin hänen täytyisi palvella armeijassa ... Heräsi kysymys: voisivatko "esivallat" tarkoittaa sitten Jehova Jumalaa ja Jeesusta Kristusta? Jonkin aikaa Jumalan kansalla oli tämä näkökanta. Ja toisen maailmansodan levottomien vuosien aikana tämä ainakin vahvisti heitä 'tottelemaan Jumalaa hallitsijana ennemmin kuin ihmisiä' ...
Onneksi Jehova vuonna 1962 johti kansansa ymmärtämään suhteellisen alamaisuuden periaatteen. Ymmärrettiin, että vihkiytyneitten kristittyjen täytyy totella maallisia hallitsijoita "esivaltoina" ja tunnustaa ne iloiten "Jumalan palvelijaksi" heidän hyväkseen. (Roomalaisille 13:4) Entä sitten, jos nämä "vallat" pyytävät heitä rikkomaan Jumalan lakeja? ... Kun heidän käsketään menetellä vastoin Jumalan tahtoa, he toistavat Jeesuksen apostoleitten sanat ja sanovat: "Meidän täytyy totella Jumalaa hallitsijana ennemmin kuin ihmisiä." - Apostolien teot 5:29.

JUMALAN AIKAKAUSISUUNNITELMA
RAAMATUN TUTKIELMIA Ensimmäinen osa
v.1886 Pastori Russelin kirjoittama
... Jeesus ja apostolit ... eivät he asettuneet millään tavalla maallisia hallituksia vastaan. Päinvastoin he kehoittivat Seurakunnan jäseniä olemaan kuuliaisia esivallalle, vaikkakin he saavat usein kärsiä sen väärinkäytetyn vallan tähden. He kehoittivat Seurakuntaa tottelemaan lakeja ja antamaan arvoa sen palvelijoille heidän virkansa tähden, vaikka he eivät ansaitsikaan sitä henkilökohtaisesti, maksamaan veronsa, eikä millään tavalla asettumaan lakeja vastaan (Room.13:1-7), elleivät ne olleet ristiriidassa Jumalan lain kanssa. (Ap.T.4:19; 5:29)

Yhteenveto:

Hallintoelimen vakuutetaan olevan Jumalan viestintäkanava. Jumala siis viestii hallintoelimen välityksellä. Miten on mahdollista, että hallintoelimen tekemät virheet vaikuttavat viestien sisältöön, vaikka sen pitäisi olla vain viestien välittäjä?

Miten voidaan väittää, että hallintoelimen tekemät virheet ovat olleet vain hyvä asia Jumalan viestien välittämisessä? Eivätkö nämä virheet ole asettaneet hallintoelimen aseman Jumalan viestintäkanavana vakavasti epäilyksen alaiseksi? Eiväthän Raamatun profeetat toimiessaan Jumalan viestintäkanavana koskaan syyllistyneet sellaisiin virheisiin, että heräsi epäily heidän opetustensa jumalallisesta alkuperästä.

Maailmansotien aikana Jehovan todistajat olivat kieltämättä tukalassa tilanteessa. Mutta oliko se oikea keino auttaa heitä, että Raamattua ryhdyttiin tulkitsemaan väärin? Tämän väärän tulkinnan uskottiin olevan lähtöisin Jumalalta, koska hallintoelin vakuutti olevansa Jumalan viestintäkanava. Jumalako toimisi näin, käyttämällä valheellista opetusta ihmisten opastamiseen?

Opetuksen muuttaminen takaisin entiselleen ei Vartiotornin mukaan ollut palaamista entiseen opetukseen, koska nyt ymmärrettiin "suhteellinen alamaisuus". Mitä se tarkoittaa? Sitä, että maallisia esivaltoja totellaan, jos niiden vaatimukset eivät ole ristiriidassa Jumalan lakien kanssa. Oliko tämä uusi näkemys asiasta? Ei ollut, sillä Russell oli jo opettanut näin.

Esivaltoja koskevissa edestaksissa oppimuutoksissa ei siis ollut kyse luovimisesta vaan täyskäännöksestä takaisin entiseen näkemykseen. Ikävällä tavalla Jumalakin sekoitetaan tähän uskotellen, että hän käyttää valheellista opetusta ihmisten opastamiseen hankalissa tilanteissa.

[Massetar]

Hallintoelimen vakuutetaan olevan Jumalan viestintäkanava. Jumala siis viestii hallintoelimen välityksellä. Miten on mahdollista, että hallintoelimen tekemät virheet vaikuttavat viestien sisältöön, vaikka sen pitäisi olla vain viestien välittäjä?

Niinpä, ja vielä kun tiedämme senkin, että hallintoelimessä ollaan erimielisiä oppikysymyksistä ja ajoittain äänestetään niistä. Kovin ristiriitaista viestiä Jehova heille silloin antaisi. Todella narsistista väittää olevansa Jumalan ja ihmisen välillä viestintuojana.

[Markku Meilo]

Onneksi Jehova vuonna 1962 johti kansansa ymmärtämään suhteellisen alamaisuuden periaatteen.

Tämä oli eräs niitä Vt-seuran tarkoituksellisesti valheellisista asioista, joihin reilu 10 vuotta sitten närkästyin. Muistan kuinka 1963 keväällä tuota asiaa tutkittiin sunnuntaimatineassa ja väki huokaili ihastuneena tuon takinkäännön perään, käsittämättä sen olevan takinkääntö. Nyt tajuan, että samassa matineassa oli iäkkäitä henkilöitä, jotka eivät voineet olla tietämättömiä vuoden 1929 takinkäännöstä. Mutta kultille ominaiseen tapaan kyse ei ole Raamatun seuraamisesta, vaan Vartiotorniseuran seuraamisesta.

Tuo takinkääntö ei kuitenkaan mennyt aivan Vt-lyyrikoiden odotusten mukaan, koska väki tuntui kesksutelevan aiheesta enemmänkin, koska vuonna 1966 Vartiotorni-lehdessä julkaistin nk. 'lukijain kysäri' aiheesta. Teksti on erittäin kuvaava esimerkki sananpyöritystaidosta. Käteen jää kuva, että oikeastaan mikään ei ole muuttunut:

“At times there are changes in viewpoint on Biblical subjects discussed in the Watch Tower Society’s publications. We speak of what we believe as ‘the truth.’ But does ‘truth’ change? - W. P., U.S.A.

For example, a few years ago we had a fine series of articles in The Watchtower on the ‘superior authorities.’ (Issues of November 1–December 1, 1962) Before those articles were published, we knew and taught that Jehovah is the Most High, and that Jesus Christ is the second to Him in power and authority. We knew that we should be law-abiding persons, but that, when there was a conflict between man’s law and that of God, we would obey God as ruler rather than men. Those basic truths are the same today as they were before; they have not changed. However, by careful scrutiny of the Scriptures we have come to appreciate that certain Bible texts ought to be applied in a different way. For example, we realized that the ‘superior authorities’ mentioned in Romans 13:1 are, not Jehovah God and Jesus Christ, but the political rulers. That is also true of Titus 3:1 and 1 Peter 2:13, 14. Yet the basic truth is unchanged. Our viewpoint toward God and toward the State is the same as before.” (w66 Oct. 1 p. 607)

Asiasta ilmeisesti keskusteltiin paljonkin, koska tuota keppihevoseksi otettua suhteellisuusolettamaa oli vielä hetken päästä pyöriteltävä ja suunnilleen kiitettävä Jehovaa siitä, että Vartiotorniseura ei oppikehitysosastollaan kehittänyt täydellistä alamaisuutta, toki asia sanaillaan jälleen tavalliseen tapaan siten, että ’todistajat ymmärsivät’, ikäänkuin oppinäkemykset jotenkin kehittyisivät jäsenistön keskuudessa:

“However, temporarily, from 1929 to 1962, the Witnesses understood that when Paul spoke of the ‘superior authorities’ at Romans 13:1, to whom subjection is due, he had reference to Jehovah God and Christ Jesus. But in 1962 it was convincingly set out that the superior authorities mentioned here are indeed the political rulers of this world. What effect, then, did this better understanding have on God’s people? Well, Jehovah had prepared them for this. It did not place them now in total subjection to political rulers, so as to drop the work that Jehovah through Christ had commanded them to do, but it emphasized that their subjection is relative. While they had always respected the rulers by following Jesus’ words: ‘Pay back, therefore, Caesar’s things to Caesar, but God’s things to God [as the supreme Authority],’ they now saw this principle even more clearly. It gave them better balance and an even greater respect for the rulers of this world and served as a timely admonition and safeguard in a time when there is such great disrespect for authority in the world and when revolutions and upheavals are the order of the day.—Matt. 22:21.” (w67 June 1p. 333)

Kymmenen vuoden kuluttua asiaa käsiteltiin edelleen ja 1929/1962 muutosten ilmoitettiin johtuneen siitä, että Jehova opetti jehovantodistajia (sama asiahan oli vielä vuonna 1959 hengellisestä vankeudesta ja väärästä opetuksesta vapautumista):

”Jotkut kuitenkin vastustavat näkemyksen muutoksia, muutoksia joidenkin raamatunkohtien tai menettelytapojen ymmärtämisessä. Jehovan todistajat ovat esimerkiksi 1940-luvulta lähtien kieltäytyneet antamasta tai ottamasta verensiirtoja, jota vastoin he aikaisemmin eivät omaksuneet tätä kantaa. Vuodesta 1962 lähtien he ovat ymmärtäneet Room. 13:1:n ’esivallan’ maailmallisten hallitusten hallitsijoiksi, jota vastoin vuodesta 1929 siihen asti heillä oli ollut eri näkemys. Muitakin esimerkkejä voitaisiin mainita. Osoittaako tämä, ettei Jehovan todistajilla ole totuutta? Tekeekö se heidän oppiensa perusperiaatteet kyseenalaisiksi?
Ei lainkaan. Jehovan todistajat eivät väitä olevansa erehtymättömiä. He ovat Jumalan opettamia. (Jes. 54:13) He eivät tiedä koskaan kaikkea, mutta he oppivat jatkuvasti Jumalan ehtymättömästä viisaudesta, kun he vaeltavat hänen totuudessaan.” (Vartiotorni 15. marraskuuta 1972 sivu 522-523)

Onkohan kyse kovapäisyydestä vai mistä kun Sodoman ja Gomorran ylösnousemustoivoa, raiskatun kirkumisvaatimusta ja Ilm. 22:12 sanojen sanojaa Jehova on joutunut opettamaan oikein urakalla ja laskuun?

Seuraava lainaus on tyypillistä sananpyörittelyä, josta ei selviä mitä todella halutaan kertoa. Ei kai tarkoitus ollut painottaa jehovantodistajille, ettei tule mennä mukaan kansalaislevottomuuksiin?

”1960-luvulla esiintyi kansalaislevottomuuksia eri puolilla ja kansallismielisyys oli nousussa. Kaikkina näinä vuosina Vartiotorni kuitenkin pyrki antamaan ajankohtaista hengellistä ravintoa. Jälkeenpäin ajatellen huomattava esimerkki sellaisesta ’ruoasta oikeaan aikaan’ näyttää olleen vuoden 1962 Vartiotornin kirjoitukset, jotka selvittivät kristityn suhteellista alamaisuutta hallinnollisia ’esivaltoja’ kohtaan. – Room. 13:1–7.” (Vartiotorni 1. heinäkuuta 1978 sivu

No jos tuo edellinen oli hieman vaikeaselkoinen, niin seuraava on todellinen rimanalituksen tyylinäyte:

”Kun monien eri hallitusten lait alkoivat vuonna 1929 kieltää sellaisia asioita, joita Jumala käskee tekemään, tai vaatia sellaista, mitä Jumalan lait kieltävät, uskottiin, että korkeampien valtojen täytyy tarkoittaa Jehova Jumalaa ja Jeesusta Kristusta. Tällä tavoin Jehovan palvelijat ajattelivat tuona kriittisenä aikana ennen toista maailmansotaa, sen aikana ja aina kylmän sodan aikakauteen saakka, jolloin vallitsi kauhun tasapaino ja oltiin valmiita sotaan. Näin jälkeenpäin täytyy sanoa, että tämä kanta, joka korotti Jehovan ja hänen Kristuksensa ylimmyyttä, auttoi Jumalan kansaa säilyttämään tinkimättömästi puolueettoman asenteen koko tuon vaikean ajan.” (Vartiotorni 1. toukokuuta 1996 sivu 13-14)

Vartiotorniseura siis esittää vakavissaan, että vaikeina aikoina on paras poiketa Raamatun opetuksesta, niinpä tuon ajatuksen mukaisesti Vt-seura esimerkiksi sovitteli natsien suhteen pian 1929 oppimuutoksen jälkeen.

[Markku Meilo]

...lapsuuteni haitaritraktaatti T9...

Sain kimmokkeen sijoittaa tuo traktaatti saatesanoin näytille.

[Lothar II]

On komiaa tykitystä! Ei ihme, että tulee kimmokkeita. Bravo.

[Markku Meilo]

Laitan hissukseen noita aiheita netiin ihan pakon sanelemana. Suomi24:lle tuli 5000 merkin raja, eikä sinne kuvia saa muutenkaan, on helponpi laittaa linkki yhteen juttuun, kuin pilkkoa juttu jatkolukemistoksi. Toki silloin tosi 'tosi kristitty' ei niin herkästi lue asiaa, mutta kohderyhmä onkin ne, jotka haluavat tietoa. Tosi 'tosi kristitty' on huolissaan vasta kun Vartiotorniseura opettaa jotain sellaista mikä on vastoin Vartiotorniseuran opetusta, mikä taas on sula mahdottomuus, koska tuollaista tilannetta kutsutaan mm. opin tarkentumiseksi.