Jehovantodistaajuuden luomat kiireet

Yleistä keskustelua Jehovan todistajista.

Valvoja: Moderaattorit

Massetar
Viestit: 454
Liittynyt: 21.05.2007 08:44

Re: Jehovantodistaajuuden luomat kiireet

Viesti Kirjoittaja Massetar »

Osanottoni! Lemmikin menettäminen on raskasta aina.
Ellen
Viestit: 139
Liittynyt: 24.09.2007 19:57
Paikkakunta: Österbotten

Re: Jehovantodistaajuuden luomat kiireet

Viesti Kirjoittaja Ellen »

M.M

Lämmin osanottoni. Eräs vilpittömin ja pyyteettömin elämänmatkan kumppaneistasi jatkaa muistoissasi.
Omnia mea mecum porto
Kynsilakka

Koirakuulumiset

Viesti Kirjoittaja Kynsilakka »

Todella lämmin osanottoni. Halaukset ja jaksamiset sinne.


Samalla tavalla olin ajatellut, koira on nauttinut niin koiran elämästään, ettei sen tarvitse kärsiä siitä, jos itse ei pysty tekemään päätöstä luopumisesta. Noin pari kuukautta sitten, aivan yllättäen eräänä aamuna se ei päässyt ylös. Käveli kyllä kun nosti ylös mutta omin voimin ei noussut. Tilasin ajan eläinlääkärille viimeistä matkaa varten ja aloitimme surutyön. Lääkäri taas heti sanoi ettei vielä anneta periksi. Koira on vanha mutta sellainen häsäjooseppi. Muuten perusterve. Tutkittiin ja nyt se saa kalaöljypillereitä ja voi hyvin, toistaiseksi. Eli täällä ollaan jatkoajalla, kestääkö viikon, kuukauden vai päästääkö kesään, sitähän ei tiedä mutta nautitaan nyt elonpäivistä mitä vielä on.

Eilen se peuhasi umpihangessa naapurin nuorten koirien kanssa - ja hyvin pärjäsi mukana. Kenraaliharjoitus siis täällä on tehty luopumisprosessissa.

Ja kuten aina niin, ainutlaatuiset muistothan kulkee aina mukana.

Ja kiitos vielä kuulumisista, harkinnassa on se rekisteröityminenkin.
Luopio?
Viestit: 128
Liittynyt: 16.09.2009 21:01
Paikkakunta: 60°10'12"N 24°56'24"E

Re: Jehovantodistaajuuden luomat kiireet

Viesti Kirjoittaja Luopio? »

Tässä omaa 5,5kk pentua katselen kun nukkuu jaloissa. Lyhyt on koiran elämä. Hirveä klisee, mutta aika kultaa muistot. Jaksamista.
"Totuus ei saa koskaan tulla hyvän tarinan tielle"
Markku Meilo
Viestit: 13450
Liittynyt: 24.04.2007 10:28

Re: Jehovantodistaajuuden luomat kiireet

Viesti Kirjoittaja Markku Meilo »

Kiitos sanoistanne. Kyllä tämä tästä kun vaan keksii jotain tekemistä, siis muuta kuin esimerkiksi jääkaapin oven tai leipälaatikon avaamista, koska silloin jää odottamaan asiaan oleellisesti liittynyttä kynsien lähestyvää rapinaa parketilla. Yksin postilaatikolla käynti oli tänään huomattavasti raskaampaa kuin vielä eilen 'turvamiehen' kanssa, huominen on kuitenkin jo helpompi.
Pyrkimykseni olkoon kaikkia miellyttävän keskusteluilmapiirin luominen.
RaM

Re: Jehovantodistaajuuden luomat kiireet

Viesti Kirjoittaja RaM »

Muista että postilaatikolla tai lenkillä käydessäsi kaikenlainen itsekseen tapahtuva kepin heitteleminen, viheltäminen sekä tyhjän talutushihnan vetäminen saattaa hämmentää satunnaisia ohikulkijoita.
Viljo
Viestit: 1100
Liittynyt: 28.04.2007 13:13
Paikkakunta: Helsinki

Re: Jehovantodistaajuuden luomat kiireet

Viesti Kirjoittaja Viljo »

Markku Meilo kirjoitti:Kiitos sanoistanne. Kyllä tämä tästä kun vaan keksii jotain tekemistä, siis muuta kuin esimerkiksi jääkaapin oven tai leipälaatikon avaamista, koska silloin jää odottamaan asiaan oleellisesti liittynyttä kynsien lähestyvää rapinaa parketilla. Yksin postilaatikolla käynti oli tänään huomattavasti raskaampaa kuin vielä eilen 'turvamiehen' kanssa, huominen on kuitenkin jo helpompi.
Osanottoni mustan "luupään" poismenon johdosta. Joskus se suurin rakkaudenosoitus lemmikille on raskain itselle, enää ei häntä kopise pitkin seiniä ja huonekaluja. Vaikka en aina osannut suhtautua yhtä suurella innolla luupään tuttavallisuuteen, niin lämmöllä muistan niitä nauruja, jotka sen touhujen seuraamisesta sain.
"Pienet totuudet syövät isoa valhetta palan kerrallaan" - tuntematon
Mukana ajatuksin

Re: Jehovantodistaajuuden luomat kiireet

Viesti Kirjoittaja Mukana ajatuksin »

Usein eläimen loppu on arvokkaampi kuin ihmisen loppu kaikkine tehohoitoineen.
Markku Meilo
Viestit: 13450
Liittynyt: 24.04.2007 10:28

Re: Jehovantodistaajuuden luomat kiireet

Viesti Kirjoittaja Markku Meilo »

Mukana ajatuksin kirjoitti:Usein eläimen loppu on arvokkaampi kuin ihmisen loppu kaikkine tehohoitoineen.
Veit jalat suustani, vaikka tämä oli jo toinen koiran lopetuspäätös, niin nimenomaan tämä muutti asennettani tuossa suhteessa. Rakentava kokemus sen suhteen millaisena elämä tulisi nähdä - ajallisesti rajallisena. Emon kanssa jutellessa muistelimme sitä kuinka Francoa pidettiin muutama viikko hengissä lääketieteellisen valiojoukon voimin 1970-luvun puolivälissä.
Pyrkimykseni olkoon kaikkia miellyttävän keskusteluilmapiirin luominen.
Vastaa Viestiin