Pilatus "uudessa valossa"

[Ariadna]

Aihe tuli mieleeni kun ketjussa "Torinon käärinliinan" yhteydessa mainittiin "Pilatuksen lyömättämät kolikot" joka oli mielestäni perin merkillistä tietoa.
Lainaus mainitusta ketjusta:"Lisäksi vainajan silmillä on heikosti erottuvat lituus lipton -kolikot, jotka on voitu tunnistaa Pontius Pilatuksen lyömiksi rahoiksi vuosilta 29 ja 30."http://www.kirkkojakaupunki.fi/kulttuur ... uksen-kuva

Tietojeni mukaan ainoastaan keisarit lyöttivät uudet Rooman valtakunnan rahat, joihin he samalla saivat liitettyä valtakuntaa, sen vaurautta ja vakaata tilaa ylistaviä uutisia. Olisiko yksityishenkilöllä ollut samoja oikeuksia?

Pontius Pilatusta on pidetty virkamiehenä ja Raamattu kertoo hänestä Jeesuksen teloituksen yhteydessä.
Evankeliumeja lukiessa olen aina kummastellut, miksi Jeesuksen teloituksen yhteydessä mainitaan sotilaat vieläpä hautaa vartioimassa. Roomalaiset sotilaathan eivat olleet virkamiehen alaisuudessa ja jos kerran Jeesus tuomittiin uskonnollisena kiihkoilijana niin luulisi ennemmin juutalaisten temppelisotilainen olleen vartioina.

Nyt tähänkin pähkäilyyn on löytynyt tietoa joka valottaa Pilatuksen asemaa ja antaa järkevän selityksen roomalaisten sotilaiden läsnäololle.

Pilatus ei ollutkaan maaherra vaan prefekti ja nähtävästi Jeesus katsottiin poliittiseksi kapinalliseksi.Oikeastaan se on jo selvästi esillä Jeesusta vastaan käydyssä oikeudenkäynnissä.
Mark.15:2 Niin Pilatus kysyi häneltä: "Oletko sinä juutalaisten kuningas?" Hän vastasi ja sanoi hänelle: "Sinäpä sen sanot."

Praefectus castrorum oli leirin prefekti ja kolmas komentoketjussa. Hän oli tavallisesti pitkään palvellut ammattisotilas ja vastasi arvoltaan karkeasti nykyarmeijoiden everstiä. (Lähde: Wiki)

Some ten years ago, two colleagues approached me with a request: could I read the general introduction to ancient history they had once written and was about to be reprinted? They wanted to seize the opportunity to remove all errors they might have made, and invited me to point out everything I could possible find.
Among the mistakes they refused to correct, was their qualification of Pontius Pilate as a procurator. True, this is what Tacitus writes in his Annals (15.44):
Christ, from whom the sect of the Christians has its origin, suffered the extreme penalty during the reign of Tiberius at the hands of one of our procurators, Pontius Pilate.
But Tacitus is wrong. An inscription from Caesarea, found in 1961, is our evidence. It contains several lacunae, but Pilate’s title is clearly legible:
[dis avgvsti]S TIBERIEVM
[... po]NTIVS PILATVS
[praef]ECTVS IVDA[ea]E
[fecit d]E[dicavit] To the august gods, this temple of Tiberius, … Pontius Pilate, prefect of Judaea, erected and inaugurated.
There is no doubt about it: Pilate was a praefectus (a soldier), not a procurator (a civil official). This is not a mere triviality: the trial of Jesus was a matter of military urgency, not a civil trial.
http://rambambashi.wordpress.com/2009/0 ... 18-pilate/

[Jaakko Ahvenainen]

Koko Imperiumia ajatellen Juudea oli siksi vähäinen provinssi, ettei sinne tarvittu prefektiä arvokkaampaa prokuraattoria. Olihan koko Palestiina tetrarkkia Herodes Suuren jälkeen, jakautuen hänen pojilleen. Arkelaoksen saatua potkut Juudean tetrarkkina hallintovallan peri Rooman oma virkamies. Ansioitunut upseeri kävi tällaisesta hyvin. Ajan tapoihin kuului myös lähettää järjestyksen ylläpitämiseksi sopivan suuruinen sotilasosasto.

Tällainen, ainakin kohortin (n. 1000 miestä) suuruinen osasto piti tukikohtanaan Kesareaa (n. 40 km Haifasta etelään). Yksikön nimikin mainitaan: "Italialainen Kohortti", Apt. 10:1 ja Kesareassahan myös prokuraattori pääasiallisesti oleili. Jerusalemissakin oli roomalainen varuskunta. Lieneekö ollut osa Kesarean kohorttia, vai omansa. Se kuitenkin on varmaa, ettei Pilatus ilman saattovartiota matkaansa Kesarean ja Jerusalemin välillä sukkuloidessaan tehnyt. Tällainen lienee ollut vähintäänkin saman suuruinen, mikä Paavalin suojaksi asetettiin (Apt. 23:23).

Pilatuksella, kuten muillakin prokuraattoreilla, oli sotilaisiin nähden käskyvalta ainakin jossain määrin. Hänen ei silti välttämättä tarvinnut vastata joukko-osastoista. Kohortit olivat tässä suhteessa varsin itsenäisiä.

Juudean vähäpätöisyydestä johtuen sen pikkukahakoita ei katsottu edes maininnan arvoisiksi. Tästä syystä suurin osa siitä, mitä siellä tapahtui, jää varsin hatarien juutalaisten ja kristillisten tietojen varaan. Oikeastaan ainoa maininnan arvoinen juttu oli Jerusalemin hävitys vuonna 70, eikä tällekään aikansa historiassa ole montaakaan riviä varattu.

Hieman eri juttu on, oliko Pilatuksella oikeutta lyöttää rahaa, ja mikäli oli, missä tämä tehtiin. Väitetään kuitenkin, että Pilatus ja hänen hallinta-aikansa (26–36 jKr) on voitu tunnistaa joistakin rahoista. Tämä vaikuttaa minustakin oudolta, mutta en ole numismaatikko. Täysin poissuljettuahan tämä ei ole pikkurahojen osalta. Kysymykseen voi tulla myös rahake, jonkalaisia käytettiin mm. "pääsylippujen" tapaan. Rooma valvoi varsin tarkoin rahanlyöntiä. Alla tätä seikkaa koskeva artikkeli, vai sanoisinko peräti teos.

http://www.snynumis.fi/antiikki/rk.htm

Edit: prokuraattorilla tarkoitan tässä roomalaista virkamiestä, riippumata siitä onko han sotilas vai siviili. Pilatus oli sotilas, mutta näyttää siltä, että hänellä tai ainakin seuraajillaan oli Rooman virallisena edustajana myös pätösvaltaa siviiliasioissa.

[Ariadna]

Juudean vähäpätöisyydestä johtuen sen pikkukahakoita ei katsottu edes maininnan arvoisiksi.

Kyllä vaan joitakin mainitaan. Pilatuksen hallintoalueeseen kuului Juudean lisäksi myös Samaria ja Idumenia, jotka taas kuuluivat Syyrian maaherran alaisuuteen eli Syyrian maaherra Vitellus oli Pilatuksen esimies.

On vaan niin, että evankeliumeista saatu kuva ei edusta historiallista totuutta Pilatusksesta, sillä hänen kerrotaan olleen erittäin julma ja joustamaton tehtävässään, kuten Filon Aleksanterilainen häntä kuvaa.

Tämähän näkyy jo Jeesuksen teloituksen yhteydessä. Kirjoittaessaan kuolemantuomion syyksi "Juutalaisten Kuningas", kruunasi hän Jeesuksen orjantappurakruunulla ja laittoi hänet keskimmäiseksi ristille, "hoviherrat" molemminpuolin.
Tämä varmaan on ollut todella näin, en uskoisi opetuslasten keksineen sellaista.

Josefus on myös Jeesuksen aikalainen historioitsija ja hän mainitsee myös muita kapinallisia, jotka surmattiin noihin aikoihin. Muistan lukeneeni kahden nimenkin, mutta kaikesta selailusta huolimatta en niitä nyt löydä. Joskus me niistä kiisteltiinkin. No, kuitenkin Pilatuksen 10 vuotinen ura päättyi, kun kansa kyllästyi hänen pahuuteensa ja valitti julmuuksista Vitellukselle.
Viimeiseksi verilöylyksi jäi, kun samarialaiset olivat matkalla pyhälle vuorelleen, niin Pilatus joukoineen surmasi papit, profeetan ja sekä paljon kansaa.

Josefus kertoo kuinka Vitellus itse joutui matkustamaan Jerusalemiin ja valvomaan pääsiäisen viettoa vuonna 37, sillä Pilatus oli joutunut luopumaan tehtävästään helmi-maaliskuussa ja oli matkalla Rooman Tiberiuksen tuomittavaksi.
Harmillisesti keisari kuoli juuri silloin ja Pilatus selvisi kuolemantuomiosta joka siellä häntä odotti.

Hänestä jäi elämään monenmoisia legendoja, joista uskottavin on, että hän pakeni Germaniaan ja teki siellä itsemurhan.

Vielä eräs mielenkiintoinen seikka Josefuksen kirjoituksista, joka ajanlaskun mukaan sopisi Pilatuksen kontolle.
Lainaan tarinan Wikistä, siellä se on lyhyesti selitetty:
Josefuksen mukaan Johannes Kastajan pidättäminen ja teloitus johtuivat nimenomaan siitä, että Herodes Antipas pelkäsi Johannes Kastajan aiheuttavan levottomuuksia kerätessään suuria ihmisjoukkoja kastetilaisuuksiinsa. Syynä ei siis ollut Johanneksen arvostelu Herodeen naimakaupasta, kuten evankeliumit väittävät?. Mullistavin kohta on kuitenkin Johannes Kastajan kuolinvuoden ajoitus. Se on pääteltävissä Josefuksen kronologian mukaan vuodelle 36, kun taas Luukkaan evankeliumin mukaan hän aloitti toimintansa keisari Tiberiuksen 15. hallitusvuotena, joka ajoittuu vuosille 28-29.

[Jaakko Ahvenainen]

Niinpä. Evankeliumit eivät ole autenttisia. Lähinnä mainintaa Pontius Pilatuksesta odottaisi UT:sta Paavalilta, mutta ei. Aino maininta lienee 1.Tim. 6:13, mutta se on jo Paavalin jälkeiseltä ajalta nykytutkimuksen mukaan, eikä siinäkään mitään erityistä mainita.

Edit: lähinnä tuota rahapuolta pohdin, mutta en siitäkään täyttä varmuutta löytänyt.

[Ariadna]

lähinnä tuota rahapuolta pohdin, mutta en siitäkään täyttä varmuutta löytänyt.

Tässä sulle pohdittavaa, muistathan vaan, että Cesereassa lyötiin vain latinalaisin kirjaimin, se on aidon rahan tunnus. Löytänetköhän yhtään aitoa?

http://www.forumancientcoins.com/catalo ... p?vpar=932

[Jaakko Ahvenainen]

Antamaasi linkkiä tukee aiemmin antamani linkki, mistä pikku lainaus:

Maakunnalliset rahat:
RIC luettelee nimensä mukaisesti keisarin monopolina lyödyt rahat, jotka on yleensä lyöty koko valtakuntaa tai ainakin useampaa maakuntaa varten, ja joissa on yleensä latinalainen teksti. (Egyptin raha on pyritty rajoittamaan pois.)

Maakunnallista kultarahaa lyötiin vain Bosporuksessa. Hopearaha­na denarilla oli valta-asema lännessä ja vain Mauretanian kuninkaat lyöttivät vastaavaa rahaa. Idässä drachmalla oli perinteisesti vahva asema, joten siellä turvauduttiin kolmen denarin arvoisiin cistoforuksiin, joiden arvo vastasi tetra­drachmaa.

AE- paikallisrahat muodostivat alueellisen vaihtorahakannan.
Niitä lyötiin:
1. keisarin luvalla,
2. virkamiesten toimesta,
3. maakuntahallinnon luvalla,
4. siirtokunnissa ja leireissä (mm. Espanjassa),
5. lukemattomissa kaupungeissa.

Keisarin valta kattoi ryhmät 1 - 3 ja välillisesti ryhmän 4. Ryhmän 5 pieniä ja suppea-alueisia anteja ei välitetty valvoa, ja niiden suurin ongelma oli paikallisen rahoituksen ja metallin hankinta.

Aureuksilla ja denareilla oli kiinteä vaihtosuhde maakuntien eri drachmoihin. Paikallisessa kaupankäynnissä oli tyydyttävä joustavaan vaihtorahajärjestelmään ja rahanvaihtajiin.

Senaatin valvonnan alla olevista rahoista löytyi SC tunnus, virkamiesten lyöttämistä kupari-tai messinki- ja pronssirahoista (AE-rahat) tunnus Q, CAS tai PR. Tiberiuksen aikana Kesareassa lyötettiin vuosina 32-34 drakmoja latinalaisin tekstein mahdollisesti sotilaiden tarpeisiin.. Koska Pilatus oleskeli Kesareassa on mahdollista, että hänen joko keisarin tai omalla luvallaan lyöttämänsä kupari- / pronssikolikot ovat siellä tehdyt. Niissä ei välttämättä ollut latinalaista tekstiä käsittääkseni.

[Ariadna]

Koska Pilatus oleskeli Kesareassa on mahdollista, että hänen joko keisarin tai omalla luvallaan lyöttämänsä kupari- / pronssikolikot ovat siellä tehdyt. Niissä ei välttämättä ollut latinalaista tekstiä käsittääkseni.

Turhaa jossittelua. Jos sanotaan Tiberiuksen aikana Cesereassa lyödyn drakmoja latinalaisin tekstein niin uskon sen olleen niin. Muiden keisarien aikana on ollut mahdollista löyttää mitä vain.
Toiseksi tutkijat sanovat 1961 löydetystä laatasta, että se oli ensimmäinen kokreettinen löyty Pilatuksen olemassa ololle. Olisihan ne rahat olleet yhtä kokreettisia? Joten niihin uskovat vain uskovaiset. Eipä ne näytä kiinnostavan keräilijöitäkään, vaikka hintakin on alhainen.

Jatketaanko keskustelua Pilatuksesta sillä rahatkin jotka väitettiin olleen Jeesuksen silmillä oli jossain linkissä kultaisina, kreikkalaisesilla kirjaimilla, joten se on ainakin täyttä satua.

[Jaakko Ahvenainen]

Turha jatkaa, mutta se tiedetään, ettei Tiberius ollut kovin halukas puuttumaan Augustuksen luomaan käytäntöön. Toinen seikka, mikä tiedetään on se, että rahanväärentäjiä on aina ollut liikkeellä. Myös sama raha saatettiin lyödä uudelleen. Kolmas tosiasia on se, että kolikoita käytettiin jeesuksenaikoihin varsin yleisesti vainajan silmien sulkemiseen.

Minä uskon en kultaan enkä hopeaan, vaan pienempiin kolikoihin kuparisiin ja pronssista lyötyihin.

[Ariadna]

Jaa, että Pilatus ei sitten kiinnosta? Vaan ainoastaan ne kolikot Jeesuksen silmillä?

[Jaakko Ahvenainen]

Huomaan Sinun Käyttävän "kaksihaaraista kieltä", tunnustellaksesi minua, Ariadna. Toki Pilatus kiinnostaa, mutta tietoni hänestä ovat kovin vähäiset. Vain sen, mitä Wiki esittää. Toki löytyyhän sietltäkin aika paljon historiallista taustaa, Pilatuksen kiusallisesta tilanteesta Jeesuksen tuomitsemisen yhteydessä. Myös olen koettanut saada käsiini "Pontius pilatuksen kirjeet"-nimisen teoksen, mistä uusin painos on vuodelta 2000, vaan en ole onnistunut.

Myös olen pian saamassa Aejmelaeuksen kirjan "Kristinuskon synty", missä mahdollisesti myös Pilatuksesta jotain mainitaan. Tällä erää voin keskustella vain sen tietämyksen perusteella, mitä lähinnä Wiki tarjoaa, mutta jos katsot tämän aiheelliseksi (mikä ei sinänsä tätä palstaa köyhdyttäisi), sopii tämä hyvin. Myönnän sivistymättömyyteni.

[Ariadna]

Täältä nekin väärennökset löytyvät; http://www.netikka.net/mpeltonen/utapokryf.htm

[Jaakko Ahvenainen]

Korreloivatkohan tämän kanssa. Sivustosta en sinänsä pidä, mutta kuitenkin.
http://lindell.netmission.fi/jeesushist.htm

[Ariadna]

En pidä noita luotettavana ainakaan Senecan osuutta, häntä olen lukenut paljon.

Parhaillaan selaan Tutkielmia ja kirjeitä, etsin Senecan mainintaa maanjäristyksista. Hänen mukaansa kaupunkeja tuhoutui useita useissa maanjäristyksissä ja niistä sana kulki sana vain ylimmistön korviin, kansaa pidettiin tietämättömä. Muistelen hänen maininneen Kolossan ja sitä nyt kaivelen,oliko se niin.

[Jaakko Ahvenainen]

Eiköhän Kolossa tuhoutunut melko tarkkaan noin vuoden 65 maanjäristyksessä.

[toolman]

Mark.15:2 Niin Pilatus kysyi häneltä: "Oletko sinä juutalaisten kuningas?" Hän vastasi ja sanoi hänelle: "Sinäpä sen sanot."

Pilatus itse kertoo itsestään tuossa tapauksessa.