KYSYMYKSIÄ ja VASTAUKSIA
Part 2
Malachi Constant 16.2.
” Todellisuudessa skeptikot käyttävät paljon vähemmän aikaa outojen uskomusten kaatamiseen kuin niiden kannattajat niiden pönkittämiseen. Harvalla skeptikolla on mahdollisuus perehtyä yksittäiseen uskomukseen siinä määrin, että kannattaisi lähteä julkisesti sanailemaan asialle omistautuneen kanssa.”
Well, well…its easy to debunk and leave the excuse open…Tässä jälleen esimerkki valitettavan yleisestä asenteesta joka skeptikkojen taholla ilmenee. Tämä jamesrandilainen metodi ei tunnetusti toimi muulloin kun niissä laboratorio-olosuhteissa ja niillä ehdoin kun oma leiri sen määrittelee. Skeptikot antautuvat hämmästyttävän vastahakoisesti yhtään julkisemmalle foorumille väittelemään akateemisen pyöreän pöydän ääreen, jossa kaikilla osapuolilla on neutraalit lähtökohdat ja tasapuolinen edustus. Miksi? Koska vastapuolella on hyviä asiantuntijoita ja argumentit nojaavat perusteltuun logiikkaan. Lisäksi vastapuolen etuna on koko historiografinen arsenaali, joka lisääntyy koko ajan mm. arkeologian myötä. Millään muulla kentällä väittelijällä ei ole häpyä esittää niin munatonta vasta-argumenttia kuin esim. em. edustaa. Eli, jos todella haluaa voittaa vastustajansa sanan säilällä tms. niin että älykkyys loistaa, ei voi koskaan tehdä sitä typeryyttä ettei tutustuisi mitä tarkimmin kaikkeen siihen tietopohjaan mitä vastapuolella on pussissaan. Kaikki historian etevimmät sotapäälliköt ovat aina tienneet saman. Voitot ovat suurimmalta osalta pohjautuneet etevään tiedusteluun. Intiaanit osasivat tämän aivan viimeisen päälle, niin monet muutkin. Toisin sanoen, skeptikot luovuttavat jo köysikehän ulkopuolella – lavalla seisova raamatullinen goljat näyttää liian pelottavalta vastustajalta. Eikä heistä löydy ainuttakaan daavidia. Ja tyytyvät sitten räksyttämään ”turvallisen” matkan päästä nimimerkin takaa yms.
Malachi Constant 14.2.
” Louvren jälkeen on vaikea nähdä Torinon käärinliinassa mitään mitä huippulahjakas fysiologiaa tunteva taiteilija ei voisi tuottaa. Hän olisi valinnut materiaalitkin siten, ettei toinen lahjakas taiteilija voi todeta liinaa tekaistuksi. Yksinkertaisin tapa tuottaa ristiinnaulitsemisen jäljet olisi kylläkin ollut ristiinnaulita joku kirkon vihollinen ja kääriä joksikin aikaa kankaaseen...”
Malachi Constant 16.2.
” Joidenkin vapaamuurarien mukaan Torinon liinaan on jäänyt kuva temppeliritarien viimeisestä suurmestarista Jacques de Molaysta, jonka inkvisitio (kyseenalaistetun kertomuksen mukaan) naulasi oveen 1314. Tämä selitys on vähemmän ristiriidassa liinaa koskevien fysikaalisten tutkimusten kanssa kuin oletus, että liinaan olisi kääritty Jeesus Nasaretilainen.”
Ram 15.2.
Se on 2D maalaus. Maalaus jossa on maalauksellista syvyyttä. Miten tuo maalaus on toteutettu ja miksi, on ainoa epäselvä asia. Ainoa mikä on varmaa on se, ettei se ole kuolinliina johon Jeesus on ollut käärittynä ja johon hänen kuvansa on taltioitunut hänen herätessään kuolleista liinan sisällä.
Näihin väittämiin en käy tässä esittämään mitään lisäperusteita. Kaikki em. on kumottu erittäin pätevin tieteellisin ja historiallisin perustein, joista kirjassani on seikkaperäinen selvitys.
Ariadna 14.2.
” Missä Raamatun kohdassa on viitteitä siihen, että käärinliina olisi otettu talteen ja käytetty todisteena? Edes Paavali ei ollut tietoinen sen olemassaolosta!”
Johanneksen evankeliumissa mainitaan liinat haudassa mutta ei sitä että ne otettiin haltuun. Eräissä apokryfeissä sen sijaan viitataan joko Johannekseen, Pietariin tai Joosef Arimatilalaiseen ja että he ottivat liinat haudasta haltuunsa. Johanneksen evankeliumi on viimeisten parin vuosikymmenen kuluessa noussut raamatun ja sindonologian tutkimuksessa yhä keskeisempään asemaan. Yhä useammat tutkijat pitävät sen kirjoittajaa Jeesuksen samannimisenä opetuslapsena ja silminnäkijänä. Hänen kuvauksensa Jeesuksen ristiinaulitsemisesta ja hautauksesta on historiallisesti ja Torinon käärinliinaa todisteena käyttäen hämmästyttävän tarkka.
Kuten monet ovat esittäneet oikein arvelunsa näiden liinojen arkaluonteisesta hallussapidosta, on myöskin yhtä ymmärrettävää ettei niitä näytelty julkisesti ja vain pieni piiri ilmeisesti tiesikin niistä. On myös huomioitava se, että jos evankeliumeissa ei sanota sitä tai tätä täsmällisesti, niin se kertoo vain siitä, ettei joitakin asioita katsottu tarpeelliseksi kertoa jos ne olivat aikalaiskuulijakunnalle tavanomaisuuksia tai itsestäänselvyyksiä. Meidän aikamme liberaaliteologinen eksegeetikko etsii kulma kurtussa evankeliumiteksteistä vihjeitä ja ”salattuja koodeja” aivan kuin kyseessä olisivat vanhat videonauhat ja älähtävät heti kun eivät saa kaikkiin kriittisiin kysymyksiinsä vastausta. Tämä on nurinkurista semminkin kun he yhdessä seurassa haukkuvat koko aineiston myyttiseksi sepustukseksi mutta toisessa yhteydessä lukevat niitä kuin kyseessä olisivat korkeimman oikeuden pöytäkirjat.
Ariadna 13.2.
Toinen kysymys: Muistan kuulleeni kankaan olevan pellavaa ja puuvillaa. Onko asia näin? Jos on, niin se todistaa, etteivät juutalaiset kutoneet sellaista eikä juutalaista vainajaa kiedottu sellaiseen kankaaseen.”
Torinon käärinliinan kangas on puhdasta vanhaa pellavaa. Siltä on löydetty irtonaisia pieniä puuvillasuikaleita, jotka tutkijoiden mukaan ovat takertuneet kangaspuista jolla liina kudottiin. Tämä on tärkeä aika-paikkaindikaattori koska tuollaisia kangaspuita oli vain vahassa Lähi-Idässä eli siis sellaisia joilla yhtä aikaa valmistettiin kuteita molemmista kankaista. Puuvilla tuli sieltä Eurooppaan vasta myöhemmin keskiajalla. Vuoden 1988 radiohiiliajoituskappaleissa, jotka olivat osa keskiaikaista paikkapalaa on sen sijaan kudelma jossa on selvästi mukana puuvillaa siten miten keskiajan Euroopassa tekstiilien korjauskudonnassa tehtiin.
Ariadna 8.2.
” Kolikkojen asettaminen ruumiin silmille on tietääkseni aivan roomalainen tapa, jota juutalaiset eivät noudattaneet.
Vieläpä Pilatuksen lyömättämä raha olisi laitettu Jeesuksen silmille?
Juutalaisethan lyötättivät omaa rahaansa joka oli käytössä ja myös ainoa hyväksytty temppelin veroraha.”
Ram 17.2.
” Käytäntöön liittyviä kysymyksiä löytyy toki miehiltäkin. Minua kiinnostaa, kuka kähmi ne liinan sisälle jääneet kolikot? ”
Nämä on myös selvitetty perusteellisesti kirjassani. On löydetty ajanlaskun alun molemmin puolin juutalaisiakin hautoja, joissa vainajien silmillä on olleet kolikot. Nuo Pilatuksen rahat olivat ainoita ”juutalaisia” rahoja, jotka painettiin kreikkalaisissa rahapajoissa ja ilman keisarin kuvaa. Ne olivat ns. lituus liptoneita, jotka olivat pienimmistä pienimpiä kolikoita. Me tunnemme ne Raamatusta nimellä ”lesken ropo”. Kuvattomina ja Jeesuksen erään vertauksen nimissä ne jos mitkä sopivat myös käärinliinan miehen/ Jeesuksen silmille.
Ariadna 15.2.
” On tämä merkillistä jahkailua, Jeesusta ei pesty , mutta kuitenkin pestiin:”
Ariadna 13.2.
” Kun nyt kirja on käsissäsi, niin onko siinä otettu kantaa tähän ulostuksen ja virtsan puuttumiseen? Väitetään, ettei Jeesusta ehditty pestä ja verijäljet todistavat sen puolesta, missä on ulostus joka tulee jokaisesta verta ja lihaa olleesta vainajasta.
Ariadna 9.2.
” Ruumis otettiin haudattavaksi hyvissä ajoin ennen kuolonkankeutta, joka tulee vasta 6 tunnin jälkeen.
Veritahrojen perusteella tehty väite on todella outo. Juutalaiset pesivät vainajansa ja niin näyttää olleen Jeesuksenkin kohdalla. Jos niin ei olisi tehty, niin ulostusta olisi enemmän kuin vertä ja siitä vasta löytöjä voitaisiinkin tehdä.”
” On se vaan outoa, että kun Italian katolilaiset uskovat sen olevan väärennös, niin nyt sen kustannuksella rahastetaan herkkäuskoisia suomalaisia.”
Juuri näin. Pestiin, mutta vain ”kursorisesti” koska oli sapattikiire. Evankeliumeista voimme lukea, että perusteellisemmat hautajaisvalmistelut oli määrä tehdä vasta pyhien jälkeen.
Koska tällainenkin inhorealistinen yksityiskohta otettiin puheeksi, niin viedään se sitten tirkistelijöiden tyydytykseksi loppuun asti. Jeesus söi ja joi viimeksi ehtoollisella opetuslastensa kanssa torstain ja perjantain vastaisena keskiyönä. Kuinka nopeasti arvelette ihmisen suolen toimivan tämän jälkeen? Viimeistään aamulla? Sitten hänet ruoskittiin sanokaamme vaikkapa että he was scrouged like shit out of him…eli niin lujasti, että kaikki paskat tulivat hänestä. Mitä arvelette? Aivan oikein. Viimeistään tässä vaiheessa ihmisestä lähtevät kaikki ulos virtsasta, paskasta spermaan. Sitten mies roikkuu ristillä, jossa jos mitään enää on sisällä loput valuvat sääriä pitkin alas. Mitä arvelette kun tämän vainajan lähimmäiset tekevät ristiltä alaslaskemisen jälkeen pesun, että he tekevät sen ainakin sen verran huolella että haisevat jätökset reisiltä pyyhitään pois. Riittääkö perusteluksi, näin niin kuin maskuliinisesta perspektiivistä ajatellen?
Ram 14.2.
” Mitä sitten taas tulee kirjassasi esittämääsi oletukseen siitä, että vartijat olisivat pistäneet keihäillään Jeesusta suoraan sydämeen (kuvan tahran mukaisesti), niin se ei voi pitää paikkaansa. He eivät olisi missään tapauksessa uskaltaneet pistää sydämeen ja siten tappaa kidutuskuolemaan määrättyä uhriaan. Ainoa mitä he olisivat voineet tehdä on kidutusta pahentaen nopeuttaa kuolemaa sääriluiden katkaisemisella. Lisäksi raamatussa sanotaan, että he pistivät kylkeen, ei rintakehään.”
” Höpöhöpö. (Anteeksi brutaali mutta silti ystävällinen toteamus.)
Jaa että miksiköhän eivät? Ja mistä olet oppinut ajattelemaan kuin roomalainen? Entisessä elämässäkö? Kerronpa mitä tutkijat tietävät. Kyse oli nimenomaan tarkoituksesta tappaa siten että keihäs työntyy oikeasta kyljestä sydämeen. Tämä percussion sub alas oli jo legioonalaissotilaan peruskoulutuksessa opittu taistelutaktiikka ja myös nopea tapa telottaa uhri jos oli tarpeen. Se tehtiin oikeasta kyljestä rutiininomaisesti siksi, että falangimuodostelmassa kilpi kilvessä eteneminen (kilven ollessa vasemmassa kädessä) jätti aukon vain sille puolelle ruumista joka piteli keihästä. Piti oppia väistöliikkeet ja alhaalta käsin isku vastustajan oikeaan kylkeen. Tästäkin on kirjassani runsaasti lisäselvitystä niin kuin siitäkin, että miksi juuri Jerusalemissa ruumiit piti laskea alas ristiltä saman päivän aikana toisin kuin muualla Rooman valtakunnassa, jossa ne jätettiin mätänemään ja raatoeläinten ruoaksi. Myös crurifragiumista eli sääriluiden murskauksesta löytyy syy-seuraus – tietoa.
Ram 14.2.
” Lisäys:
Anatomian pikakurssina laitan liitteeksi kuvan ihmisen käden luista.
http://www.nhs.fi/webshop/images/kasi.jpg
Luita rikkomatta EI voida lyödä naulaa mainitsemastasi 'ranteen ja kämmenen välistä', sillä se on käytännössä pelkkää tiivistä luurakennetta ranneluiden välissä oleva pienen pieni aukkokin huomioiden (lankanaulan siihen saa lyötyä mitään rikkomatta, mutta sekin vaatii kirurgista tarkkuutta jota tuskin tuolloin löytyi). Luita rikkomaton naulaus voidaan tehdä vain heti ranteen yläpuolelta kohdassa, jossa kyynärluu ja värttinäluu erkanevat toisistaan. Näiden väliin tosin valitettavasti jää valtimo ja laskimo.
Jalkojen kohdallahan ei sinänsä edes ole minkäänlaista roikuttamisongelmaa, koska jalkojan varassa ei roikkunut mitään.”
Ram 14.2.
” Kiitos 'vastauksestasi' ja odoteltaessa edelleen oikeita selityksiä ja vastauksia esitettyihin kysymyksiin lisäisin vielä yhden (tai useammankin ) tähän vereen liittyvän yksityiskohdan, jotka toit esille. Jeesuksen kylkeen... ilmeisesti enemmänkin etupuolelle kuin selkäpuolelle... tökkäistyn haavan vähäinen veri EI olisi valunut sinne selkään, vaan suoraan alaspäin lantiolle. Ruumishan roikkui edelleen siellä ristillä!
Lantio näyttää kuitenkin kovin puhtoiselle etukuvassa. Miksi?”
Ram 16.2.
” Roikuttamisen alussa kaikki kenties jo hyytyneet ylävartalon ruoskintahaavat olisivat auenneet (jo pelkästään siksikin kun verisiin haavoihin takertunut päällysvaate riisuttiin pois). Haavat eivät olisi hyytyneet nopeasti, koska ne olivat runsaasti vuotavia ja ranteet valtimohaavoja. Sietämätön kipu ja tuska pakottaa lisäksi roikkujan yrittävän helpottaa oloaan liikkumalla välillä enemmän käsien ja välillä jalkojenvaraan, joka olisi pitänyt käsien ja jalkojen haavoja auki. Ulosteiden tyhjentyminen olisi myös tapahtunut ristillä ja neste valunut vaippojen läpi kintuille.”
Ram 16.2.
” Kuvassa käsivarressa oleva pikkuruinen verinoro kulkee kämmenpuolella keskellä käsivartta suoraan kohti kyynärpäätä. Eli juuri niin kuten voisi olettaa kädet ylöspäin naulatulle käyvän.
Jos kädet ovat sivuille levitettynä, niin ranteesta lähtevä noro ei kulkisi kyynärpäähän asti vaan kiertyisi käsivarren alareunaan. ”
Näistä asioista vastailin jo jonkin verran ja Jaakko on kertonut lisää. Niinpä pyydän lukemaan lisätietoja kirjastani jos kiinnostaa.