10 vuotta erottamisesta - nyt välit poikki

[Johanneksen poika]

Epäinhimillistä ja surullista, hyvin surullista.

Niin juuri. Ei inhimillisyyden häivääkään.

Tämä Raamatunkohta soveltuu erittäin hyvin juuri Jehovan todistajien seurakuntaan, siellä on tällaista:

(2. Timoteukselle 3:1-5) 3 Mutta tiedä tämä, että viimeisinä päivinä tulee olemaan kriittisiä aikoja, joista on vaikea selviytyä. 2 Sillä ihmiset tulevat olemaan itserakkaita, rahaa rakastavia, suuriluuloisia, pöyhkeitä, rienaajia, vanhemmilleen tottelemattomia, kiittämättömiä, uskottomia, 3 vailla luonnollista kiintymystä, haluttomia mihinkään sopimukseen, panettelijoita, vailla itsehillintää, raivoisia, vailla hyvyyden rakkautta, 4 kavaltajia, uppiniskaisia, ylpeydestä pöyhistyneitä, nautintoja ennemmin kuin Jumalaa rakastavia; 5 heillä on jumalisen antaumuksen muoto, mutta he osoittautuvat pettymykseksi sen voimaan nähden; ja näistä käänny pois.

vailla luonnollista kiintymystä

Enpä juuri ole missään muualla havainnut tuota seikkaa niin voimakkaana kuin jehovantodistajien keskuudessa, tai no, ehkä hieman saman tapainen tilanne on vanhoillislestadiolaisten parissa, mutta kyllä JT:t vievät heistäkin voiton.

[Markku Meilo]

Tuo on niin totta. On kuin päätä hakkaisi seinään, kun koittaa miettiä miten asian heille avaa. Toisaalta avaa sen miten vaan niin lopputulos on sama. Omalle kohdalle kun sattuu niin varsin raivostuttava tunne.

Tuttu tunne, semmonen vuosi sitten mutsi soitteli kun oli kyse rahasta. Yritin virittää keskustelua siitä millainen vastuu on henkilöllä, joka tuo perheeseen kyseisen amerikkalaisen kultin. Kommentti oli "no hyvä, jos sinä olet sitä mieltä" -luokkaa, kun taas vuotta paria aiemmin tuli siltä suunnalta tekstiviesti, jossa oli mm. majuskeleilla lausahdus "SINÄ KYLLÄ TIEDÄT MIKÄ ON TOTUUS". Mielenhallinnassa oleva jehovantodistaja ei ole rehellinen edes itselleen.

Vastaukseksi laitan pitkälle omaa pohdintaani, jotta saisin myös perusteltua omat mielipiteeni. Koitan loppuun asti välttää sitä, että minulle alettaisiin puhua luopioajattelusta, vaikka todennäköisesti näin käykin. Itsellä on hyvä tilanne, kun pystyy käyttämään omana perustelunaan maalaisjärkeä.

Tuli tossa mieleen veemäinen tapa suhtautua asiaan. Kuka tahansa entinen jehovantodistaja voi aivan huoletta luvata palaavansa jehovantodistajaksi heti kun hänelle osoitetaan Vt-seuran esittämä vuoden 1914-raamatullisuus. Tarjous on sikälikin hyvin reilu, että kyseessä on Vt-seuran omaksuman aseman kannalta kaikkein keskeisin opetus, ei siis mikään kupletin sivujuonne. Jos ei ole vuotta 1914, niin Jeesus ei vuonna 1918/1919 valinnut raamatuntutkijoita Jehovan edustajiksi Telluksella. Puhumattakaan ettei Jeesus palannut 1874 eikä 1914, lopun aikakaan ei alkanut 1799 eikä 1914 jne.

Jehovantodistajien kannalta onkin ironista, että vähimmällä vaivalla kyseinen raamatullisuusväite kaatuu yhdellä ainoalla raamatunjakeella.

[RaM]

Olet edelleen selvästi vanhempiesi talutushihnassa. Haluat miellyttää heitä peläten välien katkeamista. Tätä he nyt käyttävät kylmästi hyväkseen (ilmeisesti jostain vanhimmiston/kierrosvalvojan neuvosta johtuen) ja vaativat edelleenkin alistuvaisuuttasi.
Normaalisti suosisin opillisen keskustelun kautta vanhempiesi haastamista, mutta et selvästi halua tehdä sitäkään. Olenkin tässä asiassa siksi aika kovalla linjalla. Sinun on aika olla kiinnostunut ensisijaisesti omasta ja perheesi sekä poikasi elämästä. Heidän pitäisi olla sinulle tärkeämpiä kuin vanhempiesi miellyttäminen.

Minä laittaisin sinuna heille sähköpostia (keskusteltuani ensin pojan kanssa). Ilmoittaisin että en voi palata järjestöön, koska seuraavat asiat tekevät järjestöstä silmissäsi hyvin epäuskottavan. (Viittaisin muutamaan hyvin epäselvään tai muuttuneeseen oppikäsitykseen - usko superevoluutioon, 1914 opin nykyinen vesitys, herätetäänkö paratiisiin suurin osa ihmiskuntaa vai vain kapealla tiellä kulkeneet sekä ehkä paheksuisin jatkuvaa rahankeräämistä lahkon pimitetystä rikkaudesta huolimatta.)
Ilmoittaisin kylmästi että kaikilla muilla ihmisillä on tapana välittää jälkeläisistään ja rakastaa heitä, vain Jehovan todistaja äitien ja isien rakkaus on ehdollista ja heidän tulee rakastaa järjestöä lapsiaan enemmän. Kertoisin vielä että mikäli he eivät halua tavata sinua, ei lapsesikaan (se ensin tapahtunut keskustelu asiasta ja toimenpiteestä sopiminen) tule enää tapaamaan heitä. Poikasi ei voi olla niin riippuvainen isovanhemmistaan, että heidän raukkamaisuutensa sinua kohtaan olisi vähäarvoisempaa kuin isovanhempien tapaaminen. Hänhän osallistuisi vanhempiesi rankaisutoimiin tapailemalla heitä vaikka sinä et voi tavata.

Sinä et voi vaikuttaa vanhempiisi pehmoillulla ja alistumisella, mutta muutaman vuoden välien katkaisu voi tehdä hyvääkin heidan ajatusmaailmalleen. Ainakin se tekisi hyvää sinulle ja nykyiselle perhe-elämällesi.

Anteeksi jos näkemykseni on sinusta jyrkkä, mutta pidän itse vastenmielisenä jehovantodistajuudessa tyypillisesti olevaa vanhempien/vanhimpien oletettua nöyristelyä. Elä Omaa elämääsi!

[rippeli]

Olipa tylu ja tunteeton temppu vanhemmiltasi. Suututtaa aina kun tuo asia tulee vastaan eri yhteyksissä. Tsemppiä ja voimia. Eihän tuo asia taida mitenkään enää ennalleen palata, joten sinullakin on sitten muutoksia elämässä tiedossa.

[Luopio?]

Todella surullista.

Tälläiset kirjeet muistuttavat minua siitä, että tein oikean päätöksen kun aikoinani lähdin pois järjestön vaikutuspiiristä. Epäinhimillinen ja julma käytös jota seurakunnat levittävät jäsenistönsä välityksellä, ei kuulu todelliseen rakkauteen ja hyvän esimerkin näyttämiseen.

Oma jt-isäni käyttäytyy erittäin määräilevästi, eikä kestä pätkääkään kritiikkiä tai tottelemattomuutta, esim kyläilykutsu on kyläilykäsky. Emme ole vaimoni kansa millään tavalla tekemisissä lahkon kanssa, mutta meidän tulisi osoittaa alamaisuuttamme ja ehdotonta tottelevaisuutta aina kun isäni mahtikäskynsä antaa. Jt-sisareni ja hänen mihensä eivät voi kun totella. Itse en juurikaan anna isäni vaikutta elämääni ja päätöksiini, tämä näkyy väleissämme
ELi:
Pidä pääsi, mutta älä riitele. Kerro lyhyesti ja selvästi oma näkemyksesi, voit jopa lainata pari raamatunkohtaa(tosin jeppula saattaa ärtyä tästä) tueksesi.
Anna pallo heille sanomalla, että rakastat heitä ja haluat pitää yhtä, mutta yksipuolisesti se on mahdotonta.

[tumpelo]

Tuo kirje on kuin ylhäältä päin, kieli keskellä suuta saneltu virkakirje, mutta silti sen takaa paistaa myös ristiriitainen suru.

Itse olin todella yllättynyt. Siksi tein tuon varmistuksenkin, että ovathan itse kirjoituksen takana. Tuo kylmä sävy oli aivan jostain muualta mitä olen tottunut heidän kanssaan kommunikoimaan. Nyt kun olen miettinyt tarkemmin tilannetta niin olen tullut siihen tulokseen, että viime aikojen välien lämpeneminen onkin ollut huono asia. Luultavasti tämä on aiheuttanut heille vain huonoa omaa tuntoa.

[tumpelo]

Ennen kun vastaat ja samalla kun odottelet pahempien tunnekuohujen laantumista, niin lue aikasi kuluksi Rikun mietteitä luopumuksesta http://koti.mbnet.fi/jpoika/riku/tutkielma09.html

Toinen tilanteeseen sopiva teksti voisi olla niin ikään Rikun Harhaanjohtavia sovellutuksia. En tosin tiedä onko sitä millään saitilla jaossa, sain sen nimittäin äskettäin Rikulta itseltään. Toivon, että hän ei pahastu vaikka laitan sen nyt sinulle, ja muillekin, luettavaksi. Löytyy täältä http://www.muninter.net/images/harhaanj ... tuksia.doc

Näiden (-kin) tekstien perusteella ja omakohtaisella pohtimisella jokainen ymmärtää, että karttaessaan ja seura-epäjumalaa palvoessaan vanhempasi rikkovat nimenomaan Raamatun sanomaa vastaan - vaikka epäilenkin, että tällä tiedolla ei ole heille itselleen mitään merkitystä.

Kiitokset vinkistä! En ole näihin asioihin pitkään aikaan paneutunut mutta nythän se sitten tuli ajankohtaiseksi. Täytyy käyttää asiaan hieman aikaa. Ajattelin tehdä vastaukseni heille huolella, koska kaikella toden näköisyydellä se jää viimeiseksi.

[tumpelo]

Olet edelleen selvästi vanhempiesi talutushihnassa. Haluat miellyttää heitä peläten välien katkeamista. Tätä he nyt käyttävät kylmästi hyväkseen (ilmeisesti jostain vanhimmiston/kierrosvalvojan neuvosta johtuen) ja vaativat edelleenkin alistuvaisuuttasi.
Normaalisti suosisin opillisen keskustelun kautta vanhempiesi haastamista, mutta et selvästi halua tehdä sitäkään. Olenkin tässä asiassa siksi aika kovalla linjalla. Sinun on aika olla kiinnostunut ensisijaisesti omasta ja perheesi sekä poikasi elämästä. Heidän pitäisi olla sinulle tärkeämpiä kuin vanhempiesi miellyttäminen.

Oma perhe ja poika on ollut koko ajan ensi sijalla elämässäni. Olen luonteeltani hyvän tahtoinen ja olen tarkoituksellisesti jättänyt kertomatta esim. suoraan sen, että en aio koskaan palata jt:ksi. Tämä on ollut helppoa, koska minulla on ollut oma elämä ja heillä oma. Olemme tavanneet välimatkasta johtuen ehkä n. kuudesti vuodessa. Olen perustellut tämän itselleni sillä, että olen kokenut vanhempieni olevan onnellisia uskossaan ja he ovat jo aika vanhoja, isä ei enää luultavasti montaa vuotta elä sairauksien takia. Jos he saavat onnellisuutta muutenkin olemattomasta toivosta niin ehkä minäkin olen ollut heille yksi toivo lisää.

Minä laittaisin sinuna heille sähköpostia (keskusteltuani ensin pojan kanssa). Ilmoittaisin että en voi palata järjestöön, koska seuraavat asiat tekevät järjestöstä silmissäsi hyvin epäuskottavan. (Viittaisin muutamaan hyvin epäselvään tai muuttuneeseen oppikäsitykseen - usko superevoluutioon, 1914 opin nykyinen vesitys, herätetäänkö paratiisiin suurin osa ihmiskuntaa vai vain kapealla tiellä kulkeneet sekä ehkä paheksuisin jatkuvaa rahankeräämistä lahkon pimitetystä rikkaudesta huolimatta.)
Ilmoittaisin kylmästi että kaikilla muilla ihmisillä on tapana välittää jälkeläisistään ja rakastaa heitä, vain Jehovan todistaja äitien ja isien rakkaus on ehdollista ja heidän tulee rakastaa järjestöä lapsiaan enemmän.

Nämä ovat juuri niitä asioita joita olen miettinytkin. Oppikysymyksistä otan muutaman esille mutta en niihin halua kovin syvästi kaivautua. Nyt kun minulla on itsellä poika niin minun on aika helppo verrata omaa käyttäytymistäni heidän käyttäytymiseen. Ei tule sellaista tilannetta ettäkö laittaisin välit poikki omaan lapseeni.

Kertoisin vielä että mikäli he eivät halua tavata sinua, ei lapsesikaan (se ensin tapahtunut keskustelu asiasta ja toimenpiteestä sopiminen) tule enää tapaamaan heitä. Poikasi ei voi olla niin riippuvainen isovanhemmistaan, että heidän raukkamaisuutensa sinua kohtaan olisi vähäarvoisempaa kuin isovanhempien tapaaminen. Hänhän osallistuisi vanhempiesi rankaisutoimiin tapailemalla heitä vaikka sinä et voi tavata.

Kuten jo tuolla aiemmin laitoinkin niin he luultavasti ajattelevat ehdottamaansa väliaikaisena. Nyt kun heille aukeaa, että kyseessä on osaltani lopullinen ratkaisu niin toivon mukaan edes yhtään ymmärtävät suhtautumistapaani asiaan. Tähän asti kaikki on toiminut hyvin ja puolestani näin jatketaan mutta ei heidän ehdottamallaan tavalla.

Sinä et voi vaikuttaa vanhempiisi pehmoillulla ja alistumisella, mutta muutaman vuoden välien katkaisu voi tehdä hyvääkin heidan ajatusmaailmalleen. Ainakin se tekisi hyvää sinulle ja nykyiselle perhe-elämällesi.

Vanhempieni ajatusmaailmaa ei muuta enää mikään. Toisaalta he saavat nyt tietää suoraan asioiden laidan ja tämän uskon myös vaikuttavan positiivisesti omaan elämääni.

Anteeksi jos näkemykseni on sinusta jyrkkä, mutta pidän itse vastenmielisenä jehovantodistajuudessa tyypillisesti olevaa vanhempien/vanhimpien oletettua nöyristelyä. Elä Omaa elämääsi!

Näkemyksiä on niin monia kun meitä täällä on. Kiitokset postauksestasi! Ajattelen varmasti itse pitkälle samoin kuin sinä mutta uskon, että olet paljon suorempi ilmauksissasi.

[tumpelo]

Olipa tylu ja tunteeton temppu vanhemmiltasi. Suututtaa aina kun tuo asia tulee vastaan eri yhteyksissä. Tsemppiä ja voimia. Eihän tuo asia taida mitenkään enää ennalleen palata, joten sinullakin on sitten muutoksia elämässä tiedossa.

Tuota tunteettomuutta hämmästelin itsekkin. Vanhempani tuntien oletan myös, että tämä on lopullista.

[RaM]

Mainitsit että vanhempasi ovat iäkkäitä. Oletin itse väärin muuta. Tuo iäkkyys (+70?) on ilman muuta asia, joka on hyvä myös huomioida ja siltä näkökanalta tuo esittämäni on ehkä hieman jyrkkää. Lievempänä muotona toteaisin heille vain sen, että en usko Jehovan todistajien päättävän sitä, ketkä pääsevät paratiisiin ja ketkä eivät eikä heidän toimintatapansa perustu kaikilta osin raamattuun. Vetoaisin myös siihen, että Russellin Totuus oli täysin erilainen kuin tämän päiivän Jehovan todistajien Totuus ja siihen nähden heidän kannattaisi miettiä sitä, onko heidän hylkäysperusteensakaan oikeasti raamatun mukaisia http://www.raamattu.tarinoi.fi/27

Poikasi kytkisin kuitenkin tuohon tapaamisasiaan.

[tumpelo]

Mainitsit että vanhempasi ovat iäkkäitä. Oletin itse väärin muuta. Tuo iäkkyys (+70?) on ilman muuta asia, joka on hyvä myös huomioida ja siltä näkökanalta tuo esittämäni on ehkä hieman jyrkkää. Lievempänä muotona toteaisin heille vain sen, että en usko Jehovan todistajien päättävän sitä, ketkä pääsevät paratiisiin ja ketkä eivät eikä heidän toimintatapansa perustu kaikilta osin raamattuun.

Joo ovat jo aika iäkkäitä ja sairauksiakin on. Olen itse tällainen "malliperheen" musta lammas, sisarukset on Betelissä ja lähetystyöntekijöinä. Siitä olen ollutkin mielissäni, että tästä huolimatta olen voinut olla vanhempieni kanssa tekemisissä. Oletan, että heillä on lähettämässään päätöksessä ollut painetta taustalta. Vastauksessani en halua alkaa heidän kanssaan väittelemään vaan lähinnä tuon heille omat mielipiteeni esiin. Vanhempani ovat erittäin fiksuja ihmisiä mutta sitten kun siirrytään jt opetuksiin niin mihin se fiksuus ja terävyys katoaa? Varmaankin tuttu tunne monelle.

[Vieras]

Vastauksessasi vanhemmillesi voit varmasti painottaa, että joko he a) toimivat tarpeettoman kylmästi tai b) Leinonen valehtelee. Olisi mielenkiintoista tietää kumman vaihtoehdon jehovantodistajat valitsevat.

No, todennäköisesti kysymys herättää jehovantodistajan - vt-seuran valmentaman - sisäisen kiemurtelijan ja vastaukseksi yritetään esittää jonkinlainen c-vaihtoehto, jolloin on hyvä alleviivata että sellaista vaihtoehtoa ei nyt vain ole olemassa.

olen maininnut jt:lle kahdesti tästä veken haastattelusta ja molemmilla kerroilla jt epäili toimittajan vääristelleen veken sanoja.

[sinner74]

Joo ovat jo aika iäkkäitä ja sairauksiakin on. Olen itse tällainen "malliperheen" musta lammas, sisarukset on Betelissä ja lähetystyöntekijöinä. Siitä olen ollutkin mielissäni, että tästä huolimatta olen voinut olla vanhempieni kanssa tekemisissä. Oletan, että heillä on lähettämässään päätöksessä ollut painetta taustalta. Vastauksessani en halua alkaa heidän kanssaan väittelemään vaan lähinnä tuon heille omat mielipiteeni esiin. Vanhempani ovat erittäin fiksuja ihmisiä mutta sitten kun siirrytään jt opetuksiin niin mihin se fiksuus ja terävyys katoaa? Varmaankin tuttu tunne monelle.

Tilanne on kyllä aika vaikea jos sisaruksesi ovat nuin "esimerkillisiä". Vanhemmillesi on psykologisesti helpompaa myöntää yksi "harhalaukaus", kuin kyseenalaistaa koko kasvatusmenetelmä ja elämänkatsomus. Vihaksi pistää.

Ovatko vanhempasi kuitenkin sinun mielestäsi jehovantodistajiksi inhimmillisiä? Ehkä tuon kirjeen kirjoittamiseen on painostettu. Ehkä siihen ei kannata vastata totuudenmukaisesti, vaan antaa pikkuisen myötä heidän vääristyneelle maailmankuvalleen? Riippuu siitä mikä sinulle on tärkeää. Onhan kirjoitettu kirjoja vanhusten kanssa toimeen tulemisesta, joissa ideana on antaa vanhukselle kuvitelma että hän ohjaa laivaa. Jos et koe tulleesi lapsuudessasi totaalisen väärinkohdelluksi ja et ole vailla "oikeutta", voi sillekin laskea jonkin arvon että saat olla tekemisissä vanhempiesi kanssa. Ei ne täällä kovin kauaa enää käppäile.

Jehovantodistajaksi kuitenkaan tuskin enää kannattaa alkaa.

[tumpelo]

Tilanne on kyllä aika vaikea jos sisaruksesi ovat nuin "esimerkillisiä". Vanhemmillesi on psykologisesti helpompaa myöntää yksi "harhalaukaus", kuin kyseenalaistaa koko kasvatusmenetelmä ja elämänkatsomus. Vihaksi pistää.

Ovatko vanhempasi kuitenkin sinun mielestäsi jehovantodistajiksi inhimmillisiä? Ehkä tuon kirjeen kirjoittamiseen on painostettu. Ehkä siihen ei kannata vastata totuudenmukaisesti, vaan antaa pikkuisen myötä heidän vääristyneelle maailmankuvalleen? Riippuu siitä mikä sinulle on tärkeää. Onhan kirjoitettu kirjoja vanhusten kanssa toimeen tulemisesta, joissa ideana on antaa vanhukselle kuvitelma että hän ohjaa laivaa. Jos et koe tulleesi lapsuudessasi totaalisen väärinkohdelluksi ja et ole vailla "oikeutta", voi sillekin laskea jonkin arvon että saat olla tekemisissä vanhempiesi kanssa. Ei ne täällä kovin kauaa enää käppäile.

Jehovantodistajaksi kuitenkaan tuskin enää kannattaa alkaa.

Puhut vähän mutta asiaa. Olen pyöritellyt asiaa monelta kantilta, myös kirjoittamaltasi kantilta. Jos minulla nyt olisi keino pitää välit kuten tähänkin asti niin tekisin niin vaikka vähän myötäilemälläkin. Olen tullut kuitenkin siihen tulokseen, että ratkaisu on jo vanhempieni puolelta tehty ja tilanteeseen tulee nyt joka tapauksessa muutos.

Nyt on tultu tien päähän, kun toivoja on vielä turhaan elätelty. Käsikirjoituksessani luki, että näin mennään siihen asti kun aika vanhemmistani jättää mutta menikin ykskaks yllättäin kässäri uusiks. Koen, että vanhempani on saatu nyt syyttämään itseään jollakin tasolla siitä, että en ole palannut lahkoon.

Jos nyt kerron heille täysin suoraan mitä mieltä asiasta olen ja mitä suunnitelmia minulla tulevaisuudelta on, niin ainakaan he ei koe syyllisyyttä siitä, että olisivat olleet esteenä paluulleni. Kirjeessä kuitenkin painotettiin sitä, että en ole luultavasti pitänyt erottamistani vakavana, koska he ovat olleet muhun yhteyksissä.

[tumpelo]

Jehovantodistajaksi kuitenkaan tuskin enää kannattaa alkaa.

Niinnojoo, ei nyt oikeen ehi