Mikä vetoaa?

[Vieras]

JT-uskonnossa on paljon epäkohtia, ristiriitaisuuksia, salaisuuksia - jopa suoranaisia valheita. Asiat ovat kyllä tiedossa ja kiinnostunut voi perehtyä niihin esimerkiksi tällä palstalla toisin kuin aktiivi-JT. Joku kuitenkin vetää ihmisiä lahkoon ja pitää heitä siellä tiukasti kiinni.

Manipulointi? Kritiikin ja koulutuksen kieltäminen? Informaation rajoittaminen? Sosiaaliset suhteet?

Vai onko itse asia, pääsylippu paratiisiin niin vetoava? Kirkkohan tarjoaa samaa helpommalla työllä.

Jos joku kiinnostunut kuulisi heti kättelyssä kaiken, hän tuskin lähtisi mukaan. Tieto paljastuukin vain vähitellen ja paksumpaa soopaa on koko ajan helpompi hyväksyä, kun kevyempi soopa on ensin sisäistetty. "Vahva ruoka kuuluu kypsille kristityille". Manipulointi etenee vaiheittain. Kukaan ei ihmettele asioita, jotka maailmalliselle tai exälle ovat mitä suurinta lööperiä.

Eroamisen vaikeus on yksi tärkeä asia, jota ei tehdä alkuun riittävän selväksi. Eihän kukaan liittyisi, jos tietäisi, mikä sellaisesta uhkaa.

Muistan vanhan elokuvan / kirjan "Gabrielle, tule takaisin", jossa kaksi iäkkäämpää daamia joutuivat "Auervaaran" uhriksi, mutta halusivat elää tämän valheessa ja hyväksikäytössä, koska se oli niin kaunista.

[Vieras]

Erittäin hyvä kysymys.
Mikä on todellisuudessa se mikä niin kovalla otteella vetoaa Jehovan todistajiin?

Itse muinoin olisin vastannut tähän, että totuus on ehdottomasti se asia joka minuun vetoaa.
Mutta kun jokainen vähänkin asiaa seuraava voi havaita, että totuus ei ollutkaan totuus, niin mikä jää jäljelle, joka vielä vetoaa niin kovasti, ettei edes sivuun jääminen tule kysymykseenkään. Kentällä käydään edelleen uskollisesti kertomassa ihmisille Jumalan paljastamaa totuutta, joka on jo useaan kertaan muuttunutta totuutta. Vaikka tiedetään, että vakavin synti on kertoa Jumalan nimissä asioita, jotka eivät ole häneltä.

Puolustukseksi kerrotaan, että Jehova paljastaa asioita asteittain ja totuus kirkastuu koko ajan. On kuitenkin joitakin hyvinkin merkittäviä asioita, jotka ensin ymmärrettiin aivan oikein. Sitten totuus kirkastui ja opetusta muutettiin virheelliseen suuntaan. Kunnes jälleen totuuden kirkastuttua palattiin takaisin alkuperäiseen opetukseen. Onko todella mahdollista uskoa, että Jumala toimisi näin? Kaikki kyllä tietävät ettei se ole mahdollista, mutta se ei merkitse mitään koska ... Niin koska mitä? Vastatkaa hyvät Jehovan todistajat tähän vilpittömään kysymykseeni.

[Vieras]

Voisiko vastaus olla tässä?

Herätkää 8.2.1996 s.5,6
Joku voi herkkäuskoisuuttaan olla liian luottavainen, ja seurauksena on se, että häntä on helppo puijata ja manipuloida. ...
Norman Moss kirjoittaa: ”Meitä voidaan huiputtaa jo pelkästään siitä syystä, että jokin totunnainen käyttäytymistapa on heikentänyt havaintokykyämme ja me katselemme asioita puoliksi suljetuin silmin. – – Joskus hyväksymme jonkin asian todeksi, koska se on jotakin sellaista, minkä haluamme olevan totta.” (The Pleasures of Deception.) Varoitus, jonka kuuluisa kreikkalainen puhuja Demosthenes esitti noin 350 vuotta ennen ajanlaskumme alkua, on samantapainen: ”Kaikkein helpointa ihmisen on pettää itseään, sillä hän yleensä uskoo sen olevan totta, mitä hän toivoo.” Se, että luotamme pelkästään omiin tuntemuksiimme, voi olla vaarallista. ...
Sen sijaan että vain sokeasti uskoisimme kaiken kuulemamme, Raamattu kehottaa meitä ottamaan selvää siitä, onko se, mitä ihmiset sanovat, totta vai ei. ”Korvahan koettelee sanoja, samoin kuin suulaki maistaa syötäessä”, se sanoo (Job 34:3). Eikö asia olekin näin? Emmekö me yleensä maistele ruokaa, ennen kuin nielaisemme sen? Meidän pitäisi myös koetella ihmisten sanoja ja tekoja, ennen kuin hyväksymme ne. Kukaan vilpitön ihminen ei pane pahakseen sitä, että tarkistamme hänen luotettavuutensa. Eräs skotlantilainen sananparsi sisältää myös sen ajatuksen, että meidän pitäisi varmistautua siitä, onko jokin aitoa vai ei, kun se sanoo: ”Jos joku pettää minut kerran, se on häpeäksi pettäjälle, mutta jos hän pettää minut kahdesti, se on häpeäksi minulle.”

[Markku Meilo]

Joku kuitenkin vetää ihmisiä lahkoon ja pitää heitä siellä tiukasti kiinni.

Käytännössä kehittyneissä maissa ei mikään enää vedä ihmisiä jehovantodistajiksi, kostutettavat ovat pääosin jt-jälkikasvua, jotka on painostamalla työnnetty lahkoon. Toki joukossa on jokunen muulla tavoin jt-vaikutuspiirissä ollut iäkkäämpi henkilö.

Nykyinen maailmanlaajuinen kasvu koostuu lähinnä sellaisista ympyröistä, joissa ei olla oikein perillä asioista. USA ja katoliset maat poikkeavat myös muusta maailmasta.

Ja mitä taas vaikka Suomen kasvuun tulee, niin nuorista kaikkoaa valtaosa viimeistään kolmekymppisenä (sama meno on myös muualla). 1995-2009 kostutettiin Suomessa n. 6200 uutta jehovantodistajaa ja jäsenmäärä kasvoi peräti 34:llä. 1 % vuosittainen poistuma tekee ainoastaan n. 2900 kuollutta, joten suunta on ollut takaovelle.

Suunta ei maailmanlaajuisesti ole yhtään sen kummallisempi kun katselee keskimääräisiä maailmanlaajuisia vuotuisia kasvuprosentteja ja kymmenvuotiskausien kokonaiskasvuprosentteja:

1945-1955 16,2 448
1955-1965 6,1 181
1965-1975 7,2 201
1975-1985 3,3 138
1985-1995 5,6 173
1995-2005 2,6 129

[Bergerac]

Voisiko vastaus olla tässä?

Herätkää 8.2.1996 s.5,6
Raamattu kehottaa meitä ottamaan selvää siitä, onko se, mitä ihmiset sanovat, totta vai ei.

Pitäisi olla. Ja näin pitäisi olla.

Mutta ns syntymä-jehovilla ei ole tätä mahdollisuutta koska he lähes automaattisesti kasvavat tm Seuran oppiin. Ja tm Seuran oppi tarkoittaa sitä että itse Tm Jehovan kautta Seuralle välittämää oppia, ja siitä eteenpäin vilpittömille Jehovan Todistajille välitettyä oppia, ei saa arvostella. Eikä saa myöskään julkisesti esittää että joku toinen kuvainnollinen lahko esittäisi parempaa näkemystä.
Näin ollen mikäli Seuran ulkopuolinen sanoo jotain joka on Seuran opetuksia vastaan. Tällöin voidaan kätevästi tarkistaa Seuran kirjoista mikä on tosi tm totuus, ja pistää sivuun maailmallisen totuus. JOPA SIINÄ TAPAUKSESSA ETTÄ MAAILMALLINEN PERUSTELEE ASIAN PELKÄSTÄÄN SEURAN KIRJALLISUUDELLA. Ei jumalauta nyt taas oikeesti...!!!!!!!!
Toivoa toki sopii että ns syntymä-jehovat onnistuvat löystyttämään tätä Seuran kuvainnnollisesti asettamaa aivopulttia tarkistamalla ns maailmallisten/luopioiden kirjoituksia sekä kirjallisuuslinkkejä ym muita linkkejä.

Ns Maailmallisella on näissä tapauksissa hieman suurempi liikkumavapaus. Tiettyyn rajaan saakka.

Mutta mikäli maailmallinen esittää Seuran kannalta kiusallisia asioita, ja vilpittömän Jehovan Todistajan vastauksien jälkeen edelleen Seuran oppien kannalta kiusallisia kysymyksiä tai Seuran kirjallisuuteen perustuvia kysymyksiä.
Vilpitön Jehovan Todistaja voi todeta (ehkä veli viisaan vanhimman avustuksella) että ko kiinnostunut ei ole tosi tm Jehovan Totuuden arvoinen.

Siis, Seuran kannalta vain Seuran tulkinta on oikea mutta Seuran tulkintaa ei saa arvostella eikä kyseenalaistaa. Ei edes Seuran omalla materiaalilla.

[Vieras]

Lapsesta asti olleilla ja vieraiden opettamilla eri syyt olla lahkossa? (vaikka oppi on sama). Onko siis lahkon opin ulkopuolisia tekijöitä JT-kirjoilla roikkumiseen?

[Markku Meilo]

Lapsesta asti olleilla ja vieraiden opettamilla eri syyt olla lahkossa?

Tottamooses, asialle aiemmin tuntematon aikuinen lähtee hommaan mukaan eri vaikuttimista kuin hommaan painostettu jälkikasvu. Kääntyminen on myös aikakausikysymys, toisen maailmansodan jälkeen maailmanlaajuinen kasvuprosentti oli korkeimmillaan siinä 26. Useilla, ellei valtaosalla, noista toisen maailmansodan käännyttämistä ja edelleen Vt-seuraan uskovista on "putki päällä". Esimerkiksi minut jehovantodistajaksi painostanut mutsini ei kanna pienintäkään vastuuta aiemmista minulle esittämistään, asiaan liittyvistä mielipiteistä tai puheistaan.

(vaikka oppi on sama).

Kuinka monta sellaista Vt-seuralle ominaista opetusta tunnet, joka ei olisi muuttunut ainakin kerran? Itse asiassa voisin kysyä vuoden 1916 jälkeistä vuosilukua jona ei ole tapahtunut opillista muutosta.

Onko siis lahkon opin ulkopuolisia tekijöitä JT-kirjoilla roikkumiseen?

Minulle ei heti tule mieleen ensimmäistäkään.

[Vieras]

"Onko siis lahkon opin ulkopuolisia tekijöitä JT-kirjoilla roikkumiseen?"

Paitsi tietysti niitä syitä, että lahko on kaukaa viisaasti omalta kannaltaan, pankkitilinsä kannalta, neuvonut ja painostanut ihmissuhteiden katkaisemiseen jo kohta värväysrakkauspommituksen kestäessä, ja siten lahkon jättäjälle näyttäisi olo yksinäiseltä, tuntuisi vieläpä syyllisyys entisiä ystäviä ajatellessa.

Ja perheenjäseniä jos on lahkossa, niin he saavat kiellon vastata erotetun tervehdykseenkään.

[rippeli]

Minua kiehtoi lapsena lahkossa se, että me oltiin porukkana kaikkia muita vastaan ja ainoat jotka oltiin oikeassa. Siis semmonen Daavid vastaan Goljat asetelma, paitsi että sitten loppupeleissä Jehova tappaa sen Goljatin.
Maailmalliset ihmiset olivat pahoja ja meikäläiset hyviä. Sehän on oikea amerikkalainen unelma: Ryysyistä rikkauksiin, taikka pilkasta paratiisiin. Hyvä voittaa pahan.

Nyt koko homma on valjennut, mutta voin hyvin ymmärtää miten hienosti joku aikuinenkin voi langeta lahkoon. Jos asiat on huonosti niin voi tuudittautua siihen kuvitelmaan että Harmagedon korjaa kaiken, eikä itse tarvitse tehdä muuta kuin käydä kokouksissa ja levittää lehtiä kuukausittain.

[Kletos]

Minua kiehtoi lapsena lahkossa se, että me oltiin porukkana kaikkia muita vastaan ja ainoat jotka oltiin oikeassa. Siis semmonen Daavid vastaan Goljat asetelma, paitsi että sitten loppupeleissä Jehova tappaa sen Goljatin.
Maailmalliset ihmiset olivat pahoja ja meikäläiset hyviä. Sehän on oikea amerikkalainen unelma: Ryysyistä rikkauksiin, taikka pilkasta paratiisiin. Hyvä voittaa pahan.

Nyt koko homma on valjennut, mutta voin hyvin ymmärtää miten hienosti joku aikuinenkin voi langeta lahkoon. Jos asiat on huonosti niin voi tuudittautua siihen kuvitelmaan että Harmagedon korjaa kaiken, eikä itse tarvitse tehdä muuta kuin käydä kokouksissa ja levittää lehtiä kuukausittain.

On narsismia ja on ryhmänarsismia. Tiiviiseen "ainoaan oikeaan" uskontoon kuuluminen toteuttaa jälkimmäistä.

[Markku Meilo]

Jos asiat on huonosti niin voi tuudittautua siihen kuvitelmaan että Harmagedon korjaa kaiken...

Jos nykyään menee huonosti, niin olettaisin vaikka helluntailaisuuteen tuudittautumisen tenhoavan kertaluokkaa tehokkaammin. Jos on jt-pohjaa, niin tilanne on toki silloin toinen.

[Aamu]

Minuun teki alunperin vaikutuksen todistajissa tutkiminen. Olen siis kasvanut lahkoon, mutta jossain vaiheessa aloin kyseenalaistaa asioita ja listata hyviä ja huonoja puolia lahkosta (huonoihin ei mennä nyt tässä ). Ensimmäinen hyvä oli kaiken kirjallisuuden määrä ja jatkuva lukeminen ja tutkiminen. Minusta oli vaikeaa ajatella "uskoon heittäytymistä" tai "Jeesuksen ottamista sydämeen"; kirjaviisaus kuulosti paljon järkevämmältä. Se kaikki oli vaikuttavaa, kunnes tajusin että suurin osa kirjoista ja lehdistä toistelee samaa asiaa, samoin niitä "tutkivat" ihmiset. Minusta oli hienoa, että ihmisiä kannustettiin perehtymään, ottamaan selvää ja tarkistamaan asioita. Oli surullista tajuta, että se koski vain Seuran aineistoa, mihinkään vaihtoehtoisiin selityksiin ei saanut perehtyä. Täytyy myöntää, että joissain asioissa Seuran todistelu vaikutti ihan vakuuttavalta, kunnes näin vaihtoehtoisen selityksen...

Muutama pitkän linjan todistajatuttavani kertoi minulle (silloin kun siis vielä roikuin mukana), että heitä motivoi nimenomaan se paratiisitoivo. Aika monella oli jokin henkilökohtainen syy, siis toivoi näkevänsä kuolleen läheisensä siellä tai toivoi jonkin vakavan sairautensa paranevan siellä. Kukapa sellaista ei toivoisi, mutta kysyttäessä ei vastaukseksi tullut "rakkaus Jehovaan" tms. Seuran ohjeistamaa, vaan surullisen inhimillinen palkkion toivo. Eräs sukulaiseni on sitä mieltä, että Jehovan todistajat ovat hienoimpia ihmisiä maailmassa; häneen on tehnyt vaikutuksen Seuran yhtenäisyys ja keskinäinen rakkaus. Tietäisipä hän vain, millaista kulissia se on; vanha nainen jätettäisiin surutta yksin, ellei hän kuuluisi järjestöön, riippumatta siitä, että hän kuuluu siihen vain saadakseen seuraa ja ystäviä.

Luulen, etteivät kaikki todistajat ole edes tulleet ajatelleeksi koko asiaa (syntymästä mukana olleet siis); he vain eivät tiedä muutakaan tapaa elää.

[Vieras]

Aika monien puolesta on siis jo päätetty ennen kuin lapsi menee (liian) nuoreena kasteelle, ennen kuin ymmärtää koko totuutta. Vaikeuksiin joudutaan, jos (ja kun) tietyssä iässä haluaakin pois!

Käännytystaktiikassahan kysytään kiinnostuneelta, riittääkö hänelle usko, johon on syntynyt, vai pitäisikö tutkia Totuus JT:n kanssa. Tosiasiassa aika moni JT syntyy JT-uskontoon ja vanhempien uskona se on hänelle riitettävä.

[Vieras]

Onko todistajalla yleensäkään käsitystä mikä olisi ehdoton edellytys leijonan korvantaustan rapsuttajaksi pääsemiseen ?

Eli kun sanotaan, että jt:n tunnusmerkki olisi nimenomaan ovityö, olisiko ne jotka eivät siihen pysty, tuomittu kadotukseen sen itse ymmärtäen ?

Ja olisiko muita sellaisia edellytyksiä, tietysti varsinaisen lahkojäsenyyden lisäksi ?

Missä määrin edellytyksenä konvaan (nukkumaan) meno ? Varsinaisia ulkoa osattavia opinkappaleitakin kai lopulta vähän, muistaa kieltää kolminaisuuden ja korostaa sitä jehovanimeä, niin ei kai tarvitse oikeampaa kirjoitusasua enää muistaakaan ?

Jos jt mieltää ettei täytä normeja, niin roikkuu mukana kuin juoppo pullossaan ? Ja tarjoaa tärkeilyn mahdollistavan vertailupohjan nipottaja-jt:lle ?

Tunne-elämys lienee nipottajille mahtava, taikka se elämys saa nipottamaan, juurihan Veckans Affärerissä niistä Applen ipodeista kirjoittaja lausui että he ovat niin fanaattisesti sen ipodinsa kannalla, että voidaan verrata vain evankelioitsijoista jt:iin, jotka ovat yhtä vakuuttuneita oikeassa olemisestaan.

Senköhän takia sekin jt lahkossa viihtyy, joka käveli vastaan maailman itsetietoisin ja levein hymy naamallaan, painaen vartiotornia pallealleen, niin että sen kansi oli vastaantulijoiden nähtävissä ?

[Markku Meilo]

Muutama pitkän linjan todistajatuttavani kertoi minulle (silloin kun siis vielä roikuin mukana), että heitä motivoi nimenomaan se paratiisitoivo. Aika monella oli jokin henkilökohtainen syy, siis toivoi näkevänsä kuolleen läheisensä siellä tai toivoi jonkin vakavan sairautensa paranevan siellä.

Laajasti ottaen tuo on yleinen länsimainen ajattelutapa, idän uskonnoissa odotteet ovat hieman toisenlaisia.

Kukapa sellaista ei toivoisi,

Niinpä, haaveilussa ei ole arkitodellisuuden asettamia harmillisia rajoja. Mainitsemasi henkilökohtaiset paratiisilliset odotteet sisältävät oleellisena myös kuuluisan haaveen "paremmasta huomisesta", asia näkyi selvästi toisen maailmansodan jälkeisissä kasvuluvuissa, jolloin huippuvuosi oli muistaakseni +26 %

Luulen, etteivät kaikki todistajat ole edes tulleet ajatelleeksi koko asiaa (syntymästä mukana olleet siis); he vain eivät tiedä muutakaan tapaa elää.

Minulle soittaa aika ajoin vielä kirjoilla olevia jehovantodistajia ja aivan jokainen heistä on ilmaissut suuren epäilynsä/epäuskonsa vuoteen 1914 liittyen. Toisaalta jokainen on tuonut esiin ajatuksensa siitä, että jehovantodistajuus on hänelle hyvä/paras tapa elää. Tuollaiseen ajatukseen olen aina tuonut esille saman motiivin oikeutuksen esimerkiksi helluntailaisille, mormoneille, adventisteille ja niin edelleen. Yksikään näissä asioissa minulle soittanut jehovantodistaja ei ole selväsanaisesti hyväksynyt sitä, että kilpailevan uskonnon jäsen on yhtä oikeutettu pysymyään uskontonsa jäsenenä sillä samalla perusteella, jolla nämä jehovantodistajat ovat perustelleet jäsenyyttään.