Mistä uusia kavereita?

[Aaac]

Seurakunnasta lähdön jälkeen menee kaveripiiri monesti aivan uusiksi. Mistä uusia kavereita ns. ystävien tilalle?

Tietysti töistä, koulusta, harrastuksista, naapureista, vertaistapaamisista, ei-JT-sukulaisista jne. Yksikin uusi kaveri voi auttaa alkuun, koska kaverinkaveritkin on keksitty.

Mutta aina se ei ole näin helppoa. Epäluulo ulkopuolisia kohtaan - ja omanarvontunnon musertuminen - saavat monet murehtimaan asioitaan yksin kotisohvalla. Muistan, että minullakin oli vaihe, jolloin istuin mieluummin kotona kuin lähdin tapahtumiin tai harrastuksiin.

Kertokaa vinkkejä ja kokemuksia, miten uusia kavereita saa.

http://veljesseura.org/?q=miten-rakenta ... en-j-lkeen

[ei oo]

Tämäpä oli sattumaa, juuri ajattelin vuodattaa samasta aiheesta :)
Olen siis äskettäin eronnut todistajista ja kavereita ei liiemmin ole. Elämässä ei ole paljon muuta sisältöä kun käydä töissä. Harrastuksia ei juuri ole, en oikein ole löytänyt mitään kiinnostavaa ja uusiin ihmisiin tutustuminen tuntuu vaikealta. Olo on kovin ulkopuolinen :/

Eli siis apua ja neuvoja kaipailisin mistä uuteen alkuun ja elämään sisältöä?

[Johanneksen poika]

Eli siis apua ja neuvoja kaipailisin mistä uuteen alkuun ja elämään sisältöä?

Sinun kannattaa tutustua tähän sivustoon. Monet ihmiset ovat juuri samassa tilanteessa kuin sinä. Yhdessä on helpompi aloittaa uusi elämä kuin yksin.

[ex palv.valvoja]

On myös entisiä jehovantodistajia,jotka eivät ole menettäneet uskoaan Jumalaan,Jeesukseen Kristukseen ja Pyhään Henkeen vaikka eivät ole kiinnostuneita jehovantodistajuudesta.
Heidän joukostaan voi myös saada ystäviä ja keskustelukumppania jos on kiinnostunut uskosta.
Minulle voi lähettää viestiä jos asia kiinnostaa.

[äänilaiteveli]

On myös entisiä jehovantodistajia,jotka eivät ole menettäneet uskoaan Jumalaan,Jeesukseen Kristukseen ja Pyhään Henkeen vaikka eivät ole kiinnostuneita jehovantodistajuudesta.
Heidän joukostaan voi myös saada ystäviä ja keskustelukumppania jos on kiinnostunut uskosta.
Minulle voi lähettää viestiä jos asia kiinnostaa.

just

[mara ja sika-ele]

Jehovantodistajasta normaaliksi ihmiseksi muuttuminen on valtava projekti.
Omasta kokemuksesta voin sanoa että ensin kun pystyy jättämään taakseen kaiken paskan mitä on kakarasta asti saanut niellä, niin sitten on rakennettava itselleen elämä pikku hiljaa. Kaikki arvot uusiksi ja koko elämänkatsomus on hankittava näin yli kolmekymppisenä.

Sitten kun minulle alkoi olla selvä mitä minä haluan ja ajattelen elämästä niin voi hakeutua saman lailla ajattelevien ihmisten seuraan. Itselleni on sattunut mukavia naapureita joiden kanssa on saanut puhua asioista. Ja työkavereista on tullut oikeita ystäviä.

Helppoa tämä ei tosin ole. Tärkeää on että voi jollekin vuodattaa tuntemuksiaan, vaikka onkin niin että kukaan joka ei ole ollut JT ei voi täysin ymmärtää. Mutta hyvä kuuntelija on ainakin mulle auttanut ja kannustanut eteenpäin.

Ulkopuolisuuden tunne on usein tuttu, koko lapsuuden kun on opetettu että pitää olla erilainen. Ja nyt sitten pitäisi oppia elämään normaalisti, on siinä opettelemista. Harrastuksia kannattaa hankkia, mietiskelen itse mitä minä oikeasti haluan. Ja olen jotakin keksinytkin, sitten vaan joukkoon mukaan. Ei saa luovuttaa eikä hävetä menneisyyttään.

Se tosin madaltaa mieltä minulla vähän väliä kun seuraan muiden elämää, on kivoja sukulaisia ja koulukavereista on jäänyt kaverisuhteita, on kummeja ym ym.. sitä elämää kun ei itsellä ole ollenkaan.

[rippeli]

Tämäpä oli sattumaa, juuri ajattelin vuodattaa samasta aiheesta
Olen siis äskettäin eronnut todistajista ja kavereita ei liiemmin ole. Elämässä ei ole paljon muuta sisältöä kun käydä töissä. Harrastuksia ei juuri ole, en oikein ole löytänyt mitään kiinnostavaa ja uusiin ihmisiin tutustuminen tuntuu vaikealta. Olo on kovin ulkopuolinen :/

Eli siis apua ja neuvoja kaipailisin mistä uuteen alkuun ja elämään sisältöä?

Eka askel:
Kirjaudu tänne, jos et halua suoraan vertaistukeen.
Kirjoita esittelysi ja jää odottamaan vastauksia.
Saatat yllättyä miten nopeasti saat uusia ystäviä joista jotkut asuvat vieläpä lähellä.
Suomi on lopulta pieni maa ainakin näissä piireissä.