Vieras kirjoitti:Mistä on peräisin käsitys että Raamattu olisi salaisuuksien kirja, josta voisi löytää, että vaikkapa Jeesus ei olisikaan Jeesus ?
Mulla on tunne, että tilanne on ajautunut tällaiseksi monesta syystä. Ajanlaskumme alussa asioita hoideltiin voittopuolisesti valtapoliittisn keinoin ja sitten valistuksen ajasta eteenpäin taas on haluttu erottua tuosta valtavirrasta omilla totuuksilla.
Eikö Jeesus pyritä ilmoittamaan ja kertomaan suoraan jouluevankeliumissa, eikä suinkaan sanota, että häntä tulee käsitellä mysteerinä ja etsiä hänelle henkilöys muualta ?
Jos jätetään pois vaikka akteeminen eksegetiikka ja vastaavat, niin valtakirkkoihin kuuluvilla ja kirkkoonsa tyytyväisillä ei ole mysteerejä, sellaiset astuvat kuvaan vasta kun ja jos haluaa paneutua asiaan perusteellisemmin tai on kyse valtakirkkoihin tyytymättömien liikkeiden ikiomista selityksistä. Käytäntö on osoittanut, etteivät esimerkiksi rivijehovantodistajat tunnu jjurikaan tuntevan oppiensa sudenkuoppia.
Kristillisessä teologiassa ei mikään vaadi Jeesukselle salaisuuksien verhoa. Mikä on se teologinen elementti muualla, joka sitä vaatii ?
Näen uskontomarkkinoilla samat lait kuin minkä muun tahansa hyödykkeen tai palvelun markkinoinnissa. Kaukana ei myöskään ole puoluepoliittinen käyttäytyminen. Henkilö ei ole vakavissaan sidoksissa kahteen eri uskontokuntaan, kuten ei ole puoluepoliitikkokaan. Kyse on tämän jälkeen tuotteen tai palvelun vertailusta ja tietysti näitä tuotteita tai palveluja markkinoivat haluavat erottua joukosta.
Oma osansa on myös Räisäsen nimittämällä Raamatun "rosoisuudella", se antaa oivan kasvualustan erilaisille tulkinnoille. Kokonaan oma asiansa on laajaltu harrastettu Raamatun ongelmakohdista vaikeneminen tai niiden selittely näennäisen ongelmattomiksi.
Pyrkimykseni olkoon kaikkia miellyttävän keskusteluilmapiirin luominen.