Outo katse

[Vieras]

jt -lahko pyrkii opettamaan jäsenensä käyttämään hyväksi niin värvättävien tietämättömyyttä kuin tyhmyyttäkin.

Jännä kurimus kun prosessin myötä jt on myös omiaan tulemaan tietämättömämmäksi ja tyhmemmäksi.

Tosiaan kun lukea saa vain lahkolehtiä ja lukemaan kerkiää vain lahkolehtiö.

Ja tosiaan älykkyys riippuu jossain määrin aivojen treenauksesta.

[YksinäinenSusi]

Tosiaan kun lukea saa vain lahkolehtiä ja lukemaan kerkiää vain lahkolehtiä.

Totta turajat , ja ...
eihän noissa lehdissä olekkaan kovin laajaa tietomäärää , kun samaa vanhaa koitetaan esittää eri näkökulmista tai tuoda siihen jotain uutta valoa aina väliin. Loppujen lopuksi tiede esittää paljon sellaista mikä ei ole raamatun kanssa sopusoinnussa ja sellaista tiedettä ei voida oikein noihin lehtiin ottaa mukaan. Esim. Radiohiili mittaukseen perustuva tiede tuomitaan epätarkkana noissa lehdissä , koska ihminen on vain 6000 vuotta ollut maan päällä luomisestaan lähtien , koska raamattu sanoo näin jne.. Samalla kuitenkaan ei selitetä , että miksi radiohiili mittaus olisi epätarkka.

[Vieras]

Työssäni pääsen keskusteluihin satojen ihmisten kanssa. Tähän asti vainuni on ollut aika pettämätön sillä tavalla, että kaikki eka kerralla koviksi uskovaisiksi katseen ja puhetavan perusteella "tuomitsemani" ovat sellaisiksi osoittautuneetkin, jos vain olen riittävän kauan ollut heidän kanssaan tekemisisssä niin, että seikka on voinut varmistua. Joukkoon mahtuu mm. helluntailaisia ja vanhoillislestadiolaisia. Yksi nuori nainen oli, josta olin ihan varma heti, että hän on ollut jehovantodistaja, mutta ei ole ollut mahdollista tarkistaa. Aattelin heittää jonkin täkyn, johon halutessaan saa tarttua tai jonka voi sivuuttaa ja jota ei kukaan muu sellaiseksi voi tajuta, jos vielä osumme naamakkain.

[odette80]

Mulla tulee kanssa jostain ihmisestä mieleen että tuo on varmasti todistaja. Enemmän kyllä nuoremmista. Yhtään en tältä alueelta tiedä (luen asian hyväksi asiaksi) joten vannomaan en voi mennä.

Mitään outoa katsetta en kyllä päähäni saa, mutta osa tuntuu leijailevan pilvissä. Ehkä se on juuri se katse. Tavallaan liikkuminenkin on liukumista ja silmät haahuilee sinne tänne.

Aiheesta poiketen: Itse en juurikaan ole ajatellu tuota luomista vain hetken tekona vaan jopa että evoluutioteoria ja luominen voi hyvinkin olla sama asia. Mistä sen tietää.

[Vieras]

Se big bang, suuri alkuräjähdys, sanotaan kristinuskoisia viehättäväksi, vastaamaan raamatun lausetta "tulkoon valkeus".

Evoluutio on sillä tavalla perehtyneille totta, että kristinopin mukainen luominen on täytyy olla sen hyväksyvän mukainen, kuten Raamatun ei voi tulkita kirjaimellisesti väittävän että aurinko kiertää maata.

Todellisuuden tajun heikkeneminen riippuu todistajalla myös omasta persoonallisuudesta, tietenkin, ja kuinka vahva on vastustuskyky ja itsesuojeluvaisto.

On kuultu jt:sta, joka oli käynyt lääkärissä lausuntoa varten sairaseläkehakemukseen. Vastaanottoaika oli enemmän mennyt jehovasta kertomiseen, joka sitten oli luettavissa lausunnostakin, lääkärin havaintona. Eihän tuo sairaseläkettä estäisi, jos muuten terveysrajoitteita löytyisi, mutta olisi ollut aihetta kertoa fyysiset vaivansa lääkärin toteamista varten. Asiat on jt:lla omassa tärkeysjärjestyksessään, vaikka tässä varmasti pomoväki olisi suositellut asiallisuutta, heidän tärkesyjärjestyksessään kun on lahjalaatikko omalla sijallaan ja siihen lopulta suuntautuvia virtoja on ajateltava ensin.

[Vieras]

Heillä on siis minun mielestäni sellainen hieman seisova katse ja he ovat vähän liian onnellisia...

:|

Katse on yleinen, muttei mielestäni johdu onnellisuudesta (tuntien tapaukset). Pikemminkin se johtuu siitä, että ihminen on poistanut kaikki suojamuurit mielestään eli ts. on vastaanottavaisessa tilassa. Mielen tyytyväisyyttä omalla sarallaan.

Samat ihmiset työpaikoillaan eivät omaa enää samaa katsetta, koska "maailmallisessa" seurassa suojamuuri on taas ylhäällä.


Kuitenkin monissa tilanteissa, kun "veljet" ottavat yhteen, kyseinen kiilto vaihtuu aivan muuksi. Siinä menee vessanpönttöön puheet ja teot onnellisuudesta, rakkaudesta ym.

Valitettavasti on siinä kyllä myös perää, että kiilto osin johtuu aivotoiminnan loppumisesta. Ihminen kun on tyytyväinen ja luottavainen kaikkeen mitä sanotaan (muurit menee alas).
Seurauksena "näennäis tyytyväinen olo", joka näkyy silmissä.

Toisilla kiilto silmissä johtuu valtavasta omasta vanhurkauden tunteesta ja paremmuudesta. Tällöin kiiltoon liittyy fundamentaalisia kiihkon piirteitä, joista varmasti suurin osa tälläkin palstalla olevista vierailijoista on saanut oman osansa.

Homman vetää ruvelle, kun srk:en vanhimmista yli 50% on tasapainonsa ja järkevän ajattelukyvyn menettäneitä kiilusilmiä, jotka eivät edes uskalla ajatella, että pitääkö se paikkansa, mitä meille syötetään. Voi ruokakin olla pilaantunutta. Tätä ei voi edes kuvitella, ei ei ei.

Esim. JT historian käsittee/luvutt eivät täsmää todellisuuden kanssa ollenkaan. (silloin kun ne koskevat "ikiomia" vuosilukusidonnaisia hengellisiä tapahtumia). Muuten kyllä täsmää.

Lohdutukseksi kaikille. Kyllä meillä joillain vielä aivot toimii ja tiedetään mistä kana k....ee ja tiedetään, ettei kaikki pidä paikkaansa. Mutta kelle siitä voisi sanoa jotain? Veli vanhin pistäis metelin pystyyn siitä, senkin hengellisesti heikko, jonka jälkeen tutkittaisiin tarkasti VT dogmeja, kunnes oltaisiin täysin varmoja, että luvut/ajatukset ovat varmasti Brooklynin poikien kanssa samoilla aaltopituuksilla. Ainaskin siihen asti, kun poijjjaaat vaihtaa kanavaa (uutta valllooo).

[Jaakko Ahvenainen]

Suomessa on ikivanha sanonta: "(Jolla kulla) on hullun kiilto silmissä". Tällaisen sananparren olemassaololle on varmaankin vissi oikeutuksensa, mikä sopii kaikkiin liian kiihkomielisiin. Olen tämän, kuten edellä totesin, havainnut myös luterilaisten äärimmäisuskovaisten silmistä, etenkin silloin, kun ovat ylipursuten omaa kiihkoaan täynnä. Outo katse, on sille mielestäni hyvin onnistunut nimitys. Eipä silti, kerran olen todistajan silmissä tämän nähnyt. Tapahtui silloin, kun rohkenin epäilä uskollisen ja ymmärtäväisen orjan pätevyyttä Jehovan äänitorvena. Ääni nousi falsettiin ja tuo outo katse silmiinsä syttyi. Olin ilmeisen tietämättömänä satuttanut jotain pyhää kohtaa henkilössä.

Edit: Mielestäni on hieman rohkeaa esittää näkemyksiä aivotoiminnan vajavuudesta ilman eksakteja tutkimuksia siitä. Kysymys lienee kuitenkin vallan muusta. Aivotoiminnan vajavuus on yleensä varsin pysyvä tila, ellei kysymyss ole sen lyhytaikaisesta kemiallisesta lamauttamisesta. Näin tämä pysyvyys avotoiminnan suhteen vaikuttaisi henkilön uskonkäsityksistä riippumatta. Ei tällaista voida yleiskäsitteenä käyttää.

[Nuorin]

Nyt kun on löytynyt laajaa hyväksyntää sille että tällainen uskovaisen hullunkiilto silmissä on olemassa, niin löytyisikö sille fyysistä määrittelyä mitä se oikeasti on?

Ei kai ne silmät oikeasti kiillä? Tai jos kiiltää, johtuuko se siitä että ne on enemmän märät?
Johtuuko se kasvolihasten rennommasta jännittämisestä uskossaan epätavallisen onnellisella?
Onko silmäluomet enemmän kiinni tai auki?

Itselleni ei tule mieleen mitään ulkonäköön liittyvää selitystä? Onko se "katse" sittenkin katsojan silmässä? Siis ei sen uskovan vaan sitä uskovaa katsovan.

[Jaakko Ahvenainen]

Itselleni ei tule mieleen mitään ulkonäköön liittyvää selitystä?

Ihmisen mielialalla lienee merkitystä. Havaino on kuitenkin tehty, selitykset ovat Jehovan.

[Vieras]

"Onko se "katse" sittenkin katsojan silmässä?" Silmät kertovat, kuten nimim. nuorinkin tietää.

Siinä ei välttämättä sanavarasto ole kehittynyt mukana ilmaisemaan nyansseja kun ihminen kykenee havainnoimaan silmiä. Juuri kuten reagointi / reagoimattomuus mitä ympärillä tapahtuu, katseen keskittyminen, kiillon muuttuminen.

Seteleissä on käytetty kuvajaisena kasvoja koska niiden tunnistaminen on ihmisellä jotenkin evolutiivisesti vahvimmillaan, ja väärennökset tajutaan herkimmkiten. Kasvoissa taas on olennaisinta silmät kun riittävän lähikontaktissa ollaan.

Silmien seisominen syntyy kai paljon siitä, että katse ei kohdistu, muutu lähui- /kaukokatseeksi, eikä kohdistu. Eihän niiden tarvitsekaan, jos mieli nauttii täysin mitoin kuvitteellisesta leijonan korvakarvan hyväilystä sormenpäissä.

[Jaakko Ahvenainen]

On myös sanottu: "Silmät ovat sielun peili".

[Vieras]

Avojen alasajosta osoittaa myös se vakava havainto, että Jehovan todistajilla ei ole omaa omaatuntoa. Kun tulee kyse jostain ratkaisusta, johon ei ole heti selvää sääntöä, käännytään Seuran kirjallisuuden puoleen katsomaan mitä "minun omatuntoni" sallii tässä kyseisessä tapauksessa tehtävän.

[YksinäinenSusi]

Totta turajat...

Itsekkin monasti ollessani Jeppula , aloin ahdistua , jos tuli tilanne jossa ei tiennyt , mitä olisi sopivaa tehdä. Ja seuran kirjallisuudesta sitten koettaa etsiä vastausta.

Ei oikein uskalla itse ratkaista asiaa oman pään mukaan ,koska "ihmisen sydämen aivoitukset ovat kaiken aikaa ainoastaan pahat ..." - sanoo raamattu.

[Jaakko Ahvenainen]

Ihan profaanisti ottaen: ajatteleeko ihminen todella sydämellään, maksallaan tai munuaisillaan. Niilläko hän myös tuntee! Tuo käsitys oli pitkään vallalla ja edelleen hyvin käyttökelpoinen uskonnollisessa kielenkäytösä, sydän etenkin. Ovatko ihmisen kaikki ajatukset todella pahoja, vai oliko sittenkin kysymys kirjoittajan hieman katkerista kokemuksista?

Edit: Mikäli uskonnollinen ihminen todella ajattelee ihmisen salaistenkin ajatusten (sitähän sydämen aivoitukset tarkoittavat) olevan pahat, hän usein lisää sanan "ihmisen" eteen apusanan "toisen", projisoiden näin omat pahat ajatuksensa toisen ihmisen tai toisten ihmisten niskoille. On ikään kuin helpompi hengittää. Jehovantodistajuuden hypetyksessä kysymys on aivan samasta asiasta, mutta kokonaisvaltaisempana ilmiönä: me - nuo tai henkilökohtaisemmalla tasolla minä - tuo.

[Vieras]

Tuo katse on tuttu. Ex-vaimoni sanoi myös, että hän tunnistaa JT:t ilmeestä, katseesta. Luulen, että sille on joku psykologis-fysiologinen selitys, joka juontaa juurensa manipuloinnin maailmaan. Exäni väitti, että ilme tulee jotenkin Jehovalta, jonkunlainen onnellisuuden ilme. Mikä merkitys on koko ajan ylläpidettävällä (teko)hymyllä?

Oliko srk:ssa myös niitä, joilla tuota ilmettä ei ollut ja kuinkas sitten kävikään?