Laulujen sanoitukset

[rippeli]

Ex-vaimo piti puhuttelun tänään kun olin antanut pojalle goottibändin levyn. Sanoituksissa puhuttiin kuolemasta aika paljon, tosin enkuksi jota poika ei osaa vielä.

Tuli sitten mieleen, että mitenhän monessa jeppulabiisissä puhutaan kostamisesta, tappamisesta, kuolemasta, maailmanlopusta jne ihan suomen kielellä. Olen itse heittänyt kaiken demonikirjallisuuden pois, mutta ne jotka laulukirjan vielä omistavat ja viitsivät selailla tai muistella, voisivat auttaa "miestä mäessä".

Laittakaa laulun numero ja lainaus kappaleesta että itsekin muistaisin ko kipaleen. Olisi kiva jatkaa aiheesta keskustelua exän kanssa. Pahojen asioiden tuputtaminen aivoihin rokin tai hissimusiikin avulla on ihan yhtä väärin.

[Alueveli]

Itselle tulee mieleen numero 23, jonka säkeistöt jakautuvat kahteen selvään osaan. Alkuosa on tuomiopäivän pasuunoita ja loppuosa ylipirteää kilkuttelua.

1. Synkkää nyt on, maa lohduton.
Toivo kaikki on nyt ihmisiltä mennyt:
kuin sokeat harhailevat.
Järjestelmä päättyy pian.
Mutta toivoon Raamattu syyn ilmoittaa:
Valtakunta pian kaiken ennallistaa.
Kyyneleet pois silmistä Jumala saa.
Nouskaa pystyyn! Huolen se pois karkottaa.

2. Synkkä on yö, pelko vain lyö.
Kieltää kukaan ei voi: synti kuoleman toi.
Ei haudasta voi paeta.
Turhuutta työ ihmisen.
Mutta toivon Raamattu kuolleille suo,
että ylösnousemus muutoksen tuo.
Pääsevät he elämän lähteitten luo.
Tämän hyvän uutisen Jehova suo.

3. Nyt ylpeät pöyhkeilevät,
käyvät synnin teitä pilkaten myös meitä.
Hallitsija on Saatana,
pahuus peittää maailman.
Mutta toivon Raamattu suo tiedollaan,
että pian käy Jehova tuomitsemaan.
Pahat kaikki täydelleen kun poistetaan,
nöyrät voivat riemuiten kansoittaa maan.

Penskana meni aina kylmiä väreitä kun tuo soitettiin, ihan kuin olisi hautajaisiin eksynyt.

Netistäkin tuo löytyy midinä.

[Jakke]

Itselle tulee mieleen numero 23, jonka säkeistöt jakautuvat kahteen selvään osaan. Alkuosa on tuomiopäivän pasuunoita ja loppuosa ylipirteää kilkuttelua.

1. Synkkää nyt on, maa lohduton.
Toivo kaikki on nyt ihmisiltä mennyt:
kuin sokeat harhailevat.
Järjestelmä päättyy pian.
Mutta toivoon Raamattu syyn ilmoittaa:
Valtakunta pian kaiken ennallistaa.
Kyyneleet pois silmistä Jumala saa.
Nouskaa pystyyn! Huolen se pois karkottaa.

2. Synkkä on yö, pelko vain lyö.
Kieltää kukaan ei voi: synti kuoleman toi.
Ei haudasta voi paeta.
Turhuutta työ ihmisen.
Mutta toivon Raamattu kuolleille suo,
että ylösnousemus muutoksen tuo.
Pääsevät he elämän lähteitten luo.
Tämän hyvän uutisen Jehova suo.

3. Nyt ylpeät pöyhkeilevät,
käyvät synnin teitä pilkaten myös meitä.
Hallitsija on Saatana,
pahuus peittää maailman.
Mutta toivon Raamattu suo tiedollaan,
että pian käy Jehova tuomitsemaan.
Pahat kaikki täydelleen kun poistetaan,
nöyrät voivat riemuiten kansoittaa maan.

Penskana meni aina kylmiä väreitä kun tuo soitettiin, ihan kuin olisi hautajaisiin eksynyt.

Netistäkin tuo löytyy midinä.

Tää on kaikessa maanis-depressiivisyydessään aivan hillittömän hauska biisi. Pelkät sanat ei todellakaan tee oikeutta. Tuo pitää laulaa mahdollisimman kovaa, tienraivaajan epävireisellä paatoksella

[Lehtiveli]

Oijoi!

Veli Alueveli kaivoi juuri elävän klassikon hyllystä.

Muistan oikein elävästi erään kierroskonventin, jossa hoilattiin kyseistä viisua. Takanani oli rivistö "hurskaita tienraivaajia" jotka hoilottivat epävireisellä, jopa kurnuttavalla äänellä matalat kohdat, ja viimeisen säkeistön korkean "heleän" osuuden epävireisellä mongunnalla.

Siinä meinasi tosiaan olla vaikeaa pitää pokkaa.....

[Marilyn]

Ah toi on kyllä klassikko tosiaan! Ja se oli kauheinta kun matalissa kohdissa ihmiset laulo silleen leuka rinnassa ja korkeissa nenä kohti kattoa. Ja että se kuulosti kamalalta...

Tietääkö muuten kukaan onko sanat samoja kaikissa maissa vai sanotetaanko ne erikseen maakohtaisesti. Ei tietenkään voi sanatarkasti kääntää, mutta onko merkitys kuitenkin sama? Sävelet kuitenkin taitaa olla samoja...?

[Lehtiveli]

Minulla on mielikuva, että sanoitukset ovat hieman erilaiset joka maassa. Tarkoitus on pitää ajatus samana, mutta sanoitukset yritetään "rytmittää" edes jotenkin sinne päin.

[rippeli]

Oijoi!

Veli Alueveli kaivoi juuri elävän klassikon hyllystä.

Muistan oikein elävästi erään kierroskonventin, jossa hoilattiin kyseistä viisua. Takanani oli rivistö "hurskaita tienraivaajia" jotka hoilottivat epävireisellä, jopa kurnuttavalla äänellä matalat kohdat, ja viimeisen säkeistön korkean "heleän" osuuden epävireisellä mongunnalla.

Siinä meinasi tosiaan olla vaikeaa pitää pokkaa.....

No joo. Tuo on aika kamala biisi kaikin puolin. Itsekin muistan aina harmitelleeni, että miksi se alun masennusjakso on soitettu niin älyttömän laahaavasti. Huono sovitus vissiin.

Jäi vähän köyhäksi tuo saalis. Pitää vissiin jostain hankkia tuo laulukirja ja etsiä itse joka laulusta ne pahat kohdat joilla perustelen miksi laulut eivät sovi lapsen korville. Oisko kellään lainata? Itse tosiaan hävitin kaiken kirjallisuuden ja tiedostot kun aloitin uuden vaiheen elämässäni.

[troyen]

Miksiköhän kokouksissa muuten lauletaan? Että oltaisiin vähän niin kuin kirkkomaisia virsineen?

[Nezumi]

Kerran, kauan kauan sitten, eräällä kierrosviikolla kävi niin, että loppulaulu saatiin laulettua, mutta kierrosvalvoja päätti sitten laulattaa laulun uudestaan. 'Vähän enemmän ääntä jne, kun..'. Ihan tarkasti en muista miten tuo loppu selitys meni, mutta jotain sillä oli tekemistä sen kanssa, että J:n kunniaksi noita lauletaan ja vertauksena taidettiin käyttää toista niistä kuvista joita laulukirjassa on eli se missä on se miesten..eh..kuoro. Näin kun miettii, niin tuo on silti vähän kummaa, kun ehkä osa juuri ei käytä sitä volymia niin paljoa juuri laulutaidollisista syistä, kun tasoja on monia. Tosin tietenkin niitä jotka sitten laulaa malliin 'kovaa ja korkealta' on tietenkin tapausksesta riippuen joko ihailtu tai sitten asianosaisen poissa ollessa jotenkin muuten kommentoitu..~muistelua~ Pitäisi kait itsekin tuo laulukirja kaivaa jostain, kun olen onnistuneesti hukannut sen muuttojen yhteydessä jonnekin..0=)

[Jakke]

Miksiköhän kokouksissa muuten lauletaan? Että oltaisiin vähän niin kuin kirkkomaisia virsineen?

Olin aikoinaan srk:ssa, jossa vanhimmat pitivät innotonta laulua jonkinlaisena ongelmakohtana. Muistan, kuinka pitivät "paikallisten tarpeiden mukaisia" puheita siitä, miten laulu on "osa palvontaa" ja siksi jokaisen on osallistuttava siihen innolla. Pidettiinpä salilla jotain lauluiltojakin (sittemmin ne on muistaakseni kielletty?).

Muutama desibeli niillä puheilla saatiin melua kasvamaan. Määrä on ilmeisesti laatua tärkeämpää, laulamisessakin. No, päteehän se kenttäilyyn ja kaikkeen muuhunkin JT-toimintaan

[Lehtiveli]

Kyllähän noita lauluiltoja usein pidettiin, varsinkin silloin jos oli joku musikaalinen kierrosvalvoja. Pitkilleen niitä ei ole ollut, ja eipä noista "laulutunneista" pitkää iloa ollut.

Karmeaa seurattavaahan ne tapahtumat olivat....