Paranormaalit lapset

[Vieras]

Tutkimus tehdään jollain tavoin määritellen tutkimuskohde ja tavoite tms, kuten vaikkapa laitetaan potaatti puntariin tavoitteena saada tarkempi paino selville.

Tässä ei ole lähdetty ollenkaan paranormaaliuden osalta näihin tutkimustavoitteisiin.

Mitä tässä kukaan ei ole kiistänyt, on se, että paranormaaliudet esiintyvät kirjallisuudessa. Tässä on ikään kuin kannettu säkillä valoa pirttiin. Toisin sanoen tutkimus tulisi lähteä kirjallisuudentutkimuksen ehdoin.

Tästä eteenpäin

[Markku Meilo]

Pakko siis selvittää.

Tässäkin on yksi tapa selvittää.

Ei, et kai yritä väittää että syyllistyn itse pseudoskeptismiin :O:O:O

Minusta viittauksesi Randiin ei osoittanut pienintäkään epäilyä tai tai perusteltua kriittisyyttä, mutta kyllä suoralta kädeltä tuomintaa sitäkin enemmän. Jos tuollainen teksti ei sinulle ole pilkaa, niin sitten en halua tietää pilkastasi mitään. Saatan olla väärässäkin, mutta jotenkin koen, että nimenomaan arvostelijalla on todistelun taakka, ei arvostelun lukijalla.

[Poltergeist]

..

[Poltergeist]

..

[RaM]

Olen kerran käynyt viestinvälittäjällä, jolle etukäteen kerroin etten kerro mitään taustatietoja enkä anna tietoja käynnin aikana, korkeintaan sitten lopuksi.
Tämä mukava nainen koetti liki pari tuntia saada aikaiseksi jotain, oli kiukkuinen minulle, kun olin kuulemma sulkeutunut, ja lopputulos oli että hän ei tiennyt mitään. Itse olin pettynyt, koska toisaalta toivoin että hän olisi osannut tuoda esiin puheissaan edes yhden sellaisen edesmenneen henkilön, josta olisin voinut sanoa että tiedän ketä hän tarkoittaa, puhumattakaan siitä mitä varten sinne menin.

Kokemuksena varsin mainio ja lopputuloskin vaikuttaa loogiselta.

[Markku Meilo]

Tein siitä melko suoran laskutoimituksen 64 - 50 = 14 tai ainakin lähelle tuota.

Voi sen halutessaan noinkin laskea.

...ja muutenkin vankila on mielestäni eri asia kuin putka.

Tätä moni pitää nk. itsestäänselvyytenä, minäkin.

Niin on myös ehdonalaiseen (pääsy) ja ehdollinen (tuomio).

Käsittääkseni tuollaiselle on perusedellytyksenä vähintään käräjäoikeuden (tai myös silloisen raastuvanoikeuden) tuomio. Se kun vaan meni niin, että Karvian erityistyölaitokseen ei tietääkseni ole viety ensimmäistäkään jehovantodistajia raastuvan- tai käräjäoikeuden langettaman tuomion perusteella.

[Pehmoluopio]

Kiinnostaisi tietää, millaisena näet paranormaalit ilmiöt. Niiden takana on:
1) henkiolento
2) kyse on ihmisen tuntemattomista voimista
3) molempia.

Molempia? Nämä paranormaalia käsittelevät sarjat jakavat ilmiöt jäännösenergiaan, kummituksiin ja demoneihin. Jäännösenergia on jonkinlainen tyhmä tallenne, kummitukset ovat kuolleen ihmisen tai eläimen henki ja demonit ovat henkiolentoja joilla ei ole yhteyttä kuolleisiin ihmisiin tai eläimiin, toisin sanoen, ne ovat olleet aina henkiolentoja.
En ole varma, olenko koskaan edes tavannut demonia, sellaisesta eroon pääsy on hankalaa tai mahdotonta. Minusta kummituksetkin vaikuttavat tyhmiltä tallenteilta. Niiden reagointikin on passiivista. Tein kerran kokeen yhdelle kummitukselle. Sanoin sille, että "on vuosi 1997 ja sinä et kuulu tähän aikaan". Kummitus katosi eikä tullut koskaan takaisin, ei tarvinnut mitään manaamista, Jeesusta eikä Jehovan nimen ääneenlausumista. Minusta oli ruvennut tuntumaan siltä, että ne saavat voimansa ihmisen pelosta, kun niitä lakkaa pelkäämästä, ne eivät voi enää materialisoitua. Huomasin olevani ihan pelosta kankea ja arvelin, että puhuminen rentouttaisi kehoa.

Tämä nimenomainen hahmo oli selkeästi liikkeellä myös päivisin. Sen tunnisti raskaista huokauksista.

Minun kumppanini pystyy joskus telekinesiaan. Täällä on lennellyt tavaroita kirjahyllystä lattialle hänen ollessaan paikalla. Tässä selkeästi poltergeist liittyy elävään ihmiseen. Kun hän on poissa ja minä nukun hänen asunnossaan yksin, täällä ei ole poltergeistiä.

Jos taas uskoo henkiolentoihin (demonit ja kuolleiden sielut) se merkitsee samalla uskonnollisuutta ja tuolta näkökannalta katsottuna tuntuisi oudolta ajatella jonkun olevan kiinnostuneempi noista hengistä kuin itse jumaluudesta kaikkeuden taustavoimana.

Siinä tapauksessa jos henkiolento tekee jotain hyvää, kuten joillakin on ollut kokemuksia suojelusenkeleistä. Siinä tapauksessa että henkiolento on luonteeltaan negatiivinen tai suoranaisesti ilkeä, ei halua tuntea loppujakaan niistä. Herää tämä ikuinen kysymys, miksi Jumala sallii pahuutta eli miksi Jumala sallii demonien mellastamisen.

Minä en ole kokenut henkiolentoja älykkäiksi enkä hyväntahtoisiksi. Kokemukseni ei herätä uteliaisuutta tutustua jumalaan.

Muiden kädellisten tapauksessa telekinesiaa saattaa hyvinkin esiintyä, mutta osataanko niitä yhdistää siihen? Ainahan havaitsijana on ihminen.

[Vieras]

""sarjat jakavat ilmiöt"" -kummitukset ovat parrattomia tai parrakkaita.

""Täällä on lennellyt tavaroita kirjahyllystä lattialle "" -Pyyhipä pölyt. Ethän sinäkään, jos olisit kummitus taikka maahinen, viihtyisi pölyisessä hyllyssä, vaan hyppäisit mielenosoituksellisesti lattialle. Tuttava kertoi, että kirja hypättyään hyllystä kun pölyt olivat jääneet pyyhkimättä, juoksi saman tien pää kolmantena jalkana kellariin niin että hippulat vinkuivat (mitä ne muten ovat ?), tuttava siihen, että hyvä niin, sattui olemaan lahkon opuksia.

"paranormaalit"" -syövätkö paranormaalit parapähkinöitä ?

[Poltergeist]

..

[Vieras]

Luin Matthew Manningista Wikipediasta.

Omakohtainen kokemus on mökiltä (1930-l rakennettu mökki, jonka rakensi äitinsä avioton lapsi). Siellä kulki vuosia ääni, joka kuulosti siltä kuin joku olisi kulkenut portaat ylös kuistilta ja tullut sisään. Sen kuuli ensimmäisen kerran mökin eräs vieras. Sen jälkeen monet muut alkoivat kuulemaan samaa. Aina odotettiin, että joku tulee - koskaan ei ketään tullut.

Sitten mökki remontoitiin ja ääni katosi ilmestyäkseen myöhemmin jälleen takaisin. Luimme lehdestä, että tällainen tunnetaan nimellä "igengångare" eli "uudelleenkulkija", Kuulemma hyväntahtoinen henki, joka ei sinänsä häiritse. Igengångare on kulkenut siellä vuosia ja on kuin perheenjäsen, joka kuuluu mökin elämään. Kummallista on, että sen ovat erittäin monet ihmiset kuulleet.

[Vieras]

Nythän on mahdotonta selvittää raapiko ja kävelikö siellä Kalle vai Ville, kun yliluonnollisia kykyjä ei ole.

Pyydä seuraavalla kerralla mukaan joku joka haluaa tarkistaa asian, niin sitten ei tarvitse jälkikäteen kysellä netissä.

(Olen kuullut kissanpoikasten pudonneen seinälaudoituksen ja seinän väliin ullakolta, raapien siellä)

[Markku Meilo]

Eli ei tarvittu oikeuden päätöstä?

Laitokseen vienti tapahtui ilman oikeudenkäyntiä.

[RaM]

___________________

Noh, RaMi, olenko hullu?
___________________

Heh... kiitos kunniasta, mutta minulla ei ole keinoja eikä ammattitaitoa määritellä kenenkään mielenterveyttä. Mutta kun nyt minulle suoran kysymyksen esitit, niin minun mielestäni et vaikuta missään määrin hullulta - tosin tuo huolestuttavasti punertava=verestävä silmämunasi minua hiukan huolestuttaa. Kokeile silmätippoja.

En ymmärrä kuitenkaan sitä, miksi sinä (tai ylipäätään kukaan muukaan) pelkäsit aikaisemmin sellaisia omituisia otuksia, joilla ei ole rohkeutta edes näyttäytyä saati että olisivat ikinä kenellekään mitään tehneet. Manaajaan ei kannata uskoa - se ei ole dokumentti eikä perustu tosiatapahtumiin.

Telkkariohjelmissakin mörköjen etsijät hiippailevat löysät housuissaan ja jonkin narahduksen kuultuaan tai tuulenhenkäyksen tuntiessaan pakenevat vauhkoina paikalta kiljuen kohdanneensa mörön. En ymmärrä tuota enkä pidä sitä kovinkaan täysijärkisenä.

Askelääniin on vaikeaa ottaa kantaa, mutta kaikenlaisia muita ääniä vanhoissa puutaloissa yleensä kuuluu. Olisin paremminkin huolissani jos mitään ei kuuluisi. Mielikuvitus on tunnetusti ja todistetusti kuitenkin melkoinen kaveri pimeässä ja äänettömyydessä kuuluvien rapinoiden suhteen. Sinä vaikutat kuitenkin hyvin johdonmukaiselta noissa kommenteissasi ja olettaisin, ettei sinulla mielikuvituskaan tuotaisi kovinkaan suuria ongelmia (tämä ei liity missään määrin mielenterveysasioihin vaan pimeän pelkoon, josta olen muutaman kerran kirjoitellut).

No ainoa mitä itse keksin ratkaisuksi tapauksissa, joissa kuulee jotain omistuista tai olettaa jotain omituista tapahtuvan, on se että menee riittävän lähelle tutkimaan ja toteamaan, mistä on kyse.
Toistan vielä ettei ole mitään syytä pelätä noita 'kummituksia' sillä niiden ei oikeassa elämässä tiedetä MiLLOINKAAN tehneen ihmisille mitään pahaa. Sairaalassa saati hautuumaalla ei tiedetä olevan ainuttakaan 'kummituksen' telomaan ihmistä. Tämä fakta kannattaa pitää ensikerralla mielessä, kun johonkin omituiseen ääneen törmää. Tosin kannattaa varoa, ettei joudu hiirien, oravien tai lepakoiden pelästyttämäksi.
Kun vanhempani olivat kuuntelemassa korva tarkkaan erään Jehovan todistaja pariskunnan naapurista (tyhjä huoneisto) kuuluvia demonien mellastuksen ääniä, niin he eivät kuulleen mitään ihmeellistä. Siinä missä tuo Jt pariskunta kuuli jotain, kuuli vanhempani entisinä talonmiehinä vain putkistoista kantautuvia ääniä tai muita selkeästi tunnistettavia narahduksia. Toisille ne olivat mörköjä, vanhemmilleni tuttuja vanhan talon 'huokailuja'.

[Vieras]

Äänien perusteella varominen on ollut yksi eloonjäämiskeinoista. Viidakossa se on liian usein ollut vaaran enne, petoeläimenä, Kulttuuriympäristössä vihamielisenä lajitoverina.

Pelkonsa voi siten ymmärtää luonnollisena, mutta on luonnotonta yhdistää sitä olemattomaan, yliluonnolliseen.

[Poltergeist]

..