Syntymäpäivästä.

[Tupuna]

Eikö järjestön kanta syntymäpäivistä liity siihenkin mitä se on sanonut muistakin pyhäpäivistä. Eikö aina etsitty itse kunkin juhlan alkuperää mistä se on lähtöisin ja yleensä kai löydettiin niille kaikille jokin pakanallinen alkuperä. Oli sitten kysymys uskonnollisesta tai ei uskonnollisesta juhlasta ja pyhäpäivästä. Mm äitienpäivästä sanottiin että juhla juontaa alkunsa muinaisten kreikkalaisten tavasta palvoa äitiä. Tämä on mielestäni taas näitä järjestön omia pitkälle vietyjä tulkintoja Raamatusta ja siitä mitä kuvitellaan Raamatun kieltävän. "Jos olisitte osaa maailmaa..." jne. Jos joka tavasta aletaan miettimään mistä se on lähtöisin, on se loppumaton suo eikä mitään voisi tehdä. En ole varma mutta eikö mm vihkisormuksiinkin liity alunperin jokin "pakanallinen" alkuperä? Miksihän järjestö ei kiellä niiden käyttöä? Yksi esimerkki vain siitä miten mahdottoman tehtävän järjestö on ottanut yrittäessään kieltää juhlat ja tavat joita se kuvittelee Raamatun tuomitsevan.

[Vieras]

""syntymäpäivistä liity siihenkin mitä se on sanonut muistakin pyhäpäivistä."" -jooo. Tosin synttärit eivät ole pyhäpäivä, vaikka varmastikin jotkut uskovaiset esim. kiittävät Jumalaa, toivottavat Herran siunausta jne.

Pakanallinen yhteys on lahkon yleispätevä konsti sikäli että se löytyy vähintäänkin useimmiten. Luonnonpaikat ovat olleet milloin uhrilehtoja taikka muuten vain eri jumalten valtakuntana. Pellonviljelykseen, metsästykseen ja kalastukseen on liittynyt omat uskonnolliset menonsa, hedelmällisyysriittinsä ja jumalille uhraamisensa. seksi, parisuhde ja lasten hankkiminen ovat mitä pakanallisimpia juttuja alunperin.

Raamatussa ei tosiaan taideta kieltää mitään iloitsemista ja juhlimista sinänsä, mutta se ei saa ottaa pakanallisia muotoja, kultaista vasikkaa ja samalla on tietysti esim. 10 käskyä ja syntikielto voimassa.

[Vieras]

Muuten tuo Raamatussa mainittu kuolemantapaus syntymäpäivillä, lienekö se ainutlaatuinen ?

Suomessahan Pohjanmaalla oli, voisiko sanoa yleistä, että häissä tapahtui puukotuksia silloin puukkojunkkariaikaan. Mutta onko kukaan kuullut yhdestäkään puukotuksesta syntymäpäivillä ?

Tuo jehovan yhdyskanavaansa pitkin 1930 -luvulla ilmoittama, havaitsemansa vaaratekijä syntymäpäiväjuhlilla ei näytä sittenkään osoittautuneen oikeaksi ? Onkohan yhdyskanavaa pitkin tullut kehotusta varoa heikkoja jäitä ?

Heikoille jäillehän hukkuu nykyään kai muutamia henkiä vuosittain Suomessa. Ennen YLE varoitti heikoista jäistä, antoi vielä neuvoja jäissä huutavan pelastamiseksi. (muun muassa hänelle huudettiin "älä hosu kyllä sä siitä selviät". Jotkut nokkelikot ottivat sitten tavakseen ravintolassa sanoa humalaiselle "älä hosu, kyllä sä siitä selviät". Jollekin saatettiin sitten näin sanoa jonkinlaisena tervehdyksenä kadulla vastaantullessakin).

[Markku Meilo]

Hieman tulkinnanvarainen kysymys. Make viittasi Job 1:4:ään.

Tutkintaa ainakin tarvitaan ja hylkään näkemykseni kunhan joku tuo syyn perustellusti esille. Eli, tuon jakeen meidän vuoden 1933 käännös kääntää näin:

4. Hänen pojillansa oli tapana laittaa pitoja, kullakin oli pidot talossaan vuoropäivänänsä; he lähettivät silloin sanan ja kutsuivat kolme sisartansa syömään ja juomaan kanssansa.

Ja Jobin 3:n luvun alun näin:

1. Senjälkeen Job avasi suunsa ja kirosi syntymäpäivänsä;
2. Job lausui ja sanoi:
3. "Kadotkoon se päivä, jona minä synnyin, ja se yö, joka sanoi: 'Poika on siinnyt'.

UMK kääntää vastaavat jakeet näin:

4. Ja hänen poikansa menivät ja laittoivat pidot kunkin talossa tämän omana päivänä, ja he lähettivät kutsumaan kolme sisartaan syömään ja juomaan kanssaan.

1. Tämän jälkeen Job avasi suunsa ja alkoi kirota päiväänsä.
2. Sitten Job vastasi ja sanoi:
3. ”Kadotkoon se päivä, jona tulin syntyneeksi, niin myös se yö, jolloin joku sanoi: ’Voimakas mies on siinnyt!’

Tarkkasilmäinen lukija havaitsee, että kaikissa noissa on sama alkukielen sana (H3117/yowm). Jos sitten vielä lainaamme näytteen miten Jehovan viestintäkanavaksi itsensä akkreditoineen Vt-seuran opas sanoutuu irti synttäreistä:

”Kun Jobin pojat ”laittoivat pidot kunkin talossa tämän omana päivänä”, niin ei ole syytä olettaa, että he viettivät syntymäpäiviään (Job 1:4). Tässä jakeessa ”päivä” on käännetty heprealaisesta sanasta jōm, ja se tarkoittaa ajanjaksoa auringonnoususta auringonlaskuun. Toisaalta ”syntymäpäivää” vastaava ilmaus on kahdesta heprealaisesta sanasta, jōm (päivä) ja hul•le′det, muodostettu sanaliitto. Tämä ero ”päivän” ja jonkun syntymäpäivän välillä voidaan havaita 1. Mooseksen kirjan 40:20:stä, jossa molemmat ilmaukset esiintyvät: ”Kolmantena päivänä [jōm] olikin faraon syntymäpäivä [kirjm. ”faraon syntymän (hul•le′det) päivä (jōm)”].” On sen tähden varmaa, että Jobin 1:4:ssä ei tarkoiteta syntymäpäivää, kuten 1. Mooseksen kirjan 40:20:ssä epäilemättä tarkoitetaan. Näyttäisi siltä, että Jobin seitsemän poikaa järjestivät perhejuhlan (mahdollisesti kevät- tai korjuujuhlan), ja koska juhliminen kesti viikon pituisen kierroksen, niin kukin poika oli isäntänä oman talonsa pidoissa ’omana päivänään’.” (it-2-FI sivu 1066)

Sama tarkkasilmäinen lukija voi sitten täältä etsiä Vt-seuran esittämät sanat, itse löydän täältä vain saman (H3117/yowm) sanan kahdesti. Ainakaan minulle ”ei ole sen tähden varmaa, etteikö Jobin 1:4:ssä tarkoitettaisi syntymäpäivää, yhtä hyvin kuin 1. Mooseksen kirjan 40:20:ssä epäilemättä tarkoitetaan”.

[Jaakko Ahvenainen]

Sama tarkkasilmäinen lukija voi sitten täältä etsiä Vt-seuran esittämät sanat, itse löydän täältä vain saman (H3117/yowm) sanan kahdesti. Ainakaan minulle ”ei ole sen tähden varmaa, etteikö Jobin 1:4:ssä tarkoitettaisi syntymäpäivää, yhtä hyvin kuin 1. Mooseksen kirjan 40:20:ssä epäilemättä tarkoitetaan”.

Mikä minä olen kanssasi väittelemään päivistä vuorollaan. En osaa hepreaa, mutta kreikkaa yritän tavailla, joten olen käyttänyt tekstipohjana Septuagintaa, enkä siitä löytänyt syntymäpäivää Job 1:4:stä, mutta 1. Moos 40:20:stä löysin ja myös Job 3:4:sta.
KR92 kääntää ensimmäisen kohdan näin:

"Jobin pojat järjestivät usein toisilleen pitoja. He tekivät sen kukin vuorollaan omassa talossaan, ja jokainen kutsui myös kolme sisartaan aterialle." (Job 1:4)
Ja toisen kohdan näin:
"Kolmantena päivänä faraolla oli syntymäpäivä, ja hän järjesti pidot koko hovinsa väelle. Hän ylensi ylijuomanlaskijan ja ylileipurin hovinsa nähden:" (1. Moos.40.20)
Ja kolmannen:
"Kadotkoon jäljettömiin se päivä, jona synnyin, yö, joka tiesi kertoa: poika on siinnyt" (Job 3:3)

Masoreettiteksti on Septuagintaa tuhatkunta vuotta nuorempi, mutta katso tästä jä vertaa, montako syntymäpäivää löydät.

Lisäys: Ja tämähän se vasta paha paikka onkin, miten ikäviä asioita, hyi:
Jes. 9:6 (9:5) Sillä lapsi on syntynyt meille, poika on annettu meille. Hän kantaa valtaa harteillaan, hänen nimensä on Ihmeellinen Neuvontuoja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhan Ruhtinas. [Jer. 32:19; Sak. 9:10; Luuk. 2:11]

[RaM]

Haaratoimistossa vietettiin juuri Österman-Harteva parivaljakon aloittaman saarnaamistyön 100-vuotis synttäreitä. Ihan kakkujen kanssa.

[Markku Meilo]

Mikä minä olen kanssasi väittelemään päivistä vuorollaan. En osaa hepreaa, mutta kreikkaa yritän tavailla,

En minä väittelyä haluakaan, koska perustan käsitykseni ainaostaan muiden tietämykseen. Kommentaareja tuosta aikoinaan lukiessani jäi päälle sellainen käsitys, että valtaosa asiaa kommentoineista piti synttäreitä perusteltuna esimerkkinä. Moni kommentaattori esittää perusteekseen juuri saman "päivä"-sanan käyttöä. Toki muitakin juhlia tarjoiltiin ja jopa esitettiin, että synttäreitä vietettiin suunnilleen kaikkialla muualla, mutta ei Jobin porukoissa.

joten olen käyttänyt tekstipohjana Septuagintaa, enkä siitä löytänyt syntymäpäivää Job 1:4:stä,

Tarkastin muutaman englanninkielisen Septuagintan käännöksen ja suurimmassa osassa tarkastamiani esitettiin bileitä jokapäiväisiksi, siinä tapauksessa Jobin päivät olisivatkin olleet pelkkää kiireistä uhraamista.

[Jaakko Ahvenainen]

Aloitukseni oli lähinnä retorinen. Näin se tapaa mennä. Eri pohjateksti antavat eri tuloksen. Tästä syystä tekstivertailu on erinomaisen tärkeää. Yleinen tapa on verrata vanhimpia mahdollisia tekstejä keskenään ja sitten ottaa käytäntöön se, mitä enemmistö edustaa. Ei tälläkään saavuteta kuin korkeintaan likiarvo, jos teksti on hyvin kiistanalainen ja epäselvä.

Tässä tapauksessa suomalaiset tutkijat ovat päätyneet eri tulkintaan kuin King James-version. Sinä, Make, päädyit omissa tutkimuksisasi eri päätelään kuin minä omissani. Näin on syntynyt hyvä aihe keskustelulle, mutta ehkä emme käy sitä täällä. On kuitenkin asiasta kiinnostuneiden ketjun lukijoiden hyvä tiedostaa nyt esilletuotu seikka raamatunkirjoitusten ja sen tulkinnan välillä. Kaikki ei aina ole välttämättä juuri sitä, miltä näyttää esim. verrattaessa UM-käännöstä toisiin käännöksiin.

[Bergerac]

Haaratoimistossa vietettiin juuri Österman-Harteva parivaljakon aloittaman saarnaamistyön 100-vuotis synttäreitä. Ihan kakkujen kanssa.

Unohtamatta että koko ruokalista oli ilmeisesti "kuvainnollisten synttäreiden" takia nostettu hinnaltaan hivenen kalliimmaksi ja laadultaan paremmaksi, tiedä vaikka "kuvainnollisen synttäripäivän" kunniaksi.

Mutta näillä kekkereillä olleet olivat ilmeisesti valtaosin vilpittömiä Jehovan Todistajia. Joten nimenomaan omaan käynnin yhteydessä suoritettu plus-extra lahjoitus lienee odotettua (ja ohjeistettua/suositeltua).

[Bergerac]

Aloitukseni oli lähinnä retorinen. Näin se tapaa mennä. Eri pohjateksti antavat eri tuloksen. Tästä syystä tekstivertailu on erinomaisen tärkeää. Yleinen tapa on verrata vanhimpia mahdollisia tekstejä keskenään ja sitten ottaa käytäntöön se, mitä enemmistö edustaa. Ei tälläkään saavuteta kuin korkeintaan likiarvo, jos teksti on hyvin kiistanalainen ja epäselvä.

Tässä tapauksessa suomalaiset tutkijat ovat päätyneet eri tulkintaan kuin King James-version. Sinä, Make, päädyit omissa tutkimuksisasi eri päätelään kuin minä omissani. Näin on syntynyt hyvä aihe keskustelulle, mutta ehkä emme käy sitä täällä. On kuitenkin asiasta kiinnostuneiden ketjun lukijoiden hyvä tiedostaa nyt esilletuotu seikka raamatunkirjoitusten ja sen tulkinnan välillä. Kaikki ei aina ole välttämättä juuri sitä, miltä näyttää esim. verrattaessa UM-käännöstä toisiin käännöksiin.

Olet Jaska oikeassa kokonaisvaltaisesti.

Mutta jos puhutaan vilpittömistä Jehovan Todistajista ja raamatun tulkinnasta tai alkuperäisimpien kirjoituksien tulkinnasta.
Vilpittöillä Jehovan Todistajilla ei käytännössä ole omaa tulkintaa raamatusta tai syntymäpäivistä, koska ainut oikea tulkinta tulee U&YO:lta oheiskirjallisuuden muodossa jonka U&YO saa oman ilmoituksensa mukaan suoraan Jehovalta. Vilpitän Jehovan Todistaja ei käytännössä saa olla eri mieltä (ainakaan julkisesti), oli kyse syntymäpäivistä tai raamatun alkukielen tulkinnasta, tai sitten potkut lahkosta.

[Vieras]

Jehovan todistajat opettavat, että raamatussa puhutaan vain kahdessa kohdassa syntymäpäivistä.
Pitääkö asia paikkansa?

Tai kolmessa, se kolmas on Jobissa (1:4), mutta Vt-seura ei hyväksy Jobin tekstiä ja vääntää asian muuksi.

Katsoppa ukko biblegateway.com missä on valittavana kymmeniä eri raamatunkäännöksiä. Kuinka monessa puhutaan syntymäpäivästä?

[Markku Meilo]

Katsoppa ukko biblegateway.com missä on valittavana kymmeniä eri raamatunkäännöksiä. Kuinka monessa puhutaan syntymäpäivästä?

Käsittele mieluumin tuossa edellä olevaa postaustani, jossa esitän perusteet näkökannalleni.

Olen aikoinaan käynyt läpi lukuisia netissä olevia kommentaareja aiheesta ja niistä useampi on kallistunut mahdollisen syntymäpäivän puolelle kuin sitä vastaan. Tässä asiassa pidän raamatunkäännösten syntymäpäivä-sanan puuttumista yhtä vakuuttavana todisteena kuin Vt-seuran stauros-sanan kirjaimelliseen merkitykseen tukeutumista.

[Nezumi]

Tällainen löytyi sattumalta vanhoja tavaroita tutkaillessa yhdestä vihosta. Jonkin puheen aihio millä piti yrittää perustella ettei vietä syntymäpäiviä..nyt en kyllä enää oikeen keksi et mikä tossa on logiikka ollut mut joo. Kirjoitettu kait yli kymmenen vuotta sitten, muistaakseni kovasti tuli kehuja hienosta puheesta.

A: Joo, o, olihan se ihan kaunis ajatus ne läksiäiset, mut mä vaan rupesin miettiin sit myöhemmin et mitä siin olikaan ne ravintolaan meno etc. ja sitä et se kohdistais (kohottas) mut vähän ku korkeemmalle kun kaikki 'huomio' tulis..vähän kun palvontana ja kun nyt pidempään tuumin niin raamatusta (ajattelin) kattoin et mitä siellä sanottais/neuvottais ja (löysin) törmäsin Ahas nimiseen kuninkaaseen joka oli n. mun ikänen..just sen 'palvonnan' pohjalta.. mixei tulis itse palvoa tai mitään

B: Ah niin joo..sähän aina puhut siitä uskonnostakin, mut siis mitä pahaa siinä sitten on jos kavereiden kans nyt lähtee. viimeisiä tilaisuuksia nähdä ja ties mitä..mut mikä se Ahas juttu sitten on? En ainakaan muista kuulleeni...?

A: Onhan se niinkin mutta silti.. Niin Ahas oli Juudan kuningas ja hallitsi n. 16v. Ainut vain mikä oli niin tähä Ahas palvoi muita jumalia kuin Jehovaa..tuo hallituskausi oli täynnä vaikeuksia ja vaikka hänelle vakuutettiin että Jehova auttaisi kyllä jos hän pyytäisi apua.

B: No, entäs sitten?

A: Lopulta Ahas sitten päätti pyytää apua/kysyä neuvoa Assyyran kuninkaalta että tämä tulisi ja pelastaisi pulasta. Ei silti kai se sinänsä ymmärrettävää oli, apau vanhemmalta ja kokeneemmalta. Mutta mitä sitten seurasi..paraniko tilanne? Luetaan ensin 2 Aik 28:20

B: -lukee- Ei kai sitten.

A: Eipä niin...luetaan jatkoa täältä samasta luvusta jakeet 23-25. Mitä hän sitten teki?

B: -lukee-

A: Eli tässä hän järkeili että kun nuo jumalat olivat auttaneet Assyyrialaisia auttaisivat ne häntäkin kai ja toisaalta hän teki niin miellyttääkseen A:n kuningasta tai maksaakseen veroa, arvokkaista materiaaleista kun nuo erineet oli valmistettu etc. Tavallaan hän kohotti siis tuon toisen kuninkaan ja tämän jumalat Jehovaa korkeammalle ja uskoi tietävänsä paremmin keihin turvautua, muttei siitä mitään hyvää seurannut... Tuosta voisi ottaa kääntäen verrannollisesti sen että jos ei saa muita jumalia palvoa niin ei tulisi korottaa ketään siihen asemaan kuten usein on esim. syntymäpv sankarienkin tapauksessa. Ja niin hullulta kuin se ehkä kuulostaakin niin tässä valossa kun asiaa katsoo ja pitäisi tehdä valinta tuon juhlan ja (ei tietoa minkä välillä, veikkaisin että jehovan.-välihuom-) välillä niin jättäisin sen juhlan väliin.

[Natsku]

Mä en ymmärrä logiikkaa, jonka mukaan synttärisankari korotetaan jotenkin muiden yläpuolelle. Mun mielestä on oikein mukava muistella mennyttä vuotta ja sitä, että taas tuli yksi vuosi elettyä lisää. Ja jokaisen kohdallahan tuo on kerran vuodessa. Sama juttu vuodenvaihteessa, kun uusi vuosi alkaa.

Miten sitten hääpäivien vietto eroaa tuosta? Käsittääkseni ei mitenkään.

[Vieras]

Niin, synttäreiden logiikka voi olla myös siinä, että harmaa arki katkaistaan juhlalla, mutta lahkon omaakin kielenkäyttöä vastaavasti lapsen osalta kemut on äidin osoitus rakkaudestaan, siitä kuinka rakas lapsi hänelle on. 5-kymppiselle, vaikkei mies ehkä metsästyskavereilleen sanokaan näitä rakastavansa, kuitenkin kyse samanlaisesta rakkauden osoituksesta.