Platon - uskonnollisten harhojen rakentaja

[RaM]

Matti ja Teppo laulaa, että 'kaiken takana on nainen'. Kristityt voivat laulaa, että 'kaiken takana on Platon'.
Platon nimittäin on kaikkein keskeisin vaikuttaja kristinuskon synnylle. Platonin hihhulifilosofiat alkoivat vaikuttamaan jo ennen varsianisen katolisen kirkon syntyäkin Jeesuksen jälkeen sekaannuksen tilaan ajautuneeseen varhaiskristillisyyteen sekä jopa Jeesuksen ajan juutalaisuuteen.

Keskeisessä osassa platonilaisuuden ja juutalaisuuden / varhaiskristillisyyden oppien sulattamisessa oli Filon niminen henkilö. Hän oli syntyperältään juutalainen, mutta sai kotonaan hellenistisessä Aleksandriassa kreikkalaisen kasvatuksen ja filosofisen koulutuksen. Aleksandria oli ollut yksi tuon ajan maailman merkittävimpiä kaupunkeja, jossa egyptiläisten lisäksi asui runsaasti niin kreikkalaisia kuin juutalaisiakin. Alaksandria oli varsinainen tiedon keskus maailman suurimpine kirjastoineen. Ei ollut sattumaa, että juuri Aleksandriassa tuotettiin myös juutalaisten raamattu, Septuaginta.

Kreikkalaisten ja juutalaisten (miksei myös egyptiläistenkin) pilkatessa toistensa uskontoa ja vanhoja uskomuksia Filon päätti ryhtyä rakentamaan uutta uskonnollista käsitystä, jossa platonilaisuus ja kreikkalainen jumalusto yhdistettiin juutalaisten yksijumalaiseen historiaan, jota Filon piti mitä suurimmassa määrin 'totuutena'. Filon alkoi selittämään juutalaisten raamattua platonilaisuuden lävitse tulkittuna ja sai mitä ilmeisimmin taakseen paljon kannatusta. Samalla se oli askel moniin uusiin lahkoihin, joissa noita oppeja muokattiin lisäksi paikallisesti sopivaan muotoon.

Tämä on nähtävästi myös gnostilaisuuden alku, joka hiljalleen alkoi kasvamaan Aleksandriassa ja varsinaisesti 200-luvulla kukoistukseensa kehittymään palestiinan alueella. Gnostilaisuuden perusidea oli platonilaisuudesta sovellettu tieto-oppi. Gnosos tarkoittaa tietoa. Gnostilaisuus oli noussut filonilaisten platonismiin perustuvien oppien ohella merkittäväksi liikkeeksi jo Paavalin aikana. Siksi Paavali varoittaakin Jeesus lahkon jäseniä tuosta ulkoisesta uhkatekijästä:
1.Tim.
6:20 Oi Timoteus, talleta se, mikä sinulle on uskottu, ja vältä tiedon nimellä kulkevan valhetiedon epäpyhiä ja tyhjiä puheita ja vastaväitteitä,
6:21 johon tunnustautuen muutamat ovat uskosta hairahtuneet. Armo olkoon teidän kanssanne!
Filoksen platonilaisjuutalaiseen oppiin sekä nousevaan gnostilaisuuteen viitaten myös Johannes varoittaa antikristuksista, jotka olivat jo nousseet heidän keskuuteensa.

Ensimmäisen vuosisadan varhaiskristilliset seurakunnat olivatkin kokonaan opillisesti sekaisin ja ne olivat jakautuneet moniin opillisesti erilaisiin kristittyjen suuntauksiin. Oli paavalilaisia, johanneslaisia ja pietarilaisia seurakuntia sekä samalla lisääntyi kokonaan niistäkin poikkeavia kristillisiä lahkoja.
Irenaenus karttoi Aleksandriassa syntynyttä gnostilaisuutta mutta platonilaisuus (kenties filonilaisuus) oli kuitenkin kristillisen kotikasvatuksen kautta selvästi vaikuttanut hänen ajatuksiinsa, kun taas kirkkoisä Augustinus oli puhtaasti gnostilaisuustaustainen kristinuskon merkittävä (merkittävin) vaikuttaja.
(Jehovan todistajat tuntuvat kuitenkin jossain määrin arvostavan Irenaeusta.)

[Vieras]

On totta, että esimerkiksi Paavalin höpinä "nyt näette kaiken kuin kuvastimesta jne..." on suoraan kopiotu Platonin klassisesta luolavertauksesta, jota vieläkin filosofiassa käytetään.

Mutta filosofian kirjoissa väittävät, että Platon kyllä aika paljon muutakin teki kuin harhoja rakenteli, pitävät häntä suorastaan länsimaisen filosofian peruskivenä, jopa enemmän kuin Sokratesta. Että taitaa olla lievästi sanoen yksipuolista nimitellä harhojen rakentajaksi henkliöä, jonka ajatusten varaan on pitkälti rakennettu Kreikasta lähtenyt länsimainen sivistys.

Paitsi tietysti, jos on niin insinööri, että ajattelee filosofian kaltaisten pehmoilujen olevan ajan hukkaa.

Matti ja Teppo laulaa, että 'kaiken takana on nainen'. Kristityt voivat laulaa, että 'kaiken takana on Platon'.
Platon nimittäin on kaikkein keskeisin vaikuttaja kristinuskon synnylle. Platonin hihhulifilosofiat alkoivat vaikuttamaan jo ennen varsianisen katolisen kirkon syntyäkin Jeesuksen jälkeen sekaannuksen tilaan ajautuneeseen varhaiskristillisyyteen sekä jopa Jeesuksen ajan juutalaisuuteen.

Keskeisessä osassa platonilaisuuden ja juutalaisuuden / varhaiskristillisyyden oppien sulattamisessa oli Filon niminen henkilö. Hän oli syntyperältään juutalainen, mutta sai kotonaan hellenistisessä Aleksandriassa kreikkalaisen kasvatuksen ja filosofisen koulutuksen. Aleksandria oli ollut yksi tuon ajan maailman merkittävimpiä kaupunkeja, jossa egyptiläisten lisäksi asui runsaasti niin kreikkalaisia kuin juutalaisiakin. Alaksandria oli varsinainen tiedon keskus maailman suurimpine kirjastoineen. Ei ollut sattumaa, että juuri Aleksandriassa tuotettiin myös juutalaisten raamattu, Septuaginta.

Kreikkalaisten ja juutalaisten (miksei myös egyptiläistenkin) pilkatessa toistensa uskontoa ja vanhoja uskomuksia Filon päätti ryhtyä rakentamaan uutta uskonnollista käsitystä, jossa platonilaisuus ja kreikkalainen jumalusto yhdistettiin juutalaisten yksijumalaiseen historiaan, jota Filon piti mitä suurimmassa määrin 'totuutena'. Filon alkoi selittämään juutalaisten raamattua platonilaisuuden lävitse tulkittuna ja sai mitä ilmeisimmin taakseen paljon kannatusta. Samalla se oli askel moniin uusiin lahkoihin, joissa noita oppeja muokattiin lisäksi paikallisesti sopivaan muotoon.

Tämä on nähtävästi myös gnostilaisuuden alku, joka hiljalleen alkoi kasvamaan Aleksandriassa ja varsinaisesti 200-luvulla kukoistukseensa kehittymään palestiinan alueella. Gnostilaisuuden perusidea oli platonilaisuudesta sovellettu tieto-oppi. Gnosos tarkoittaa tietoa. Gnostilaisuus oli noussut filonilaisten platonismiin perustuvien oppien ohella merkittäväksi liikkeeksi jo Paavalin aikana. Siksi Paavali varoittaakin Jeesus lahkon jäseniä tuosta ulkoisesta uhkatekijästä:
1.Tim.
6:20 Oi Timoteus, talleta se, mikä sinulle on uskottu, ja vältä tiedon nimellä kulkevan valhetiedon epäpyhiä ja tyhjiä puheita ja vastaväitteitä,
6:21 johon tunnustautuen muutamat ovat uskosta hairahtuneet. Armo olkoon teidän kanssanne!
Filoksen platonilaisjuutalaiseen oppiin sekä nousevaan gnostilaisuuteen viitaten myös Johannes varoittaa antikristuksista, jotka olivat jo nousseet heidän keskuuteensa.

Ensimmäisen vuosisadan varhaiskristilliset seurakunnat olivatkin kokonaan opillisesti sekaisin ja ne olivat jakautuneet moniin opillisesti erilaisiin kristittyjen suuntauksiin. Oli paavalilaisia, johanneslaisia ja pietarilaisia seurakuntia sekä samalla lisääntyi kokonaan niistäkin poikkeavia kristillisiä lahkoja.
Irenaenus karttoi Aleksandriassa syntynyttä gnostilaisuutta, kun taas kirkkoisä Augustinus oli gnostilaisuustaustainen kristinuskon merkittävä (merkittävin) vaikuttaja.

[RaM]

No totta tuo että pidän kyllä filosofiaa jonkinlaisena ajanhukkana... etenkin nykyaikana. Tiedehän sitä jossain määrin kyllä edelleen käyttää.
Mitä Platonin harhaisuuteen tulee, niin otsikkokin kertoo kiinnittäneeni huomiota siihen ensisijaisesti uskonnon ja kristinuskon osalta. On kai häneltä joitain viisaampiakiin filosofioita syntynyt, kun kerran historian merkittävimmäksi filosofiksi tituleerataan.

[Ariadna]

On totta, että esimerkiksi Paavalin höpinä "nyt näette kaiken kuin kuvastimesta jne.suoraan kopiotu Platonin klassisesta luolavertauksesta, jota vieläkin filosofiassa käytetään.

Ei saa halventaa Sokratesta Opetuksenahan oli se, että kun filosofi meni vapauttamaan vankeja luolasta ja vanki kun näki itsensä ensimmäisen kerran, jolloin hän vasta itsensä luo päästyään voi tunnistaa oman kokemuksen omakseen. Luolassa hänen käsityksensä oli kenen tahansa, ei hänen omansa.
Sokrates näki, että ihmiset eivät tule itsensä luo, koska kenen tahansa maailma tuntuu niin paljon vakuuttavammalta.

Filon alkoi selittämään juutalaisten raamattua platonilaisuuden lävitse tulkittuna ja sai mitä ilmeisimmin taakseen paljon kannatusta. Samalla se oli askel moniin uusiin lahkoihin, joissa noita oppeja muokattiin lisäksi paikallisesti sopivaan muotoon

Tämä oppi näkyy edelleen selvänä Johanneksen evankeliumissa, jossa Logos on tämänpuoleinen Jumala ja Korkein on tuonpuoleinen Jumala ja jotka ovat kuitenkin yhtä.

[Vieras]

""pidän kyllä filosofiaa jonkinlaisena ajanhukkana... etenkin nykyaikana""

Oliko mahdollisesti filosofi Tuomas Nevanlinna, joka pystyi aika ansiokkaaseen julkisuuden puheenaiheiden käsittelyyn alansa filosofian kannalta. (on toki suhteellista, kuka arvostaa...) Hänen kirjoituksiaan taisi ilmestyä jossain ilmaisjakelusanomalehdessä, ei vissiin ollut se vihreä metro, mikä se olikaan se toinen nimeltään - lehden nimilogo, oliko se mustavalkoinen...eihän se jokin luku ollut ?

Oliko hänellä esim. sen tyyppisiä asetteluja että millä edellytyksillä joku kannanotto oli totta yms

[RaM]

Totean tähän sivujuonteeseen vielä sen, että yhdyin omassa mielessäni täysin yliopiston keskustelutilaisuudessa kosmologi Kari Enqvistin toteamukseen filosofi Tapio Puolimatkalle, että hänen harjoittamansa filosofinen saivartelu on pelkkää puolivillaista retoriikkaa jollaisella ei mitään tekemistä oikean tieteen kanssa.
Tämä riittäköön filosofiasta ja pysy jatkossa aiheessa, mikäli se kiinnostaa.

[Markku Meilo]

Totean tähän sivujuonteeseen vielä sen, että yhdyin omassa mielessäni täysin yliopiston keskustelutilaisuudessa kosmologi Kari Enqvistin toteamukseen filosofi Tapio Puolimatkalle, että hänen harjoittamansa filosofinen saivartelu on pelkkää puolivillaista retoriikkaa jollaisella ei mitään tekemistä oikean tieteen kanssa.

Ko. tilaisuudesta poistuessamme minulle jäi mieleen se filosofisten sanojen tulva (taisi Tapiolla olla dioissaan yksi Raamatunjae), joka kiersi arkielämän ajattelua kuin kissa kuumaa puuroa. Minulle jäi tunne, että Raamattuun perustuva uskonto ei Tapion mielestä olekaan jokamiehen oikeus, vaan on opiskeltava filosofiaa ja Raamatun asemesta lainataankin filosofeja.

[Vieraas]

Käsittääkseni Sokrateen ajatukset ovat välittyneet jälkipolville Platonin tallentamina. Olen käsittänyt, että nykytutkimuksen mukaan on hyvin epävarmaa, kuinka paljon Platonin kirjoituksista itse asiassa on "aitoa" Sokratesta.

Ei saa halventaa Sokratesta :( Opetuksenahan oli se, että kun filosofi meni vapauttamaan vankeja luolasta ja vanki kun näki itsensä ensimmäisen kerran, jolloin hän vasta itsensä luo päästyään voi tunnistaa oman kokemuksen omakseen. Luolassa hänen käsityksensä oli kenen tahansa, ei hänen omansa.
Sokrates näki, että ihmiset eivät tule itsensä luo, koska kenen tahansa maailma tuntuu niin paljon vakuuttavammalta.

Filon alkoi selittämään juutalaisten raamattua platonilaisuuden lävitse tulkittuna ja sai mitä ilmeisimmin taakseen paljon kannatusta. Samalla se oli askel moniin uusiin lahkoihin, joissa noita oppeja muokattiin lisäksi paikallisesti sopivaan muotoon

Tämä oppi näkyy edelleen selvänä Johanneksen evankeliumissa, jossa Logos on tämänpuoleinen Jumala ja Korkein on tuonpuoleinen Jumala ja jotka ovat kuitenkin yhtä.

[Vieras]

Olenkin käsittänyt, että kuulut juuri tähän teknouskovaisten ryhmään.

Bill Bryson kertoo kirjassaan "A Short History of Nearly Everything" kiinnostavan tarinan varsinaisesta insinöörien kuninkaasta, Thomas Mingley Juniorista. Kyseinen hahmo onnistui rekisteröimään toistasataa patenttia. Hän sai mm. lopetetuksi autonmoottorien nakuttamisen lisäämällä bensiiniin lyijyä. Lisäksi hän keksi CFC-yhdisteet. Kuten kaikki tiedämme, ensin mainitut onnistuivat täyttämään tienvarret erittäin hitaasti häviävällä luontoa tuhoavalla paskalla ennen niiden kieltämistä, ja jälkimmäistä keksintöä taas on kiittäminen otsonikerroksen tuhosta. Näistä ihmiskuntaa hyödyttävistä keksinnöistään hänet palkittiin isosti, ennen kuin huomattiin mitkä ovat niiden seuraksia.

Thomas Mingley Jr. sairastui vanhemmalla iällään polioon, mutta siihenkin hänellä oli insinööriratkaisu. Hän loi nerokkaan virityksen, jolla pystyi asioimaan sängystään käsin erilaisten vinssien ja narujen avulla. Tähän naruviritelmäänsä hän sitten lopuksi takertui ja kuoli.

Niin että keksitään vaan kaikkea tosi hyödyllistä, josta on välitöntä hyötyä. Aivan turha kuluttaa aikaa syvällisempiin kysymyksiin, kuten filosofiaan. Jep jep.

No totta tuo että pidän kyllä filosofiaa jonkinlaisena ajanhukkana... etenkin nykyaikana. Tiedehän sitä jossain määrin kyllä edelleen käyttää.

[RaM]

Filosofia ei ole milloinkaan tuottanut mitään. Se on ollut pelkkä ideakone, jonka ideoista suurin osa on ollut epäkelpoja. Ihmiskunnan jokainen edistysaskel viimeisten vuosisatojen aikana on ollut luonnontieteen kautta saavutettua. Kehityksen mukana syntyy luonnollisesti myös lieveilmiöitä, joita ihmisen on pyrittävä ratkaisemaan. Eihän luonnontieteilijä mikään kaikkitietävä jumala ole, kuten tunnut vaativan.
Jos ihmisen edistyminen olisi luonnontieteellisen uteliaisuuden sijaan jäänyt pelkän filosofisuuden harteille, niin ihmisapinat roikkuisivat edelleen puiden alimmilla oksilla pohtien, onko puussa vai maassa parempi elää.

Todettakoon, että Platonin aikana myös luonnontieteellinen tutkimus oli vielä lapsen kengissään ja nojasi paljolti myös tuon ajan tieteeseen eli filosofiaan, mutta noista ajoista on kulunut jo yli 2000 vuotta ja olisi luullut, että luonnontieteen kehittymisen myötä myös filosofia olisi päässyt jaloilleen lapsen omaisesta ajatusmaailmastaan, mutta niin ei ole käynyt. Se on sulkeutunut omaan kammioonsa ja jäänyt vuosisataisen saivartelunsa uhriksi ainakin, mitä tuon viisauden tavoittelun suhteeseen ontologiaan tulee. Sen vastakohta, käytännön filosofia, yrittää kuitenkin löytää järkeen ja logiikkaan perustuvaa realismia ollen ainoa filosofian hyödyllinen osa-alue.

Tämä EI kuitenkaan ollut avauksen aihe. Ehkä uskovaisena koet kiusalliseksi tiedostaa muinaisten filosofien järjettömyyksien päätyneen kristinuskon ydinopeiksi. Henkisten pierujen, jotka eivät olleet juutalaisista paimentolaisista lähtöisin olevia uskomuksia. Platon oli tässä suhteessa keskeisessä asemassa elänyt järjettömyyksien viljelijä, joka noilla sekudaarisilla hypoteeseillaan rakenteli tyhjän päällä leijuneita pilvilinnojaan. Samoin tyhjän päälle rakentui koko kristinusko ontuvine retoristisine teeseineen ja dogmeineen. Kolminaisuusoppi on oiva esimerkki ilman päätä ja häntää olevasta uskonnollisesta filosofiasta.

[Vieras]

""Enqvistin toteamukseen filosofi Tapio Puolimatkalle, että hänen harjoittamansa filosofinen saivartelu on pelkkää puolivillaista retoriikkaa""

Tuolla tilaisuudessa ei meikäläinen ole ollut, vaikka varmasti olisi ollut antoisaa.

Filosofia tieteenä, on joku kertonut, on hyvinkin vaativaa, logiikkaa ja matematiikkaa sivuavaa tai niiden tapaista. Ainakin osaltaan. Ei malta olla palauttamatta mieliin että suomalainen Georg Henrik von Wright oli Englannissa filosofin vakanssilla jossain maan arvostetuimmissa paikoissa, olisiko ollut Cambridgen yliopisto. Kiinnostuneelle jo googletus tuonee jotain esiin hänen mahdollisesti enempivillaisista pohdinnoistaan.

Nevanlinnan tarkoitin vain tuoneen esiin sen, että filosofia on merkityksellistä käytännössä, oman ajattelun ymmärtämisen kannalta, ongelmien tarkastelun ja ratkaisun kannalta, kun vain sellaisia ongelmia on että ne esiintyvät filosofille myös filosofisessa valossa.

Sen lisäksi siis kuin täälläkin joskus mainittu Bertrand Russellin opus filosofiaa jokamiehelle, joka valottaa filosofiaa ja sen tarjoamia näkökulmia myös uskonnollisuuteen liittyviin kysymyksiin.

En minäkään tykkää saivartelusta.

[Markku Meilo]

Kuten kaikki tiedämme, ensin mainitut onnistuivat täyttämään tienvarret erittäin hitaasti häviävällä luontoa tuhoavalla paskalla ennen niiden kieltämistä

Kun nyt otit tuon lyijyn yhdeksi esimerkiksi, niin mitä mieltä olet Esa Vileniuksen kirjassaan "Kaiken maailman loput" esittämästä väitteestä, että napajäätiköiden kairauksissa on Rooman vallan aikaan liittyen löydetty sellaisia lyijyjäämiä, että niiden rinnalla kairauksissa havaitujen, bensiiniin lisätyn lyijyn, jäämien vaikutus kalpenee?

[Vieraas]

Kyseiseen teokseen en ole tutustunut. Roomalaisethan delailivat lyijyyn myös, koska eivät hokanneet olla käyttämättä sitä ruoka-astioissaan.

Tämä oli vain yksi esimerkki siitä, että lyhytnäköinen tekniikan käyttönotto on aika tyhmää. Hetken aikaa filosofeeraamalla voisi päätyä siihen että maailmassa ihan kaikkea ei tarvita lisää ja nopeammin kuin ennen. Voidaanpa jopa sanoa, että raja on nyt tullut vastaan.

Tuore lainaus: "Monelle ihmiselle hyvään elämään riittäisi jo olemassaoleva tekniikka. Mutta maailmassa on nyt niin isoja, ihmisten aiemmista ratkaisuista syntyneitä ongelmia, joiden parantamiseen nykytekniikasta ei yksin ole, (professori ja ympäristöneuvos) Antero Honkasalo sanoo." (http://www.taloussanomat.fi/ymparisto/2 ... 1017959/12)

Mutta tässä nyt mentiin jo Platonin väitetystä häröilystä aika kauas.

Kuten kaikki tiedämme, ensin mainitut onnistuivat täyttämään tienvarret erittäin hitaasti häviävällä luontoa tuhoavalla paskalla ennen niiden kieltämistä

Kun nyt otit tuon lyijyn yhdeksi esimerkiksi, niin mitä mieltä olet Esa Vileniuksen kirjassaan "Kaiken maailman loput" esittämästä väitteestä, että napajäätiköiden kairauksissa on Rooman vallan aikaan liittyen löydetty sellaisia lyijyjäämiä, että niiden rinnalla kairauksissa havaitujen, bensiiniin lisätyn lyijyn, jäämien vaikutus kalpenee?

[Pehmoluopio]

Filosofia ei ole milloinkaan tuottanut mitään. Se on ollut pelkkä ideakone, jonka ideoista suurin osa on ollut epäkelpoja.

Enpä tiedä, minusta asia on päinvastoin. Filosofia on vertailukohta, joka puhdistaa uskonnosta roskan pois. Gnostilaisuutta taas pidän kristinuskon kehittyneempänä versiona.
Luonnontieteet eivät sano jumaluuksista mitään. Kaikkialla muualla taas ne ovat olleet alttiita korruptiolle ja vääristelyille. Darwiniakin ymmärretään pääsääntöisesti väärin.

[Vieras]

Onhan filosofian piirissä esitetty paljon tieteenteorioita, jotka ovat hyödyllisiä tieteentekemiseen oikeastaan kaikissa tiedekunnissa. Niitähän yliopistoissa paljon opetetaan varsinkin jatkotukintojen piirissä.