Narsistinen persoonallisuushäiriö ja Jehovan Todistajat

[Blollero]

Mitä on narsistinen persoonallisuushäiriö? Kopsausta wikipediasta:
DSM-IV kriteerit:
1. Suuret käsitykset itsestään eli liioittelee saavutuksiaan
2. Keskittyy mielikuviin rajattomasta menestyksestä, voimasta, kauneudesta tai suuresta rakkaudesta
3. uskoo olevansa niin ainutlaatuinen, että häntä voivat ymmärtää vain muut huomattavat henkilöt tai instituutiot
4. vaatii korostunutta ihailua
5. oikeus erityiskohteluun
6. muiden hyväksikäyttö
7. empatian puute
8. kateus (tai uskoo muiden kadehtivan häntä) ja
9. ylimielisyys ja röyhkeys

Theodore Millonin jaottelu:
* Periaatteeton, epäsosiaalisia piirteitä
* Elitistinen, edellyttää etuoikeuksia, hyödyntää tuttavuuksia, julkisivu ei pidä yhtä todellisuuden kanssa
* Donjuan-tyyppi, viettelevä, hedonistinen, patologinen valehtelija
* Kompensatorinen, syvän huonommuuden tunteen täyttämistä ylemmyydentuntoisuudella.

Itse epäilen, että isälläni olisi tämä persoonallisuushäiriö, sillä lukemieni juttujen perusteella täsmäävät aika hyvin. Juo viinaa salaa, jolloin rupee rähisemään minua ja äitiäni kohtaan. Ja sitten krapulassa on kun mitään ei olisi tapahtunut. Eikä koskaan osoita ketään kohtaan minkäänlaista lämpöä. On kuin kylmä kivi. Hän on ystävällisempi ventovieraita ja kissaa kohtaan kuin omaa perhettä. On myös paljon juttuja, joita tähän ei jaksa eritellä. Äitini joka on naimisissa hänen kanssaan myös sanoi, että ottaisi avioeron isästäni heti kun pystyisi. Mutta hän on uskossa, joten ei käy laatuun. Kukaan oikeastaan perheestäni ei ole läheinen meidän isän kanssa. Ja tarkemmin ajateltuna ei kukaan muukaan.

Kiinnostaisi tietää, että miten Jehovan Todistajat suhtautuisi jos heidän keskuudessaan paljastuisi tällainen narsisti. Miten siihen voi edes suhtautua? Tällaiset ihmiset ovat kuin syöpää ja huonoa ilmaa muille ihmisille. Mutta samalla helvetin viekkaita ja osaavat peittää todellisen minän. Jos paljastuisi tällainen tapaus niin että voisi lyödä vaikka lääkärin paperit pöytään ja sanoa että HAH OLET NARSISTI, niin miten jehovan todistajat suhtautuisi tähän? Pitäisikö siinä tilassa erottaa tällainen ihminen? Vai pitäisikö silloin vain lakaista juttu pöydän alle ja sanoa, että kyllä sinä tästä parannut (narsismista ei voi parantua). Vai kieltäisivätkö he tämän kokonaan(luultavasti)? Harmi vaan, ettei narsistit yleensä erotu joukosta, koska he osaavat sulautua joukkoon.

[Eräs]

Erittäin vaikea tilanne. Eikös siitä kannattaisi ilmottaa seurakuntaan, siitä seurauksena ottaa kerran isältä turpaan, ja sittenhän äitikin voisi jo ottaa eron.

[Ariadna]

Harmi vaan, ettei narsistit yleensä erotu joukosta, koska he osaavat sulautua joukkoon.

Pahinta onkin, että juuri tuollaiset persoonallisuudet hakeutuvat uskontoihin.
Sieltä kun löytyy niitä hallittavia, joka heidän heikkoa egoaan pönkittää.

Narsistin tuntevana tiedän miten narsisti pystyy hajoittamaan läheisensä sirpaleiksi. Sivusta seuraaminenkin jo kauhistuttaa.

Tuo narsistin ystävällisyys on salakavalaa, siihen kun lankeaa niin eroon pääseminen on lähes mahdotonta. Syy on aina toisessa, heissähän ei ole vikaa, eivätkä he edes halua päästää uhrejaan pakoon.

Äitini joka on naimisissa hänen kanssaan myös sanoi, että ottaisi avioeron isästäni heti kun pystyisi

Sata tapaa tappaa sielu – narsismin uhrit kertovat, erinomainen kirja joka auttaa tunnistamaan onko joutunut narsistin uhriksi ja miten siitä selviää.

Löytyy kirjastosta.

Sata tapaa tappaa sielu – narsismin uhrit kertovat
Tuija Välipakka, Arja Lehtosaari

http://laheisriippuvaiset.com/myyntituotteet.php

[Vieraas]

Mitä on narsistinen persoonallisuushäiriö? Kopsausta wikipediasta:
DSM-IV kriteerit:
1. Suuret käsitykset itsestään eli liioittelee saavutuksiaan
2. Keskittyy mielikuviin rajattomasta menestyksestä, voimasta, kauneudesta tai suuresta rakkaudesta
3. uskoo olevansa niin ainutlaatuinen, että häntä voivat ymmärtää vain muut huomattavat henkilöt tai instituutiot
4. vaatii korostunutta ihailua
5. oikeus erityiskohteluun
6. muiden hyväksikäyttö
7. empatian puute
8. kateus (tai uskoo muiden kadehtivan häntä) ja
9. ylimielisyys ja röyhkeys

Theodore Millonin jaottelu:
* Periaatteeton, epäsosiaalisia piirteitä
* Elitistinen, edellyttää etuoikeuksia, hyödyntää tuttavuuksia, julkisivu ei pidä yhtä todellisuuden kanssa
* Donjuan-tyyppi, viettelevä, hedonistinen, patologinen valehtelija
* Kompensatorinen, syvän huonommuuden tunteen täyttämistä ylemmyydentuntoisuudella.

Itse epäilen, että isälläni olisi tämä persoonallisuushäiriö, sillä lukemieni juttujen perusteella täsmäävät aika hyvin. Juo viinaa salaa, jolloin rupee rähisemään minua ja äitiäni kohtaan. Ja sitten krapulassa on kun mitään ei olisi tapahtunut. Eikä koskaan osoita ketään kohtaan minkäänlaista lämpöä. On kuin kylmä kivi. Hän on ystävällisempi ventovieraita ja kissaa kohtaan kuin omaa perhettä. On myös paljon juttuja, joita tähän ei jaksa eritellä. Äitini joka on naimisissa hänen kanssaan myös sanoi, että ottaisi avioeron isästäni heti kun pystyisi. Mutta hän on uskossa, joten ei käy laatuun. Kukaan oikeastaan perheestäni ei ole läheinen meidän isän kanssa. Ja tarkemmin ajateltuna ei kukaan muukaan.

Kiinnostaisi tietää, että miten Jehovan Todistajat suhtautuisi jos heidän keskuudessaan paljastuisi tällainen narsisti. Miten siihen voi edes suhtautua? Tällaiset ihmiset ovat kuin syöpää ja huonoa ilmaa muille ihmisille. Mutta samalla helvetin viekkaita ja osaavat peittää todellisen minän. Jos paljastuisi tällainen tapaus niin että voisi lyödä vaikka lääkärin paperit pöytään ja sanoa että HAH OLET NARSISTI, niin miten jehovan todistajat suhtautuisi tähän? Pitäisikö siinä tilassa erottaa tällainen ihminen? Vai pitäisikö silloin vain lakaista juttu pöydän alle ja sanoa, että kyllä sinä tästä parannut (narsismista ei voi parantua). Vai kieltäisivätkö he tämän kokonaan(luultavasti)? Harmi vaan, ettei narsistit yleensä erotu joukosta, koska he osaavat sulautua joukkoon.

Vuosikymmenien kokemuksella sanoisin olevan aivan selvää, että Jehovan todistajien vanhimmistossa suuri osa täyttää narsistien tuntomerkit. Vanhimmista epäilemättä löytyy monta eri persoonallisuustyyppiä, mutta erityisesti johtavissa vanhimmissa on kuvaillun kaltaisia narsisteja.

[Kletos]

Hei,

Tässä olisi pari muutakin kirjaa:

Spiik Tor G; Narsisti keskellämme (2010)
Anne Viljamaa; Pidä puolesi, irti narsistin hampaista (2010)
Henno Annie; Kun kupla puhkeaa, narsismin uhrit kertovat (2009)
Crompton Simon; Rakastuin narsistiin (2009)
Markku Salo; Varo narsistia (2009)

Jehovantodistajuuteen liittyy myös yhteisönarsismia ("me olemme ainitlaatuisia", "me olemme valittuja", "me olemme parhaita ja vain me olemme oikeassa").
Blollero, jos haluat jutella tästä asiasta lisää, voit laittaa myös yksityisviestiä.

t. A.R.

[Blollero]

Sinänsä isäni ei mua nykyään pysty niin paljon rieputtaan, sillä oon jo kauan sitten hyväksynyt etäisen ja välinpitämättömän asenteen isääni. Enemmänkin minua harmittaa tämä juttu äitini kannalta, koska hän on pohjimmiltaan hyväsydäminen ihminen. Koska mies on "perheen pää" miestä kuuluu totella. Ja tää tarkottaa tietysti sitä, että äitini saa paiskia ne kotityöt 24/7 samalla kun iskä kattoo telkkaria. Periaatteessa kohtelee häntä kuin kotiorjaa. Ja sitten jos joku juttu menee vikaan niin syyttelyä ja naljailua niskaan. Ja ainahan löytyy jotain mistä löytyy vittuilla. Viikonloppuisin tietysti rähinäviinaa ja enemmän tätä paskaa. Ja äitini ottaa tämän. Aluksi luulin vaan että isäni olisi kusipää tai mahdollisesti masentunut ja juo viinaa siihen. Mutta sitten ku aloin miettiin, ettei hän näiden 20 vuoden aikana ole muuttunut miksikään vaan jatkaa edelleen tuota häikäilemätöntä linjaa alistaa meidän perhettä niin aloin epäillä. En muista yhtään kertaa milloin isäni olisi jutellut lämpimästi kenenkään kanssa. Läheisin isä-poika -hetki mikä meillä on ollut moneen vuoteen kun hän pyysi minua ostamaan viinaa läheisestä alkosta ja antoi meikäläiselle ylimääräistä rahaa(täytin 20 tuolloin). Niin kauan kuin muistan niin meidän talossa on hallinnut tällanen pelon ja epävarmuuden ilmapiiri missä ei ole ollut tilaa kasvaa. Tästä tietysti minä ja sisarukseni ovat saaneet enemmän tai vähemmän vakavia mielenterveysprobleemia. Hänelle on jotenkin kaikki läheiset ihmissuhteet valtasuhteita.

Ja sinänsä olen kyllä ajatellut, että vois mennä kertomaan tohon valtakunnan salille, että isäni on maailman kaksinaamaisin paskiainen ketä tunnen. Mutta sinänsä auttaisko se mitään? Jos kertoisin äitilleni, että meidän isä olisi narsisti niin ei olisi varmaan helppoa keräillä itseään kun on ollut yli 30 vuotta naimisissa narsistin kanssa. Ja joutuu elämään loppuelämänsä hänen kanssaan. Tai vaihtoehtoisesti lähtisi jehovan todistajista ja menettäisi samalla melkein kaikki ihmissuhteet ja asunnon. Joten oon tottunut asioiden laitaan niin kuin ne nyt on..

[Vieraan valepuvussa]

En nyt poikkeuksellisesti kirjoita nimimerkilläni.
Olen myös itse (JT-)narsistin lapsi. En epäile asiaa, vaan tiedän asian olevan näin.
Narsisti-vanhempani on myös suosittu seurakunnan jäsen, mutta ei yhtään läheistä ystävää kun ei enää puolisoakaan ole (kuollut). Tosin pinnallista "hovia" hän ympärilleen kerääkin, ei syviä ystävyyssuhteita.

Uskonnollinen mielenhallinta liitettynä hallitsevaan narsismiin ei ole miellyttävä asia ympäristölle. Hän ei tee koskaan mitään väärin. Hänellä on ainoa Totuus. Hän on jumalan lähettiläs. Ja JT:n onneksi kaikki ulkopuoliset ihmiset kuolevat, mutta hänpä saattaakin olla kuolematon!

Joku sanoi osuvasti, että tällaisilla ihmisillä omatunto on puhdas - sitä ei ole koskaan käytetty.

Narsistin hullaantuminen johonkin voimakkaaseen tahoon kuten jehovan todistajiin saa luonteenpiirteet ja henkisen väkivallan kietoutumaan hienovaraisesti uskonnolliseen väkivaltaan. Tässä vyyhdissä on sitten helvetin helppoa kasvaa ja ponnistaa eteenpäin.

Olen päätynyt samaan viileän kohteliaaseen suhteeseen vanhempani kanssa. Toistaiseksi ainakin. Olen halunnut kostoa, olen suunnitellut niin monia tapoja, mutta jättänyt toteuttamatta. Yritän saada itseni luottamaan siihen, ettei hän ole vaivan arvoinen. Puran vihaani, pettymystäni ja suruani, mutten häneen. Koen, etten tällöin olisi juurikaan erilainen itse. Kunhan itse voin pysytellä tarpeeksi etäällä, ettei minua voi enää enempää satuttaa.

[Jaakko Ahvenainen]

Persoonallisuushäiriöisestä kyseen ollen ainoat autettavat ovat hänen läheisensä. Muutoin tapaus on lähinnä patologinen, mihin mikään ei juuri auta. Kokeehan sairas itse olevansa mitä tervein. Mikään persoonallisuushäiriö ei sinänsä ole yksiselitteinen, ainoastaan jokin ominaisuus korostuu.

[nina2011]

Olen lukenut että ne voivat peittää sen esim. esittämällä tunteita ja jopa ammattiauttajan voi olla vaikea tunnistaa narsistia. Erittäin ovelia tapauksia. Uhrit voivat usein tajuta vasta kun ottavat etäisyyttä. Ja uhrin on vaikea irrottautua. Ketään ei varmasti kannata tuomita narsistiksi omin päin. Uhrin tulee aina hakea ammattiapua.. Niin vaikeaa se on näin..Netistä löytyy paljon aiheesta..Kannattaa tutustua huolella. Itselleni meinaan heräsi epäilyjä vieläpä tästä.

[Vieras]

"" jopa ammattiauttajan voi olla vaikea tunnistaa narsistia""

Eikös se narsisti ole juuri manipuloija, jolloin se auttajan luonakin manipuloi, eli vaikuttaa hänen käsityksiinsä ? Ja ollen tietonen tilanteesta ehkä paremminkin kuin tuo auttaja.

Joskus kirjoitettiin että liikealalla olisi ollut sellainen narsisti esiintymässä niin ja niin pätevänä johtajana.

Kun sitten jälkeenpäin tutkittiin hänen työtään yrityksessä niin hän oli perustanut projekteja ja uudistanut organisaatiota, erottanut ja palkannut, mutta itse puheet olivat abstrakteja ja epämääräisiä, siltä kannalta tutkittuna mitäänsanomattomia, osasi ajoissa ottaa lopputilin, seuraavassa työpaikassaan oli puhunut kuinka hän oli uudistanut yrityksen ja pannut kaikki hyvälle alulle,mutta olivat sitten menneet tyrimään ja hoitamaan huonosti asiat kun hän ei enää ollut paikalla.

Narsistisuudessa, eikö siinä yksi puoli ole se vastuuttomuus kanssaihmisistä, heitä manipuloidaan ja käytetään hyväksi, asioita ei ajatella heidän kannaltaan, syyt kaadetaan heidän niskaansa ja jätetään pulaan. kylmyys ja siis kyvyttömyys kiintyä.

[Markku Meilo]

Erittäin ovelia tapauksia.

TV:ssä jokin aika sitten alan proffa "nauroi suohon" ao. nettitestit ja sanoi diagnoosin olevan erittäin vaikea, ellei joskus mahdoton asiantuntijallekin.

[Vieras]

Joskus kirjoitettiin että liikealalla olisi ollut sellainen narsisti esiintymässä niin ja niin pätevänä johtajana.

Kun sitten jälkeenpäin tutkittiin hänen työtään yrityksessä niin hän oli perustanut projekteja ja uudistanut organisaatiota, erottanut ja palkannut, mutta itse puheet olivat abstrakteja ja epämääräisiä, siltä kannalta tutkittuna mitäänsanomattomia, osasi ajoissa ottaa lopputilin, seuraavassa työpaikassaan oli puhunut kuinka hän oli uudistanut yrityksen ja pannut kaikki hyvälle alulle,mutta olivat sitten menneet tyrimään ja hoitamaan huonosti asiat kun hän ei enää ollut paikalla.

OT: Liike-elämässä on tullut vastaan tuon tyyppinen tapaus, guru ja profeetta, joka laittoi asiat suurieleisesti alulle. Jälkeensä hän jätti lähinnä savuavia raunioita, mutta syy oli tietysti muiden, tyhmempien, joille neron antamien tehtävien suorittaminenkin oli aivan liikaa. Vastaan on tullut myös taloudellisesti loistavasti menestynyt sosiopaatti, jonka jälkeen on jäänyt ainoastaan iso määrä katkenneita ystävyyssuhteita. Hän ei niillä tosin paljon mitään teekään, koska ihmiset ovat hänelle pelinappuloita, jotka on tarkoitettu hänen menestymisensä välineiksi./OT

Jehovan todistajien seurakunnissa tai järjestössä laajemmin ei saa fyrkkaa, mutta pelkkää valtaa haluavalle narsistille paikka on mainio. Heillähän on takana itse Jehova, joten valta on absoluuttista. Seurakunnassa erityisesti esivalvoja tuntuu olevan siinä asemassa, että saa aiheuttaa paljonkin pahaa mieltä ja ahdistusta, ilman että kukaan uskaltaa nostaa asiaa esille. Kokemusta on ainakin yhdestä tällaisesta tapauksesta, öykkäröinti kesti vuosia ellei vuosikymmeniä. Siitä olen kiitollinen, että kyseinen itserakas sheriffi uskollisen aseenkantajansa kanssa sai farisealaisella toiminnallaan ensimmäiset epäilyksen siemenet kylvetyksi sieluuni.