En tiedä onko tää oikee palsta ...

[Rauski]

... siirtäkää jos tarvetta.

Halusin vaan sanoa, varsinkin kaikille (varmaan 100) JT-sukulaisilleni ja vanhoille (kirjaimellisesti) "ystävilleni", että on se nyt "papin rouvan perseestä", että en mitään muutta kautta saa voinneistanne tietoa kuin HeSa:n kuolinilmoituksia seurailemalla! Ja vain sen takia, että mut kastettiin 8-vuotiaana 1958 ja erotettiin omasta pyynnöstä 1970?

Oman isäni hautapaikan sain selville hautaustoimiston kautta. Mitään muistomerkkiä ei ollut asetettu paikalle. Asetin vaatimattoman kukkaseni KAHDEN muun kukkasen seuraksi!
Faija oli palvellut "järjestöä" 58 vuotta! Kiitettiin kahdella kukkasella.

Soitin "jesuiitta" Lahtiselle tästä asiasta. Kiitti soitosta ja lopetti puhelun

[Markku Meilo]

Tästä olemme paljon puhuneet vuosien varrella. Ystävä-sanalla, kuten monella muullakin sanalla, on jehovantododistajuudessa aivan eri sisältö ja merkitys kuin normaalielämässä.

[RaM]

Kotimme oli aikoinaan lukuisten vanhimmistonkokousten pitopaikka ja kierrosvalvojan säännöllinen vierailukohde, sillä äitini valmisti noihin tilaisuuksiin vuosikymmeniä ruhtinaalliset herkut, joita kilvan käytiin ahmimassa.
Nyt kun isä on kuollut ja äiti asuu vanhusten palvelutalossa, hän ei ole enää vuosiin kiinnostanut lahkolaisia. Veikko Lahtinen on käynyt pari kolme kertaa vuodessa heittämässä lehdet tai muistonviettokutsun. Mitenkään muuten ei äitini kymmenien vuosien passaus ja loisten ruokkiminen enää lahkolaisia kiinnosta. Sieltä kun saa nykyisin poistua tyhjin suin.

[Rauski]

Kotimme oli aikoinaan lukuisten vanhimmistonkokousten pitopaikka ja kierrosvalvojan säännöllinen vierailukohde, sillä äitini valmisti noihin tilaisuuksiin vuosikymmeniä ruhtinaalliset herkut, joita kilvan käytiin ahmimassa.
Nyt kun isä on kuollut ja äiti asuu vanhusten palvelutalossa, hän ei ole enää vuosiin kiinnostanut lahkolaisia. Veikko Lahtinen on käynyt pari kolme kertaa vuodessa heittämässä lehdet tai muistonviettokutsun. Mitenkään muuten ei äitini kymmenien vuosien passaus ja loisten ruokkiminen enää lahkolaisia kiinnosta. Sieltä kun saa nykyisin poistua tyhjin suin.

Niinpä RaM. Mulla ei vaan oo enää ketään vanhempia olemassa (jotka sinäkin ja varsinkin ihana isäsi tunsitte hyvinkin), jotka voisivat passata lahkolaisia.
Onko Lahtisten "monarkiaan" syntynyt uusi Veikko? Vanha Veikko, R:n faija kuoli jo parikymmentä vuotta sitten. Nykyään "monarkian" prinssi on Markus.

[Jaakko Ahvenainen]

Manu on tehnyt tehtävänsä, manu saa mennä. Näinhän se tapaa mennä muissakin lafkoissa. Surullista tämä kyllä on.

[Rauski]

Manu on tehnyt tehtävänsä, manu saa mennä. Näinhän se tapaa mennä muissakin lafkoissa. Surullista tämä kyllä on.

Jaska, ei tää mitään surullista ole! Lähinnä täysin naurettavaa. Meitsi on vaan kuuskymppinen alkoholisoitunut vanha faija. Ei meitsi mitään surua enää tunne. Lähinnä skrivasin nuoremmille lafkan "jäsenille", että ymmärtäisivät miten heidän tulevaisuudessaan 100% tulee käymään.

Tätä mun vaatimaton mielipide tullaan tietysti "lafkalaisten" puolelta täysin "demonisoimaan"!

Mutta lopussa "kiitos seuraa".

Mun mutsi luovutti vasta kuolinvuoteellansa. Oli odottanut koko elämänsä pääsevänsä kuolematta paratiisiin. Kuoli mun "käsiini", ihan kirjaimellisesti, katkerana ja täynnä vihaa kaikkea ja kaikkia kohtaan.

Faijani kuoli myös käsiini. 58 vuotta "palvelleena". Pyysi tunti ennen delaamistaan mua! rukoilemaan Jorvin terminaalissa, että Jehova vielä soisi hänen nähdä Harmagedonin. Silloin kyllä säälitti. Tietysti hänen toivomuksensa täytin niin hyvin kuin pystyin.

Kuoleman jälkeen olin hänen "seurassaan" pari tuntia. Avasin hänen silmäluomensa, enkä koskaan ole sellaista kauhun kohtaamista nähnyt kenenkään silmissä. Olen ollut mukana, ihan noin "harrastuksesta" sadoissa samanlaisessa tilanteessa. Mitää aikaisempaa en voi verrata tähän hänen silmistään loistuvaan kauhuun.

Niin, että kaikki nuoremmat, yrittäkää uskoa vanhempien kokemuksiin, niin voitte päästä hirvittävästä tulevaisuudestanne!

[Rauski]

Poistakaa vaan jos huvittaa.

Mutsin "tehdessä" kuolemaa, tapahtui seuraavaa:

Epikriisi tehtiin Jorvissa (kolme viikkoa ennen delaamista); sapesta lähtenyt syöpä joka jo noussut ylös aina keuhkoihin asti.

Sain tämän selville soittamalla Jorviin. Asuin silloin pohjois-Ruotsissa.

Otin ekan flygarin Stadiin, tsiigaamaan vielä mutsiani.

Samana päivänä kun saavuin paikalle oli JT-homeopaatti ****** käynyt tekemässä "oikean" diagnoosin ja antanut parantavan lääkityksen: Ei mitään hätää Z, ota vaan näitä pillereitä (viitisen purkkia snadeja placebo roskia) joka aamu, niin kyllä niillä syöpä lähtee.

Mutsi otti tän ihan vakavissaan, varsinkin kun W jätti sängyn viereen vielä parikymmentä isoa tulppaania.

Vähän mutsin kuoleman jälkeen ***** vaimo delas. W tapas tiukkaan tahtiin P:n, jonka mies (mun lapsuuden ystävä) dokas itsensä hengiltä. Siitä vaan naimisiin "totuudessa" ja pitämään seuraavia kokelaita pilkkanaan!

Meitsin mutsi sai muuten "mukaan" tän W:n joskus 1950-60 luvulla.

Ymmärtäkää nyt perkele, te nuoret "kaikkitietävät" todistajat, mihin olette tulleet mukaan, ja mitkä tulevat olemaan tulevavaisuuden näkymänne!

[Jaakko Ahvenainen]

Jeps, Rauski. En minä Sinua surkutellutkaan. Kyllähän me vanhat pierut nää jutut ollaan katsottu moneen kertaan. Se on surullista, että nämä lafkat toistavat toistamistaan itseään oppimatta mitään. Sama kusi tarjotaan vaan nyt toisesta tuopista. Eihän mulla tietenkään noita Sun kokemuksia voi olla, mutta oon toki nähny ton kuoleman (vaiko elämän) kauhun ihmisen silmissä. Oli yks tyyppi, joka viis veisas piruista ja jumalista ja se saatui sairastumaan suusyöpään, mikä sitten levis ympäri kehoa.

Se oli olevinaan kova tyyppi ja kun samassa kuppilassa käytiin, alkoi aina tullessani hitonmoinen kiroilu, en tiedä miksi. Eri pöydässä istui, enkä minäkään häntä häirinnyt. Vaan annas olla kun oli koko naamansa paketissa ja kuolema kolkutti ovella, en ikinä voi unohtaa sitä kauhuna, mikä silmistään ulos paistoi. En vastaavaa ole toiseten kuolevaisten silmistä havainnut, vaikka onhan niitäkin joku matkani varrelle sattunut.

Mutt nuoret. Ei ne meitä usko. Niiden pitää oppia kantapään kautta. Tiensä kullakin.

[Markku Meilo]

Tätä mun vaatimaton mielipide tullaan tietysti "lafkalaisten" puolelta täysin "demonisoimaan"!

Kyseinen demonisointi on ainoastaan mekanismi, jolla usko pyritään pitämään erossa todellisuudesta.

...odottanut koko elämänsä pääsevänsä kuolematta paratiisiin...että Jehova vielä soisi hänen nähdä Harmagedonin...

Nykyisenmallinen perusteeton odottelu alkoi kun W. Miller keksi ryhtyä odottelemaan Jeesuksen paluuta miltei kaksi vuosisataa sitten. Huolimatta vuonna 1844 lopullisesti romuttuneesta raamattunumerologiasta jäi amerikkalainen odottelu päälle eikä todellisuus ole voittanut vieläkään.

Niin, että kaikki nuoremmat, yrittäkää uskoa vanhempien kokemuksiin, niin voitte päästä hirvittävästä tulevaisuudestanne!

Helpommin sanottu kuin tehty, nuorena kun on "kuolematon" jo ilman uskonnollista näkemystäkin. Hukkaan menneen elämän tunnistaa sellaiseksi vasta kun lopettaa elämänsä hukkaamisen tai potkaisee tyhjää.

[RaM]

Onko Lahtisten "monarkiaan" syntynyt uusi Veikko? Vanha Veikko, R:n faija kuoli jo parikymmentä vuotta sitten. Nykyään "monarkian" prinssi on Markus.

Hyvä huomio Rauski.
Muori kun aina sanoo Raimon olevan yhtä pienen, kuihtuneen ja dementoituneen oloinen kuin Veikko aikoinaan oli, niin lipsahtipa tuo muisto minunkin tekstiini. Markus on nilviäinen, josta en ole milloinkaan pitänyt.