Muistonvieton ajankohta

[kirjallisuusveli]

Löysin mielenkiintoisen ajatuksen JW-foorumilta. Juutalaisten piti teurastaa pääsiäislammas 14. nisankuuta "kahden illan välissä" ja syödä se seuraavana yönä. Ja kun vuorokausi vaihtuu auringonlaskussa, niin tosiasiassa juutalaiset juhlivat pääsiäistä vasta 15. päivän ensi tunteina. Jeesus varmasti teki näin, jos oli ylipäänsä olemassa ja jos oli juutalainen. Eli JT:t viettävätkin muistonviettoa vuorokauden etuajassa, nisankuun 14. päivän ensitunteina.

http://www.jehovahs-witness.net/watchto ... htower-org

Mikäli linkissä olevaa perustelua 2. Moos. 12:5-8:sta oikein tulkitsin, niin ko. näkemys perustuu siihen kuvitelmaan, että ilmaus 'kahden illan välissä' tarkoittaisi vuorokauden mittaista aikaa. Näin asia ei kuitenkaan ole, Yleinen Juutalainen tulkinta siitä, on sellainen, että ensimmäinen ilta on auringon laskiessa ja toinen on varsinaisen pimeyden koittaessa. Toinen tulkinta on sellainen, että ensimmäinen ilta on auringon alkaessa laskea ja toinen silloin kun arinko todella on laskenut.

Jotenkin tuon linkin takana olleessa esityksessä perustelut loistivat poissaolollaan, enkä ole ihan varma siitä, että miten on päädytty moiseen omintakeiseen johtopäätökseen.

[Jaakko Ahvenainen]

Löysin mielenkiintoisen ajatuksen JW-foorumilta.
http://www.jehovahs-witness.net/watchto ... htower-org

Aivan oikein. Synoptikoilla ja Johanneksella pääsiäislampaan syöminen ajoittuu eri päiviin. Vanha teologinen totuus.

[Jaakko Ahvenainen]

Ohessa mielenkiintoinen näkemys asiaa koskien:
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201104 ... 9_ul.shtml

[Vieras]

Voisiko selityksenä vain olla että muut ovat kertoneet asiasta ikäänkuin muistellen, Johannes taas ikäänkuin saattaen asian ymmärrettäväksi ihan virallisen kalenterin mukaan.

[kirjallisuusveli]

Minust asiassa ei oo mitään epäselvyyttä. Pesah -ateria (pääsiäisateria) nautitaan vain kerran vuodessa yhtenä tiettynä päivänä ja tuon saman päivän aikana, jonka aluksi Jeesus tuon aterian opetuslapsineen nautti, hän myöskin kuoli. Juutalaisten uhrit ja pesah -uhrina teurastettu karitsa aivan erityisesti, esikuvasivat Jeesuksen uhriin, jonka hän kuollessaan antoi.

Jos joku haluaa mulle selittää sitä tieteellistä epäselvyyttä, joka synoptikoiden ja Johanneksen välillä muka on, niin olen tietenkin kiitollinen. Mutta mulle asiassa ei tässä vaiheessa ole mitään epäselvää.

[rippeli]

14 päivää on 18/4 mut eikö jv oo viime edellisinä vuosina viettänyt muistonvieton 15 nisanin, eli päivän myöhässä...

Muuten: "Vuoden 2011 muistonvietto on sunnuntaina 17. huhtikuuta auringonlaskun jälkeen." (km 12/09). Näin ollen odottelen kutsua. Saapi nähdä saanko. Ovat vierailut luonani harvennet minulle tuntemattomasta syystä. No, en niitä juuri kaipaile, mutta voisihan sitä sentään joskus ikikiinnostuneen luona käväistä.

Meille oli laitettu postilaatikkoon kutsu muistonviettoon. Onko tämä uusi käytäntö? Ennen kutsuttiin vain sellaiset jotka osoittivat jonkinlaista kiinnostusta ja se vaati suoran kontaktin ovenavaajaan.

[Vieras]

Liittynee todistajien huhtikuun tavallista vilkkaampaan toimintaan.
http://www.jw-media.org/gbl/20110331.htm
Koska loppu on lähellä :),
voi osa-aikaisena olla 30 h tuntimäärälläkin.
Kutsuja jaetaan joillakin alueilla myös postilaatikoihin, jos ei kukaan ole ovea aukaissut.
Pienillä paikkakunnilla ollaankin suorastaan hämmästytty siitä, kuinka paljon todistajia onkaan liikkeellä.
Maailmanlopun meininkiä ;D, kun on niin innokasta porukkaa kenttätyössä.

[RaM]

Lammas tuli valita kymmenes päivä ja se tuli teurastaa neljännentoista päivän alettua. Päivä alkoi illalla ja sen alkaessa lammas teurastettiin.
12:6 Ja pitäkää se tallella neljänteentoista päivään tätä kuuta; silloin Israelin koko seurakunta teurastakoon sen iltahämärässä.
Lammasta ryhdyttiin heti grillaamaan ja sen kypsyttyä sitä alettiin yön tunteina syömään.
12:8 Ja he syökööt lihan samana yönä; tulessa paistettuna, happamattoman leivän ja katkerain yrttien kanssa he sen syökööt.

Pääsiäisateria syötiin iltayöstä heti 14. päivän alettua, ei vasta seuraavana iltana jolloin alkoi 15. päivä.

[kirjallisuusveli]

Niitä, joita muistonvieton ajankohta kiinnostaa ja kenties varhaiskristillisyyden historiakin, kannustan perehtymään sellaiseen joukkioon, kuin 'kvartodesimaanit'. Mainittakoon, että heidät käskettiin erottaa kirkon yhteydestä vuonna 341 pidetyn yleisen kirkolliskokouksen päätöksellä. Kiista heistä nousi käsiteltävien asioiden listalle jo 16 vuotta aiemmin eli vuoden 325 Nikean kirkolliskokouksessa.

[RaM]

Kvartodesimaanit jatkoivat pääsiäisen viettoa juutalaisen perinteen mukaan eli niisankuun 14. päivänä. Tarkoitatko että tuo heidän pääsiäisenvieton ajankohta on oikeaa pääsiäisen viettoa, jota kritittyjen tulisi nykyään noudattaa? Vt-seura on muuten tässä kohtaa sotkenut kokonaan pääsiäisen vieton ja muistonvieton ottaessaan esille nämä kvartodesimaanit. Sinähän varmaan tunnet tämän harhautuksen?

[kirjallisuusveli]

Kvartodesimaanit jatkoivat pääsiäisen viettoa juutalaisen perinteen mukaan eli niisankuun 14. päivänä. Tarkoitatko että tuo heidän pääsiäisenvieton ajankohta on oikeaa pääsiäisen viettoa, jota kritittyjen tulisi nykyään noudattaa? Vt-seura on muuten tässä kohtaa sotkenut kokonaan pääsiäisen vieton ja muistonvieton ottaessaan esille nämä kvartodesimaanit. Sinähän varmaan tunnet tämän harhautuksen?

Joku täällä tuntuu tuntevan harhautukset. Mä otin kvartodesimaanit esille siksi, että heidän historiaansa liittyy kiinnostavia kirkko-isien lausuntoja. Mutta mulle kyllä on hieman epäselvää, että miten tarkalleenottaen kristuksen kuoleman muistonvietosta lipsuttiin pääsiäisen viettämiseen. Sinä tietysti meinaat Raamatuntuntemuksellasi väittää, että kristittyjen pitäisi edelleen viettää Juutalaisten pääsiäistä.

[RaM]

Wikipedia:
Kvartodesimaanit olivat niitä varhaisia kristittyjä, jotka viettivät kristittyä pääsiäistä samaan aikaan kuin juutalaiset omaa pääsiäistään (14. Nisan-kuuta). Heitä oli lähinnä idässä. Heidän vastustajansa, jotka aikaa myöten voittivat, viettivät kristittyä pääsiäistä Nisan-kuun 14:ttä seuraavana sunnuntaina. Anti-kvartodesimaanien kanta vahvistettiin Nikaian ensimmäisessä kirkolliskokouksessa vuonna 325, mutta kvartodesimaaneja esiintyi vielä 300-luvun jälkipuoliskolla.

Jeesus oli kuolemaansa saakka juutalainen (kuten kaikki seuraajansakin, myös kastetut 'pakanat') ja noudatti elämässään noita juutalaisia tapoja ainakin pääsiäisen suhteen. Malliesimerkiksesi ottamat kvartodesimaanitkin (ensimmäisen vuosisadan varhaiskristittyjä Vähä-Aasiasta) jatkoivat edelleen pääsiäisen viettoa juutalaisen perinteen mukaan ja tämä muodostui Roomassa ongelmaksi vasta kun kristinusko=katolilaisuus siirtyi omaan kalenteriinsa sen vieton ajankohdan suhteen.
Sinun olisi hyvä jo viimein sisästää se raamatun tosiasia, ettei pilkkanimi 'kristityt' tarkoittanut jotain ei-juutalaista uutta lahkoa.

Vartsikan vääristely tulee mainiosti esille tässä lainauksessa.

Keitä olivat kvartodesimaanit, ja miksi he kiinnostavat nykyajan kristittyjä?

Apostolien ajan jälkeen oli joitakuita, jotka viettivät Herran illallista joka vuosi 14. nisankuuta ja noudattivat näin alkuperäistä apostolista tapaa. He tulivat tunnetuiksi ”neljästoistalaisina” eli kvartodesimaaneina. Nykyään tämä on kiinnostavaa, koska se osoittaa, että apostolien kuoleman jälkeenkin oli joitakuita, jotka pitivät kiinni oikeasta tavasta viettää Jeesuksen kuoleman muistojuhlaa kerran vuodessa 14. nisankuuta.

Kvartodesimaanit viettivät nimenomaa JUUTALAISTA PÄÄSIÄISTÄ ja ehkäpä korintolaisten tavoin (tuo oman avaukseni keskustelu pääsiäisestä) samalla muistojuhlaa.

Tämä seuraava vt:n lainaus osoittaa sen, miten vt-seura vääristelee asioita selitellessään omia tulkintojaan.

11 On siis sopivaa viettää Jeesuksen kuoleman muistojuhlaa vuosittain nisanin 14. päivänä. Eräässä hakuteoksessa sanotaan: ”Vähän-Aasian kristittyjä sanottiin kvartodesimaaneiksi [neljästoistalaisiksi], koska heillä oli tapana viettää pesahia [Herran illallista] aina nisanin 14. päivänä – –. Päivä voi sattua perjantaiksi tai miksi tahansa muuksi viikonpäiväksi.” (The New Schaff-Herzog Encyclopedia of Religious Knowledge, IV osa, s. 44.)

Pesach ei tarkoita 'Herran illallista', kuten lahko tuon Encyklopedian lainauksen vääristää.

[RaM]

Viimeisimpään kommenttiini on aivan pakko lisätä vielä tietoa, joka osoittaa lahkon olevan mitä suurin huijari tuossakin asiassa. Eli siinä kun väärentävät lainauksia jotka koskevat Vähä-Aasian seurakuntia eli kvartodesimaaneja. Sardeen seurakunta oli yksi noista kvartodesimaaniseurakunnista (Ilmestyskirjasta tuttuja) ja lahko viittaa siellä 100-luvulla toimineen piispa Meliton kirjoituksiin. Lahko antaa ymmärtää Meliton kirjoittavan Herran illallisen vietosta, ei juutalaisesta pääsiäisen vietosta. Tässä SRO:n sivuilta erittäin mielenkiintoista kerrontaa asiaan liittyen.

Ensimmäinen pääsiäissaarna

Jotakin pääsiäisen suuresta merkityksestä kertoo, että varhaisin säilynyt jumalanpalveluksessa pidetty saarna on pääsiäissaarna. Se on 160-luvulta peräisin oleva "Pääsiäisen salaisuus", kirjoittajana Sardeksen piispa Meliton. Tuo jo ammoin kadonnut saarna putkahti esiin parina papyruskäsikirjoituksena muutamia vuosikymmeniä sitten. Meliton, sardeslaiset ja muut Johanneksen ilmestyksen alussa mainitut Vähän Aasian seurakunnat olivat 100-luvulla ns. kvartodesimaaneja (Nimi tulee latinan kielestä, jossa quartus decimus tarkoittaa neljästoista). Kvartodesimaanit viettivät pääsiäistä aina juutalaisen ajanlaskun mukaan, eli juutalaisten nisankuun 14. päivänä. Suurin osa sataluvun kristityistä ei toiminut näin. He, niin kuin mekin, ajoittivat pääsiäisen niin, että pääsiäispäiväksi tuli "viikon ensimmäinen päivä", "Herran päivä", eli sunnuntai. Siis se viikonpäivä jolloin Jeesus oli noussut ylös.

Meliton ja hänen seurakuntansa siis viettivät pääsiäistä yhtä aikaa juutalaisten kanssa. Siksi Melitonin saarnassa yhteys Vanhan testamentin tapahtumiin on hyvin vahva. Toinen kiinnostava piirre Melitonin saarnassa on, että se on runomuotoinen. Muistan, kuinka 1980-luvulla opiskellessani meille sanottiin, että yksi uusi jännittävä mahdollisuus on pitää saarna runomuotoisena. Täytyy vain todeta, että hyvä idea, mutta keksitty jo ainakin 1900 vuotta sitten. Kolmas erityislaatuinen piirre on, että pääsiäiseksi kutsuttiin ensisijaisesti Jeesuksen kuolinpäivää. Ylösnousemus kuitenkin nivoutui yhteen ristinkuoleman kanssa niin, että molemmat aiheet tiivistyivät yhdeksi juhlaksi. Melitonille pääsiäisen ihmeteltävin asia oli siinä, että Jumalan Poika, itsekin Jumala, tuli ja kärsi meidän syntisten puolesta avaten meille taivaan.

Juttu jatkuu käännöksillä Melitonin kirjeestä.
http://www.sro.fi/index.php?option=com_ ... Itemid=582

Vt-seura selittää kirjettä näin.

Juutalaiset olivat vahvasti esillä Vähän-Aasian tärkeissä kaupungeissa. Melitonin kotikaupungin Sardeen juutalaiset viettivät nisankuun 14. päivänä heprealaisten pesahia. Meliton kirjoitti saarnan, jossa hän osoitti, että Lain alaisuudessa oli ollut oikein viettää pesahia, mutta puolusti samalla kristittyjä, jotka viettivät nisankuun 14:ntenä Herran illallista.

Meliton esitti ajatuksia 2. Mooseksen kirjan 12. luvusta, ja osoitettuaan, että pesah esikuvasi Kristuksen uhria, hän selitti, miksi kristittyjen ei ollut järkevää viettää pesahia. Syynä oli se, että Jumala oli kumonnut Mooseksen lain. Sitten Meliton perusteli sitä, miksi Kristuksen uhri oli välttämätön: Jumala pani Aadamin paratiisiin viettämään onnellista elämää, mutta tämä ensimmäinen ihminen rikkoi Jumalan kieltoa syödä hyvän ja pahan tiedon puusta. Tämän vuoksi tarvittiin lunastusta.

Jos minun pitäisi valita, uskonko kirjeessä kirjoitetun Herran illallisesta vai Herran päivästä, niin luulenpa että tuo lahkon salamyhkäinen selittely jää kakkoseksi.