Uskosta tyhjyyteen

Yleistä keskustelua Jehovan todistajista.

Valvoja: Moderaattorit

nina2011
Viestit: 264
Liittynyt: 11.01.2011 01:02

Uskosta tyhjyyteen

Viesti Kirjoittaja nina2011 »

Jt-oppi ajaa usein ateismiin. On meinaan erittäin vaikeaa jatkaa opin mukaista uskoaan eroamisen tai erottamisen jälkeen. Tässä suhteessa muut uskonnot ovat sallivaisempia. Voi esim käydä kirkossa Jouluna jos siltä tuntuu, hyvillä mielin, ilman karttamista. Ex-jt tipahtaa tyhjyyteen ja uskonnottomuuteen. Raamattu alkaa tuntua merkityksettömältä koska uskoi, jotkut ehkä vakaastikin. Pohja koko jumalalta menee. On ehkä niin väsynyt ettei jaksa ajatella koko jumalaa.
Kun on kerran suhtautunut uskontoon kriittisesti alkaa suhtautumaan muihinkin uskontoihin kriittisesti ja jotkut asiat alkavat kuulostaan samalla. Esim. muutkin lahkot pitävät samantyylisiä ruokarukouksia, muillakin on betelin tapaisia kampuksia. Muutkin puhuvat silmät kirkkaina miten heidän elämänsä on muuttunut paremmaksi.
Miten uskonnottomiin suhtaudutaan luterilaisissa kristillisissä perheissä. Jotkut suutahtavat kun lasta ei kasteta ja ristiäisiä ei tule. Liitolla ei ole papin siunausta. Sukulaisten odotukset eivät täyty. Ei vain jt-sukulaisten vaan myös luterilaisten. Olemmeko pakanoita?
Mitkä ovat säännöt nyt kun raamatun moraalinormit eivät pädekkään. Mitä saa tehdä ja mitä ei.
Onhan meillä oikeus pitää kiinni niistä hyvistä asioista joit olemme oppineet. Meillä on oikeus olla oikeudenmukaisia, meillä on oikeus olla hyviä aviopuolisoita. Meillä on oikeus olla välittäviä vanhempia. meillä on oikeus elää terveellistä elämää.
Jotkut jt-sukulaiset luulevat että kun erotettu "saa" elämänsä raiteilleen menee takaisin. Niinkin käy. Mutta joidenkin elämä on ihan yhtä viatonta kuin jt:kin. Eikä silti halua takaisin. Ei enään usko jumalaan. Tipahtaa tyhjyyteen. Epäreilua että yltiö suvaitsemattomuus johtaa siihen että koko uskolta menee pohja.
Eipä siinä auta kuin ensin tutustua ihmisoikeusjulistukseen ja sitten rakentaa uskonnottaman pohjan elämälle. Siinä menee uusiksi, avioliittoon suhtautuminen, alkoholin käyttöön suhtautuminen, uusiksi menee ihan kaikki. Pitää pysähtyä kirjastossa ja miettiä mitäs kirjoja sitä voikaan lukee. No ainakin tiedon halu kasvaa. Pitää miettiä hyväksyykö homoseksuaalisuuden. Mihin puolueeseen mahdollisesti liittysi. Mikä on aatteeni?
Jokainen uloskäynti on sisäänkäynti johonkin muualle.
Mag Mell
Viestit: 541
Liittynyt: 10.04.2009 17:10

Re: Uskosta tyhjyyteen

Viesti Kirjoittaja Mag Mell »

Sehän siinä onkin, että aiemmin (jt-aikana) jokaisen "henkilökohtaiset" moraaliarvot, periaatteet, ja omantunnon ääni tulivat valmiiksi saneltuna järjestöltä. Ihmisestä riippuen joillekin se oli helpottavaa ja turvallista, ja joillekin ahdistavaa ja raskasta. Itse kuulun jälkimmäiseen ryhmään, joten en voi sanoa pudonneeni millään muotoa tyhjän päälle, vaan ensimmäistä kertaa saa itse olla oman elämänsä toimitusjohtaja, ja tehdä suuret ja pienetkin päätökset ihan sen mukaan, miten itsestä tuntuu hyvältä.

Ongelmissa toki varmaan ovatkin ne, jotka kuvittelivat/kuvittelevat jt-seuran pitävän hallussaan jotain suurenmoista ja ainutlaatuista totuutta, ja jakavan jäsenilleen kullanarvoisia neuvoja siitä miten elämässä pärjää ja selviää. Aivopultti on siinä mielessä tehnyt tehtävänsä, ettei ilman jt-seuran pikkutarkkoja ohjeistuksia tunne olevansa kykenevä hoitamaan omia asioitaan. Melkein käy sääliksi nämä ihmiset, joilta on uskonnon varjolla viety jopa lähes alkeellisimmatkin elämänhallinnan työkalut.

Itse koin jo todistajavuosina, että omatuntoni ja ne oikeasti omat moraalinormini olivat ajoittain pahalla törmäyskurssilla vt-seuran version kanssa. Tässä kisassahan ei ole kuin häviäjiä sikäli, että vt-seuran jumalakorttia vastaan tuntuvat omat perustelut aina vähän hampaattomilta, olkoot oikeasti miten valideja tahansa. Ja tarkemmin kun asiaa ajattelee, niin miksi edes pitäisi ylipäänsä kenellekään joutua perustelemaan oman omatuntonsa oikeutusta... :?
With oblivion's obscuration fill my senses to the brim,
make me taste obliteration, in this dimness let me dim.
Avatar
Tony
Viestit: 7521
Liittynyt: 28.04.2007 07:38

Re: Uskosta tyhjyyteen

Viesti Kirjoittaja Tony »

Jt-kerho on rakennettu niin että osa sen jäsenistä on pakostakin agnostikkoja tai ateisteja, ts. uskonnottomia. Se johtuu siitä että kerho kiristää sen jäseniä pysymään kerhossa.

Jt-kerhon toimintamallien johdosta ko. uskonto on myös omiaan motivoimaan ihmisiä liittymään jäseneksi, vaikka näillä ei olisikaan varsinaista henkilökohtaista kerhon mukaista vakaumusta. Jos esim. synnyt Jt-perheeseen, sinulla ei ole todellista mahdollisuutta vaikuttaa vakaumukseesi. Sinua kasvatetaan ja ohjataan vaipoista asti siihen että Jt-kerho on Ainoa Oikea Totuus. Tällaisessa ympäristössä jäseneksi kastaudutaan pääsääntöisesti iässä, jossa ei ole pelimerkkejä tarkastella asioita objektiivisesti. Kaste on kaikesta huolimatta elinikäinen päätös. Jos myöhemmin satut huomaamaan ettei jumal-jutut ole niin lähellä sydäntä, kuin kerhossa tulisi olla, asialla ei ole merkitystä. Jos tässä kohtaa olet rehellinen, sinua rangaistaan siitä. Jt-kerhon karttamisjärjestely pitää huolen että seurakunnissa on aina tietty osa niitä jotka ovat jäseniä ihan muista kuin uskonnollisista syistä.

"Jt-oppi ajaa usein ateismiin" -ajatusta lähestyisin ainakin kahdesta suunnasta. Yhtäältä sen karttamisjärjestely edesauttaa ihmisiä pysymään kerhossa heidän vakaumuksesta riippumatta, ja toisaalta kun se nyt vain menee niin että jos uskoa yrittää järkeistää, kuten vt-seuran järkeisoppi yrittää tehdä, usko on vaikeuksissa jos sitä uskaltautuu tarkastella muun kuin kerhon materiaalin valossa.

Itse uskoin Jehovaan ja vt-seuraan koska minulle oli kerrottu että Jehova on olemassa ja että vt-seura Ainoa Oikea Totuus. Lapsen mieli on kuitenkin se kuuluisa tyhjä taulu, ja sinne on varsin helppo värittää mitä halutaan. Myös lapsen vakaumus. Vasta kun minulla ei ollut mitään syytä olla muuta kuin olen, piirsin tauluni sellaiseksi kuin se oikeasti on, eikä siinä ole enää Jumalaa.

Väitän että ne jotka ovat aidosti uskovia, uskovat Jumalaansa Jt-opista huolimatta myös kerhosta lähtemisen jälkeen. Usko voi saada sen joiltain osin uusia piirteitä, mutta itse usko ei häviä jos usko on aitoa eikä ulkoapäin syötettyä.
"Jos Seura sanoisi minulle, että tämä kirja on musta vihreän sijaan, minä sanoisin: 'Kappas vaan, voisin vaikka vannoa, että se on vihreä, mutta jos Seura sanoo, että se on musta, niin se on musta!'" - Bart Thompson - piirivalvoja
RaM

Re: Uskosta tyhjyyteen

Viesti Kirjoittaja RaM »

Olet aivan oikeassa siinä, että luovuttaessa lahkosta luovutaan yleensä samalla kaikesta uskonnollisuudesta ja raamatusta. Ne kaikki muuttuvat samalla kertaa totuuksien näkökulmasta arvottomiksi. Tai oikeastaan kaikki muut uskonnothan ovat sitä olleet aina.
En kuitenkaan sanoisi että seurauksena on tyhjyys, jos sitä ei itse väkisin halua sellaiseksi tehdä. Kuten jo totesit, niin krijastossa voi vapaasti miettiä, mitä sitä lainaisikaan kun ei tarvitse sisällään miettiä lukemisrjoitteita. On hienoa lukea luonnontieteellisiä julkaisuja ja perehtyä tieteeseen aivan uudesta näkökulmasta. Enää ei tarvitse ajatella että nuo tiedemiehet ovat tyhmiä eivätkä oiekasti tiedä juuri mitään. Nyt voit lukea avoimin silmin oikeaa tietoa ja pohtia sen merkitystä ihmiselämälle. Me olemme osa luontoa.

On totta että yllätyksiä tulee kuitenkin jopa tuon surkean lueterilaisuuden taholta. Oma tyttäreni koki miehensä kanssa yllätyksen, kun lapsella annettiin nimi. Tuo miehen luterilaissuku ei ole minkään sortin uskovaissuku, mutta yllättäen heidän kanssa tuli ongelmia. Kun varsinaisia ristiäisiä ei pidetty vaan nimiäiset eli vapaamuotoinen tilaisuus heidän kotonaan jossa oli kahvitilaisuus ilman pappia ja vesikippoa. Nuo luterilaissukulaiset eivät haluneet osallistua siihen eli eivät tulleet sovittuna viikonloppuna kyläilemään. Oli melkoinen yllätys meille kaikille, etenkin tytön miehelle joka luonnollisesti suuttui asiasta sisaruksilleen ja äidilleen. Ihmiset jotka eivät ole minkäänsortin uskovaisia ulospäin vaan aivan päinvastisia elämäntavoiltaan, käyttäytyykin yllättäen noin.

No tällaista se elämä on. Yllätyksiä voi tulla monien eri asioiden suhteen, mutta mitä siitä. Ne on vain ohitettava ja mentävä omassa elämässään eteenpäin. Paskaakos niistä sukulaisista jos eivät ole itse kiinnostuneita meistä. Meidän x:n elämä on todella hyvää, kun opimme elämään normaalisti ajattelevien ihmisten elämää ja tiedostamme, että erilaisia häiriköitä löytyy uskonnosta riippumatta yllin kyllin. Ei kaikkien kanssa tarvitse olla kaveri.

Olen muuten tehnyt sellaisen mielenkiintoisen havainnon, että moni luterilainen hämmästyy jos kuulee, ettet kuulu kirkkoon, mutta jos esität samalla kysymyksen 'oletko itse uskovainen' he useinmiten vastaavat kieltävästi.
Markku Meilo
Viestit: 13450
Liittynyt: 24.04.2007 10:28

Re: Uskosta tyhjyyteen

Viesti Kirjoittaja Markku Meilo »

nina2011 kirjoitti:Jt-oppi ajaa usein ateismiin.
Mulla on sellainen mielikuva, että meidän korkeuksilla uskonnottomiksi päätyy huomattavasti useampi kuin Esimerkiksi USA:ssa. Tästä päättelen, että ympäristön suhtautuminen yleensäkin uskontoihin on myös ratkaiseva tekijä.
Raamattu alkaa tuntua merkityksettömältä koska uskoi, jotkut ehkä vakaastikin.
Itse kiinnostuin Raamatusta aivan eri tavalla. Koska hylkäsin yhden tarkoitushakuisen tulkinnan, niin miksi olisin vaihtanut kilpailevaan tarkoitushakuiseen tulkintaan.
Pohja koko jumalalta menee. On ehkä niin väsynyt ettei jaksa ajatella koko jumalaa.
Raamattu ei osoita yhdenkään jumalan olemassaoloa, eikä jumalan olemassaolo (tai jumalaan uskominen) ole mikään este raamatunkiinnostukseen, vaikka eri tyylilajeilla uskovilta olen tällaisia väitteitä kuullutkin.
Muutkin puhuvat silmät kirkkaina miten heidän elämänsä on muuttunut paremmaksi.
Elämä muuttuu paremmaksi kun saa haluamansa työpaikan, elämä muuttuu paremmaksi kun saa haaveilemansa asunnon, elämä muuttuu paremmaksi kun saa haluamansa puolison, elämä muuttuu paremmaksi kun saa pari tekoniveltä jne. Itse en heti keksi mitä ihmeen lisäarvoa saisi sokeasta luottamuksesta esimerkiksi valehtelevaan hallintoelimeen.
Mitkä ovat säännöt nyt kun raamatun moraalinormit eivät pädekkään.
Suomen säädöskokoelma.
Pyrkimykseni olkoon kaikkia miellyttävän keskusteluilmapiirin luominen.
nina2011
Viestit: 264
Liittynyt: 11.01.2011 01:02

Re: Uskosta tyhjyyteen

Viesti Kirjoittaja nina2011 »

Niin mutta kun se ulkoa päin syötetyn uskon kokee totena. Olenko huonompi kun ne jotka ovat tajunneet sen olevan potaskaa?
Jokainen uloskäynti on sisäänkäynti johonkin muualle.
Vieras

Re: Uskosta tyhjyyteen

Viesti Kirjoittaja Vieras »

Entäs jos käy niitä uskon perusteita, oppeja, läpi kohta kohdalta tuolta etusivun sivukartalta lähtien ja etenee sitä vauhtia että toteaa ja vakuuttuu valheista. Niitähän ne on lopulta ne virheetkin.

Esim. siitä että jeesus olisi käynyt kehumassa lahkon v. 1918:ko se oli, ei tietenkään ole myöskään kielteisiä enempää kuin myönteisiäkään todisteita, mutta että niitä oppeja muutettiin sen jälkeen. Kuten Pasi Turunen kirjoittaa että vartiotorniseura sanoo Jeesuksen poistaneen tuolloin epäpuhtaita tapoja, mutta niitä tapoja kun noudatettiin vuosikausia sen jälkeenkin.

Mikä on se kyky jolla ilmiselvä vale koetaan todeksi ?
Avatar
Tony
Viestit: 7521
Liittynyt: 28.04.2007 07:38

Re: Uskosta tyhjyyteen

Viesti Kirjoittaja Tony »

nina2011 kirjoitti:Niin mutta kun se ulkoa päin syötetyn uskon kokee totena. Olenko huonompi kun ne jotka ovat tajunneet sen olevan potaskaa?
Tarkoitatko vt-seuran versiota uskosta, vai uskoa ylipäänsä?
"Jos Seura sanoisi minulle, että tämä kirja on musta vihreän sijaan, minä sanoisin: 'Kappas vaan, voisin vaikka vannoa, että se on vihreä, mutta jos Seura sanoo, että se on musta, niin se on musta!'" - Bart Thompson - piirivalvoja
Markku Meilo
Viestit: 13450
Liittynyt: 24.04.2007 10:28

Re: Uskosta tyhjyyteen

Viesti Kirjoittaja Markku Meilo »

nina2011 kirjoitti:Niin mutta kun se ulkoa päin syötetyn uskon kokee totena.
Yleensä meidän kulmalla noin käy pääasiassa enää silloin kun puolustuskyvyttömälle lapselle syötetään asia. Niin kävi minullekin aikoinaan, nyt aika on monissa maissa ajanut ohi sen kauden, jolloin aikuiset kääntyivät sankoin joukoin.
Olenko huonompi kun ne jotka ovat tajunneet sen olevan potaskaa?
Potaskan mieltäminen potaskaksi on vapauttavaa, ainakaan minä en keksi siitä mitään muuta huonoa kuin siitä tajuamisesta aika ajoin maksettava hinta.
Pyrkimykseni olkoon kaikkia miellyttävän keskusteluilmapiirin luominen.
Markku Meilo
Viestit: 13450
Liittynyt: 24.04.2007 10:28

Re: Uskosta tyhjyyteen

Viesti Kirjoittaja Markku Meilo »

Vieras kirjoitti:Esim. siitä että jeesus olisi käynyt kehumassa lahkon v. 1918:ko se oli, ei tietenkään ole myöskään kielteisiä enempää kuin myönteisiäkään todisteita
Kyllä siitä on kielteisiä todisteita. Vt-seura valehtelee, että 1914-paluu ja tuo valinta havaittiin raamatuntutkijoiden keskuudessa. Tosiasiassa vuonna 1918 raamatuntutkijat olivat eläneet jo 44 vuotta Kristuksen milleniumissa, Jeesus palannut 1874 ja lopun aika päättynyt 1914. Noihin palikoihin vuoden 1918 laskenta ei sovi, eli 3,5 vuotta Jeesuksen paluun jälkeen.
Mikä on se kyky jolla ilmiselvä vale koetaan todeksi ?
Esimerkiksi kognitiivinen dissonanssi.
Pyrkimykseni olkoon kaikkia miellyttävän keskusteluilmapiirin luominen.
Vieras

Re: Uskosta tyhjyyteen

Viesti Kirjoittaja Vieras »

Myönnetään ja kiitetään korjauksesta
Todisteitahan ne ovat kun on saman jehovakanavan painotuotteissa
Markku Meilo
Viestit: 13450
Liittynyt: 24.04.2007 10:28

Re: Uskosta tyhjyyteen

Viesti Kirjoittaja Markku Meilo »

Vieras kirjoitti:Todisteitahan ne ovat kun on saman jehovakanavan painotuotteissa
Vt-seuran oma materiaali on tehokkain ase Vt-seuran valheellisuuden paljastamisessa. Omalla tavallaan koko tuon materiaalin tehokkain julkaisu on KIT.

Tässä esimerkki siitä kuinka KIT:in ja yhden raamatunjakeen avulla voidaan osoittaa todistajuuden tärkein kulmakivi huuhaaksi.
Pyrkimykseni olkoon kaikkia miellyttävän keskusteluilmapiirin luominen.
Avatar
Jaakko Ahvenainen
Viestit: 8099
Liittynyt: 28.04.2007 15:41
Paikkakunta: Lieksa

Re: Uskosta tyhjyyteen

Viesti Kirjoittaja Jaakko Ahvenainen »

Luterilainen kirkko muodostuu varsin sekalaisesta "seurakunnasta". Ensinnäkin 1800-luvulla sen piiristä nousi 4 ns. herätysliikettä: Rukoilevaisuus, Evankelisuus, Herännäisyys (körttiläisyys) ja Lestadiolaisuus, jotka kaikki korostavat hieman eri asioita. Sittemmin tähän "kuoroon" liittyi ns. herätyskristillisyys (viidesläisyys) karismaattisuutta korostaen.

Lestadiolaiset, vaikka kuuluvatkin kirkon piiriin, ovat todellisuudessa kirkko kirkosa omine pappeineen ja rukoushuoneineen ja raamattuineen (1776-käännös). Evankeliset ovat nyttemmin jakautuneet kahtia lähinnä naispappeuden kannattajiin ja kieltäjiin. Kieltäjät ovat käytännössä perustaneet oman kirkon. Herätyskristillisyyskään ei ole mitenkään yhtenäinen, vaan jakautunut useampaan eri suuntaan.

Hännänhuippuna tulevat enemmistönä ne ihmiset, joista RaM mainitsi, ne jotka tosin kuuluvat kirkkoon, mutta joille lähinnä tärkeitä ovat sen seremoniat ja joille Jumala on usein jokin epämääräinen korkeampi voima tai jotain sinnepäin.

Rukoilevaisuus on hiipunut lähinnä lounaisrannikolle, eikä se pidä paljoakaan melua itsestään. Herännäisyys on levinnyt koko maan alueelle pohjoista lukuunottamatta. Herännäisyys on näistä liikkeistä suvaitsevin ja sallivin.

Jokaisessa suuntauksessa löytyvät omat fanaatikkonsa, jotka edustavat Ainoaa Oikeaa Totuutta, mutta karkeasti ottaen kirkkon jumalanpalveluksiin tai muihin tilaisuuksiin voi mennä kuka tahansa, eikä häneen kiinnitetä sen suurempaa huomiota. Mitä enemmän porukkaa on paikalla, sen helpommin yksilö sen sekaan katoaa.

Jehovantodistajuuteen tavataan suhtautua kielteisesti, mutta yksittäiseen todistajaan tai ex:ään lähinnä olkapäitä kohauttaen. Jostakin syystä Jehovan todistajilla olen huomannut käsityksen, että he joukkona olisivat jotakin. Omissa porukoissa näin varmasti onkin, mutta sen ulkopuolella ei heillä ole juurikaan merkitystä ainakaan Suomessa. Uskonnottomia hieman karsastetaan tietämättömyyden tuomalla tunteella. Ellei tätä taas tiedetä, käy kelpo luterilaisesta.

Mitä useampia näitä Ainoan Oikean Totuuden tunkioita on, sen äänekkäämpää on kukkojen kiekuminen niiden huipulla. Tietenkin edellä esitetty on hyvin subjektiivisesti sanottu, mutta kuitenkin usean vuosikymmenen kokemuksella esiripun takaa tähystellen.
Vieras

Re: Uskosta tyhjyyteen

Viesti Kirjoittaja Vieras »

" Luterilainen kirkko ... piiristä nousi ... Herännäisyys (körttiläisyys) "

Tuo sana körttiläisyys kai tulee heidän piirissään miesten pitämästä takista, jossa oli halkio takana ? Muualla Suomessa körtti lienee ollut naisten leninki ?
Vieraas
Viestit: 3220
Liittynyt: 20.06.2011 21:56

Re: Uskosta tyhjyyteen

Viesti Kirjoittaja Vieraas »

Jehovan todistajien ja monien muiden fundamentalistien virhe on jonkinlainen semitieteellisyys, tarve selittää jokainen yksityiskohta Raamatussa mahdollisimman konkreettiseksi lähtien puhuvasta käärmeestä, vedenpaisumuksesta ja mitä näitä on. Samalla innolla he ovat jumiutuneet konkreettisiin vuosilukuihin, hankkien enemmän hallaa kuin hyötyä itselleen. Tämä on vain yhdensorttista "uskoa".

Vaikka itse en vaihtanut JT-aikojen jälkeen toiseen uskontoon, kristittyihin "mainstream-uskovaisiin" tutustuttuani olen saanut aivan uuden vinkkelin termiin "usko". Usko on uskoa, muuten sitä sanottaisiin tiedoksi. Ja sitä voi harrastaa kukin tykönään uskoen aivan mitä itse haluaa. Se ei vaadi esimerkiksi tietojen päivittämistä kollektiivisesti tai sen myymistä muille, kuten JT-yhteisössä tehdään.
Video ei ollut ohjeistusvideo.
Vastaa Viestiin