Kirjoitan tänne nyt ensimmäistä kertaa haluan painottaa että en halua ketään loukata kirjoituksillani.
En ole koskaan ollut Jehovantodistaja, mutta olen tutkistellut ja "molemmin" puolin sukuni ovat lähes poikkeuksetta Jehovantodistajia tai ainakin "erotettuja". Olen noin 40v mies. Ja käynyt myös armeijan. (Josta Jehovantodistaja isäni ei ole koskaan kommentoinut sanaakaan)
Olen siis peloteltu harmagedonilla lapsuudessa niillä karmeilla kuvilla/tekstillä, ja jos näen kummituksen tai "elävän" kuolleen niin minun piti sanoa isäni opetuksen mukaan: "Jehova auta minua" ja olen myös "sisäistänyt" ne kuvat jossa paratiisssa rapsutellaan leijonaa korvan takaa...
Tarkasti en "oppeja" tiedä mutta kuitenkin ehkä pääasiat.
Kuinkahan (uskonnon ja sen opit tosissaan ottavat) Jehovantodistajat selviävät murrosiästä?
Yölliset siemensyöksyt ja lähes jatkuva stondis. Ja halut kuin kanilla. Naisten polkupyöräkin näyttää lähes kiihottavalta. Auttaako rukoilu ja mahdollinen seurakunnan jäsenien seura viemään halut pois? Tuskin, onneton nuori tumputtaa/sormettaa tuskissaan kyynel silmänurkassa miettien saakohan anteeksi tekoaan rukoilemalla! " Nuoruutesi miten voit parhaiten hyötyä siitä" (en muista olikohan se tämän niminen siihen aikaan) puhuukin itsesaastutuksesta...huonon omatunnon kehä on valmis! Jehova sen kuin tiukentaa otettaan väkevänä Jumalana!
Sitten lopulta nuori kohtaa konventissa yhtä "kiimaisen" vastakappaleen. Lyhyen "seurustelun" jälkeen he menevät naimisiin ja rakastelevat "laillisesti" alkukiiman pois! Lopulta he huomaavat miten sopimattomia he ovat toisilleen elämän kumppaneiksi ja molemmilla on halu kokeilla ja nähdä muutakin.
"Vahinko" on jo tapahtunut ja lapsi syntyy. Tästä sitten "verinen" huoltajuustaistelu ja molemmat vanhemmat mahdollisesti on "erotettu" ja lapsi jää ehkä onneksi (ehkä ei) äidille. Äiti sitten mahdollisesti "päästelee menemään" oikein kunnolla mitä nuorena on "menettänyt" ja isä sitten ehkä rajun katumuksen kautta "pääsee takaisin" ja tapaa uuden vaimon Jehovantodistaja sisaren josta tulee uusi vaimo.
Äiti jatkaa värikästä yksinhuoltaja elemää ja lapsi käy muutaman kerran vuodessa aivopesussa isällään miten voi käydä harmagedonissa jos ei tottele Jehovaa!
Lahjaksi saatu Dinosaurukset kirjakin sotketaan yliviivauksilla ja korjauksilla : miten Jumala loi maan ja eläimet.
Ristiriitaa riittää ja lapsen henkinen kehtys on sekasortoinen!
Lapselle syntyy isän kautta sisarpuolia jotka saavat "kunnon Jehovantodistaja" kasvatuksen.
Ihmeteltävää riittää kun Jehovantodistaja kasvatuksen saaneilta sisarilta ei vaadita minkäälaista koulumenestystä, päin vastoin! Koska harmagedon tulee kohta, ei kannata! ym. ym.
Aikaa kuluu ja kuinka ollakkaan nämä täydellisen kasvatuksen saaneet sisaret eivät pärjääkään "tosi elämässä" yhtään paremmin kuin tämä synnillinen Saatanan riivaama! Päin vastoin!
Roikkuvat (tarkoituksella) työttöminä vuodesta toiseen ja eivät jaksa edes omia lapsiaan hoitaa, koska se on liian raskasta! (vaikka Jeesus ilmeisesti kästykseni mukaan rakasti lapsia)
Tarina on fiktiivinen.