Harmus kirjoitti:Keskenään, omassa piirissään voi muita ihmisiä luokitella valtavirtaan ja marginaaliin kuuluviksi. Siitä voi saada mukavaa hyrinää, mutta asian käyttöarvo on vähäinen, kun jokin näistä luokitelluista kävelee eteen. Ja sehän on ainoa tilanne joka jotain merkitsee.
Me entiset jt:t olemme olleet menossa itse mukana ja tiedämme aika tarkkaan normi jt:n stereotyypin. Olemmehan itse edustaneet sitä oman aikamme.
Vastaantulija voi nimittäin aina kuulua siihen marginaaliin joka on erilainen ja tiedostava.
Voi kuulua mihin tahansa marginaaliin. Millä perusteella edes valitaan marginaali jota lähdetään olettamaan?
Olisi kohtuullisen röyhkeää olettaa toisin.
Mielestäni on kohtuullisen turhaa olettaa stereotyypistä poiketen ellei muuhun ilmene painavaa syytä. Toki ihmiset ovat aina tietyllä tasolla yksilöitä, mutta lahkon doktriinin vaikutus sen jäseniin on niin vahva, että sen pohjalta voidaan perustellusti yleistää jt:n stereotyyppi jehovantodistajuutta ajatellen.
Siispä jos aiot olla tekemisissä tämän vastaantulijan kanssa, etkä halua vaikuttaa ylimieliseltä, on sinun oletettava hänen olevan marginaalissa. Siis JT tapauksessa oletat hänen olevan sellainen, joka on tietoinen järjestönsä heikkouksista, paineista ja järjestön taustasta.
Tällaisia on sadasta jt:sta n. kymmenen, eivätkä hekään pääsääntöisesti halua nähdä asiaa sellaisena kuin se on. Oletus jt-sterotyypistä perustuu todennäköisyyteen ja omakohtaiseen kokemukseen ko. uskonnosta ja sen jäsenistä. Mitään ylimielistä siinä ei ole.
Jos taas et ole tekemisissä hänen kanssaan (mikä on useimmille erotetuille helppoa), on syytä miettiä mahdollisia kohtaamistilanteita tulevaisuudessa. Voitko tulevaisuudessa kuvitella pystyväsi olemaan olematta ylimielinen, kun pääset juttelemaan JT:n kanssa, jos olet nyt pitkään hionnut heistä kuvaa yhtenä massana, joilla on aivot narikassa?
Koska olen ollut sisäpuolella, tiedän mitä siellä on ja mitä on olla siellä. Kun käytän sitä tietoa luodakseni jt:sta stereotyypin, kyse on kokemuksiin perustuvasta prosessista, ei ylimielisyydestä.
Kun näitä asioita pohtii vain omassa piirissään, on spiraaliefekti valmis. Yleistykset suorentuvat ja laajentuvat, luokittelut selkeytyvät ja kaikki tämä tapahtuu ilman kunnon kontaktia asianosaisiin, joista on puhe. Rotuennakkoluulot kasvavat juuri näin.
Rotuennakkoluulot voivat kasvaa juuri näin, mutta entinen jt tietää mitä on olla jt ja mitä jt:lta odotetaan, miten jehovantodistajuus vaikuttaa ihmisten ajatteluun ja mitä tietyistä asioista ajatellaan. Ei ole siksi kyse pienimmässäkään määrin ennakkoluuloista, vaan omakohtaisesta kokemuksesta.
"Jos Seura sanoisi minulle, että tämä kirja on musta vihreän sijaan, minä sanoisin: 'Kappas vaan, voisin vaikka vannoa, että se on vihreä, mutta jos Seura sanoo, että se on musta, niin se on musta!'" - Bart Thompson - piirivalvoja
