Matkustiko Nehemia sitten juuri vuonna 455 eaa. Jerusalemiin rakentamaan uudelleen kaupungin muuria? Kreikkalaisten, persialaisten ja babylonilaisten lähteiden luotettavat historialliset todisteet osoittavat vuoden 475 eaa. olevan Artakserkseen valtaistuimellenousuvuosi ja vuoden 474 eaa. hänen ensimmäinen hallitusvuotensa. Hänen 20. hallitusvuotensa olisi näin ollen vuosi 455 eaa. Nehemian 2:1–8 ilmaisee, että juuri tuon vuoden keväällä, juutalaisten nisankuussa, kuninkaan juomanlaskija Nehemia sai kuninkaalta luvan korjata ja rakentaa uudelleen Jerusalemin, sen muurin ja sen portit. Danielin ennustuksessa sanottiin, että 69 vuosiviikkoa eli 483 vuotta ulottuisivat ”siitä ajasta, jolloin tuli se sana, että Jerusalem on jälleen rakennettava, voideltuun, ruhtinaaseen, asti” – tämä ennustus täyttyi huomattavalla tavalla, kun Jeesus voideltiin vuonna 29 ya., joka ajankohta on sopusoinnussa sekä maallisen että raamatullisen historian kanssa.
Jehovan todistajien kronologiset ongelmat johtavat monenlaisiin kummallisuuksiin, kuten on muissakin yhteyksissä nähty. Tässä Artakserkses I valtaannousun vuotta ja hallitsemisaikaa koskevassa pulmassa lahkon on jälleen valehdeltava ja huijattava mitä sulavimmin sanankääntein sekä etsittävä kaikkein epäselvimpiä historiallisia todisteita tulkintojensa tueksi. Todellista sanahelinää!
Tässä on historiallinen käsitys Akemenidien hallitsijasuvusta:
Kyyros II Suuri, Kambyseksen poika (550–530 eaa.),
Kambyses II, Kyyroksen poika (530–521 eaa.),
Smerdis, Kyyroksen poika? (521 eaa.),
Dareios I, Arsameksen pojanpoika, (521–486 eaa.),
Kserkses I, Dareioksen poika, (486–465 eaa.),
Artakserkses I, Kserkseen poika, (464–424 eaa.),
Kserkses II, Artakserkseen poika (424–423 eaa.),
Egyptologeilla on kutakuinkin sama käsitys tuon ajan Egyptin faraoista (ns. persialaisaika):
Kambyses II 525–522 eaa.
Dareios I 522–486 eaa.
Kserkses I 486–465 eaa.
Artakserkses I 465–424 eaa.
Dareios II 424–405 eaa.
Artakserkses II 405–359 eaa
Selitellessään tuota 10 vuoden kronologiansa sovitusongelmaa Jehovan todistajien täytyy turvautua kahteen kummallisuuteen.
Kserkses I hallitsi 21 vuotta. Koska Artakserkses I aloitti heidän mukaansa oman hallintakautensa jo 475 eaa., se tarkoittaa Jt-opissa sitä että hän hallitsi 10 vuotta yhtä aikaa isänsä kanssa. Mitä asiaa historia ei tunne.
Samoin kun historiallisten tietojen mukaan Artakserkses I hallitsi tuplaten kauemmin kuin edeltäjänsä eli 41 vuotta, niin nyt tuohon hallinta-aikaan Jt:t lisäävät 10 vuotta lisää eli ilmoittavatkin historiallisista lähteistä poiketen hänen hallinta-aikansa kestäneenkin 51 vuotta.
No hyvinhän tuo vuosien sumpliminen lahkolta sujuu. Onhan Jeremiaan ennustama 70 vuoden autioituksin muuttunut Jt-opissa 90 vuoden autioitukseksi.
