rippeli kirjoitti:Ota ero lahkosta ja vaimosta.
Kuka tahansa pystyy siihen jos on vilpitön. Olethan sinäkin vilpitön?
Tällä kommentillani tarkoitin sitä, että vaikeuksia on joka tapauksessa tulossa. Itse tein tuon tuplaeroamisen ja kärsin siitä muutaman vuoden. Toinen vaihtoehto olisi ollut kärsiä monta vuotta kahdella tuolilla istuen.
Tiedän että ihanteellisesti menisi niin, että erotaan lahkosta ja elämä jatkuu vanhaa rataa. Niin ei kuitenkaan missään tapauksessa tule käymään, vaikka kuinka toivoisi.
Vaikea paikka kaikin puolin. Toivon voimia sinulle ja puolisollesi.
Vähän sama tilanne kuin minulla jokin aika sitten....
Mutta oma kokemus kuinka selvisin:
- jätin menemättä kokoukseen, jätin raportoimatta ja vastasin tekstariin, kun asiaan kysyttiin, ettei ole mitään raportoitavaa.... ja sitten parin kuukauden päästä en vastanut tekstariin.
Puolisolle sanoin, etten voi mennä kokoukseen, kun täytyy asioita vähän mietiskellä... mutta kannustin häntä menemään salille ... en halunut, että hän jää minun takia pois, vaan tekee siis omat ratkaisut. Missään vaiheessa en ole kritisoinut toisten uskoa, mun puolesta uskokoon vaikka peter paniin. Kysyttäessä sanon lukevani mieluiten Raamattua kuin seuran kirjallisuutta.
Mutta tosiasia on, että ne "hyvät" ystävät, eivät ole hyviä ystäviä, mutta se ei harmita. Itsellä on erittäin hyvä olo, omatunto on puhdas, kun näytelmäkerhon lopetti.
Nyt on maistraatin kautta erottu ja sukulaisten kanssa ollaan edelleen sovussa ja se mun ihana puoliso, hän jäi myös pois. Elämä on nyt aika mukavaa.
Tsemppiä ratkaisullesi, mitä ikinä se sitten onkaan.
Eroaminen voi olla hyvin simppelikin juttu, mun entisen vaimon siskon tyttö teki vain siten , että yhtäkkiä rakastui maailmalliseen poikaan ja meni oitis yhteen asumaan tämän kanssa.
No, tietysti erotettiin tuo tyttö, mutta ei hän siitä ollut moksiskaan, sanoi vain että kartteleehan ne ja omat vanhemmatkin luimistelee, mutta mitä sitten - ei se mua haittaa.
Hän oli todella vahvaluonteinen tyttö, etsi töitäkin heti ja pääsi pizzapaikkaan myymään pizzoja, tienas hyvin.
Minulla tuli kans tupla-ero , vanhimmat kävivät jututtaan ja hehkuttivat että olen tuottamassa Jehovan nimelle häpeää ratkaisullani, jos minut erotetaan.
Sanoin etten jaksa enää, sitäpaitsi tein tahallaan syntiä harjoittamalla haureutta erään naisen kanssa tässä taannoin.
He olivat äimisttyneitä ja myöhemmin kävivät vielä mutkan luonani ja sanoivat että minut on erotettu.
Teinkin sen synnin tahallaan, jotta pääsisin eroon vanhimmista ja heidän selittelyistään, ja niin pääsin heistä eroon lopullisesti.
Seurakuntalaiset olivat ollett kuulemma järkyttyneitä erotuksestani, ja eräs sisar oli jopa purskahtanut itkemään ja kaikki muissakin seurakunnissa joissa minut tunnettiin, ihmettelivät kovin minun tapaustani.
Mutta eihän omelettia tule, ellei rikota munia...
Nyt itse rikoin munia vuorostaan, sitähän se on tämä elämä, rikotaan munia puolin ja toisin ja hämmennetään jos jonkinlaista omelettia.
Elämässä on vain uskallettava rikkoa niitä munia, mitä se nyt sitten kenenkin elämässä tarkoittaa.
Aikoohan Jehovakin rikkoa tosi paljon munia(ihmisten päitä), kun ei mitenkään muuten saa päteä tarpeekseen.
Niin ja äitini rikkoi oikeastikin aika paljon munia, heitellessään niitä lässykkä-ukkonsa päälle ja minäkin suutuin ja raivostuin ja heitin vehnäjauhopussin seinään, siinä sitä oli sotkua sitten.
On otettava elämä kivasti omiin käsiin, se on pelottavaa alussa, mutta kantaa hyvää hedelmää.
Ero Järjestöstä = uuden elämän alku
Sitten kun aloittaa uuden elämän on tärkeää, että hyväksyy sen että osa omasta elämästä on menetetty turhissa vouhotuksissa, ja silmät pyöreinä ihmisten ovilla rampatessa.
Kun Jeesus sanoi raamatussa että "sinun tulee rakastaa lähimmäistäsi niinkuin itseäsi..."
niin hän tarkoitti juurikin sitä , että tulee rakastaa itseä yhtä paljon kuin lähimmäisiään.
Seura opettaa tässäkin väärin kun opettaa että Jeesus tarkoitti, että tulee rakastaa vain lähimmäisiään ja itsensä voi unohtaa, koska paratiisissa sitten ehtii sitä ja tätä...
Sitä paitsi, jos Vt-seura haluaa omistaa veljien ja sisarten työpanoksen, niin alkakoon maksamaan palkkaa, kuten muutkin firmat tekevät.
Ei sillä ole mitään oikeutta yrittä omistaa ihmisiä orjina, orjuus on laitonta useimmissa länsimaissa.
Ei raportin jättämista ole raamatussa määrätty , se on Seuran keksintöä, jotta se vois yrittää pakottaa seurakuntalaisia tekemään edes 1 tunnin kenttä palvelusta, entä jos joku vanhus jaksaa tehdä vain 45min, tuomitaanko hänet silloin epäsäännölliseksi julistajaksi, sekin on epäraamatullista.
Viimeksi muokannut YksinäinenSusi, 08.09.2011 21:35. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Ihmisellä on oikeus yksilönä - määrätä oma kohtalonsa.
""tein tahallaan syntiä harjoittamalla haureutta erään naisen kanssa tässä taannoin.
He olivat äimisttyneitä ja myöhemmin kävivät vielä mutkan luonani ja sanoivat että minut on erotettu.
Teinkin sen synnin tahallaan, jotta pääsisin eroon vanhimmista ja heidän selittelyistään, ja niin pääsin heistä eroon lopullisesti.""
Ymmärrettäviä juttuja, jokaisen on tehtävä niin että huominen tuntuu paremmalta.
Mutta jolle se sopii niin esittää vaikkapa sen vuoden 1914 teorian paikkansapitämättömyyden jolloin lahko ei saa sitä paljon puhuttua vettä myllyynsä. Voi aina sanoa lahkolaiselle että palaa kun on valheeton esitys ja todisteet sille lahkon kulmakivelle, vuodelle 1914, jolle sen ensimmäinen lanseeraaja ennusti maailmanlopun sen jälkeen kun vuoden 1874 maailmanloppuennustus osoittautui sudeksi.
Vieras kirjoitti:...lahkon kulmakivelle, vuodelle 1914, jolle sen ensimmäinen lanseeraaja ennusti maailmanlopun sen jälkeen kun vuoden 1874 maailmanloppuennustus osoittautui sudeksi.
Lievä tarkennus, Russell opetti Jeesuksen jo palanneen 1874, kuten samalle vuodelle Harmagedonin alun, jonka tuli saavuttaa huippunsa vuoden 1914 lokakuuhun mennessä. Erillistä vuoden 1874 maailmanloppua Russell ei opettanut.
Pyrkimykseni olkoon kaikkia miellyttävän keskusteluilmapiirin luominen.
Ei raportin jättämista ole raamatussa määrätty , se on Seuran keksintöä, jotta se vois yrittää pakottaa seurakuntalaisia tekemään edes 1 tunnin kenttä palvelusta, entä jos joku vanhus jaksaa tehdä vain 45min, tuomitaanko hänet silloin epäsäännölliseksi julistajaksi, sekin on epäraamatullista.
Kuulemma nykyisin riittää vaikka 15 minuuttia /kk niin ei merkitä toimettomaksi...?
Siinä ajassa paniikkihäiriöinenkin saattas kirjoittaa vaikka todistuskirjeen, tahi pari,kolme minsaa kerrallaan puhuu Jehovasta tuttaville....+
Elikä toimettomaksi ei tule jollei sitä itse halua, ja kukin tehnee voimiensa ja kykyjensä mukaan,
ei pakottamalla ja hampaat irvessä kuten ennen.
niin se Järjestö vaan menee eteenpäin , Jehovan lempeitä ohjeita noudattaen ;)
Kyllähän fiksut ihmiset osaa olla piiskaamatta lähimmäisiään, eiköstä vaan?
On vain käytännöllinen ongelma joka on kyllä kiinnostava.
Ottaisi esim. puheeksi että työpaikalla/jossain on joku joka saattaisi olla kiinnostunut ja hän ei usko siihen 1914:aan, siksi, puolisoni, nyt katsomme niin selvät perusteet että menee suu suppuun (ja sitten on etukäteen varmistanut kuten Meilon kirjoituksista semmoisen selkeimmiten havaittavan virheen) Ja puolison reaktioihinkin voi varautua, kuinka hänellä esim. voisi olla mitään sitä vastaan että kiinnostuneen herättelemiseksi opetetaan... Sitten täytyy ajaa juttu siihen että voi sanoa puolisolle: Mutta eihän tätä voi esittää kiinnostuneelle, tästähän hän toteaisi että hän on oikeassa ja vartiotorniseura väärässä
Sitten seuraavaksi toisena iltana sanoo tuohtuneen oloisesti että minä otan kyllä selvää kuinka se 1914 on tullut voimaan, sieltähän sen perusteet täytyy selvitä ja jos virheet ovat päässeet jälkipainoksiin.
Sitten tuo valokopioita siitä v:lle 1914 ennustetusta lopusta, että 1914 tulee vaihtaa 1918:ksi ja mitä kaikkea niitä on satakunta vuotta sitten julkaistu.
Seuraavaksi taas tulevana iltana ottaa puheeksi vaikka... niin, samaan tapaan
Jos puoliso on fanaatikkona vastustamassa, sanoo että minä kyllä teen hänestä jt:n, sillä meillä on totuus. Ja siihen tapaan.
Se oleelisin käytännön ongelma lienee kuitenkin uskaltaako lähteä siitä (järjestöstä), vai ei. Loput ongelmat seuraavat sitten perässä. Niistä tapaa selvitä useimmiten.
Mutta asiahan on tyystin Sinun. En minä voi tässä auttaa. Voisikohan tätä sivustoa soveltaa.
-Näkökulmia ja painotuksia näköjään on.
-Luonnollinen asioiden järjestys ja helppous. Niiden kannalta olisi nähtävissä että olisi saatava vapaa, estoton ja peloton ilmapiiri puolisoiden kesken järjestöstä keskusteltaessa.
Jos asiat, siis vartiotornit, ovat selvitetyt, niin pelko ei suuntautune Jehovaan, joka muuten sanoo Raamatussa uuden testamentin Jeesuksessa rakastavansa meitä. Eikä puhu järjesteön tottelemisesta, palvelemisesta ja pelkäämisestä yhtikäs mitään.
Erityisen henkilön, srk:ssa, suhten voi tulla joko mukaan käännyttäminen tai surutyö. Toki saattaa ihmiset muuttaa muutenkin vaikka työn takia ruåtsiin.
Rupeaako sitten puolison kanssa hiipumaan vai julkinen kapina ymmärretyistä lahkon vehkeilyistä. Nehän voi sitten jutella ja ehkä selviävät ilman nimenomaista päätöstäkin, kun jokin ratkaisu tuntuu oikealta.
Tällaisiin vaikeisiin kysymyksiin ei ole olemassa yhtä oikeaa vastausta. Kokemattomana en halua kommentoida muuta kuin, että olen itse yrittänyt olla rehellinen itselleni ja toisille myös.
"Ilmaus "uskollinen ja ymmärtäväinen orja" viittaa siis ryhmänä kaikkiin niihin tuon voidellun hengellisen kansan jäseniin, jotka kulloinkin ovat eläneet maan päällä vuodesta 33 lähtien aina nykyaikaan saakka" -w04 1/3 s. 8-12
Kun sanotaan että sodassa ja rakkaudessa kaikki keinot ovat luvallisia, niin mitkä ovat luvallisia lahkosta eroon pääsemisessä ? Vai onko se sotaa ? Liian myöhäistä se on kuitenkin silloin jos puoliso jo on kerennyt kuolemaan verensiirtokiellon uhrina. Rakkaudella on silloin surutyön sija.
kuinkahan paljon sitten lahkopariskunnista on sellaisia, joista kumpikin epäilee lahkoa, mutta kumpikaan ei uskalla puhua siitä ? Siinä on pelon ja rehellisyydenn malli johon lahko pystyy.
Vieras kirjoitti:Liian myöhäistä se on kuitenkin silloin jos puoliso jo on kerennyt kuolemaan verensiirtokiellon uhrina.
Tai jos oma lapsi on kuollut verensiirtokiellon uhrina.
Sanoisin että olisi varmaan aika mahdotonta erota tai joutua erotetuksi silloin
Silloin olisi parempi pysytellä uskossa, jotta toivo lapsen jälleennäkemiselle säilyisi.
Eli tällainen tapaus voisi estää eroamisen tai erotetuksi joutumisen, koska se on niin kauhea asia ja vielä tapahtunut uskonnon takia - suloiseksi uhriksi Jehovalle.
Ihmisellä on oikeus yksilönä - määrätä oma kohtalonsa.
ja se mun ihana puoliso, hän jäi myös pois. Elämä on nyt aika mukavaa.