tyylikkäin tapa ottaa monoa JT-järjestöstä?

[Kaarmis]

Mennä pitämään harjoituspuhe, jonka jälkeen ottaa povarista armeijan baretti päähänsä ja laittaa tupakaksi, lavalla?

[**]

Saatanan maailma pitää ihmisestä kaikin tavoin huolta

juuh,kyl Saatana omistaan "huolta" pitää,säälittää kyl mite huonosti on esim. alkkisten ja huueittenkäyttäjien huolenpito vähentynny, ku välil ei meinaa eres krapularyyppyy saara.... ;(

Mut sit jos krapula häipyy ja ottaaki Raamatun käteen, niin:
ovikello soi ja ryyppyremmi tulee viinakassien kera vierailulle ja päivä on pelastettu ;D
Kyllä, Saatanan maailman huolenpito on ihan sydäntäsärkevän liikuttavaa, ou jeahhh!!!

Enpä ole järjestönkään nähnyt huono-osaisia auttavan muuta kuin itsekkäissä tarkoituksissa. Pyyteetöntä apua vain auttamisen vuoksi ei tipu. Korkeintaan voidaan yrittää sujauttaa muutama traktaatti ohi mennessä eli tässäkin nähdään vain värväysmahdollisuus. "Suuri babylonkin" (edellä mainitun "saatanan maailman" lisäksi) onkin tässä suhteessa paljon parempi. Se auttaa myös katon pään päälle yön yli ja antaa mahdollisesti ruokaakin, olit sitten JT ta ev.lut... Eikä kääntymispakkoa.

[Vieras]

Sanoo lavalla, että erottamisperustetta ei ole. Mutta eroamisen syyt suosittelen lukemaan veljesseura.org:n sivustolta.

[Astrologi]

Minä vastasin, että tupakille konventin väliajalla ja kännissä kentälle. Niissä vaihtoehdoissa on mielestäni todella hurmaavaa röyhkeyttä. Hauska topic!

[rippeli]

Hurjassa nuoruudessani yksi kiva sisar oli kapinavaiheessa ja joutui siksi "auttamisjärjestelyn" kohteeksi. Eli tienraivaaja tuli hakemaan kentälle. Tyttö joi pullon viiniä ennen kenttäilyä, jotta olis selvinnyt tilanteesta . Erotus tuli myöhemmin kuitenkin ihan muista syistä.

Kuinkas moni muuten muistaa olleensa krapulassa kentällä. Veikkaan että aika moni, jos on nuoruudessaan ollut jt.

[ajoulupukisti]

Kuinkas moni muuten muistaa olleensa krapulassa kentällä. Veikkaan että aika moni, jos on nuoruudessaan ollut jt.

Tunnustan. Muistiini tulee yksi kerta, kun olin erään vanhimman kanssa ajelemassa salille kenttäkokoukseen ja kappas vaan ratsia. Hieman jänskähti puhaltaa siihen poliisisedän alkometriin kostean illan jälkeen. Nollat tuli tauluun. Korvani taisivat tosin punoittaa aika lailla.

[Perdition]

Kyllä krapulassa tuli oltua... ja niin oli muuten moni muukin. Tuosta amatööripornopätkästä sen verran, että siinähän vasikka itsekin jää kiinni moraalittomuudesta kun kerran haureutta katselee.

[martta]

Mun ääneni menee myös ehdottomasti sinnerin tarinalle, olipa tosi tai ei. Mukava yllätys seurakunnalle. Olen nähnyt unia, että olen ollut kokouksessa lapsuusajan srk:n salilla, sitten alkanut ihmetellä että mitä hittoa mä täällä teen, mähän päätin jo aikoja sitten jossain kokouksessa että nyt sai olla viimeinen kerta, ja sen muistettuani häipynyt vain äkkiä itsekseni kiroillen. Oikeasti en muista viimeistä kokousta, en tiennyt sen olevan viimeinen. Mutta siis totaalinen poistuminen varoittamatta ja selittelemättä olisi minusta tyylikkäintä. ( Ei toki välttämättä muuten aina paras tapa.) Jos olisi hyvämaineinen niin jt- kuin normi-ihmistenkin mittapuulla, eron syy ei olisi kellekään ilmeinen, ja joku voisi sitä jopa kysyä ja ehkä sitten oikeasti kuunnellakin vastauksen. Eikä muuten kovin paljon ole minulta tultu kyselemään eron syitä tai paluuhaluja, mutta olinkin toki pitkään toimeton hiipuja.

[nina2011]

Oma lähtöni ei ollut tyylikäs mutta jos nyt saisin päättää miten niin. Menisin housut jalassa salille ja kesken vt-tutkistelun nousisin seisomaan ja sanoisin suureen ääneen: Voi vittu! Sitten lähtisin pois. Ehkä vähän sotkisin vessaa ennen sitä. Varastaisin vessapaperit ja jättäsin pöntön huuhtelematta.

[Vieraas]

Minä vastasin, että tupakille konventin väliajalla ja kännissä kentälle. Niissä vaihtoehdoissa on mielestäni todella hurmaavaa röyhkeyttä. Hauska topic!

Olen ollut estämässä tienraivaajaa lähtemästä suoraan laivaristeilyltä kentälle. Nuorimies oli mielestään ihan kunnossa, mutta tosiasiassa edelleen humalassa. Eli kyllä tuo "kännissä kentälle" on ihan peruskauraa.

[Vieras]

Menisin housut jalassa salille ja kesken vt-tutkistelun nousisin seisomaan ja sanoisin suureen ääneen: Voi vittu! Sitten lähtisin pois.

Maailmallisen näkökulmasta ihmetyttää kuinka kovat angstit todistajuus voi jättää ihmiseen. Poislähtökin olisi pitänyt olla jotenkin "hurja". Mutta kaikkea ei voi ymmärtää, kun ei ole koskaan päässyt rakkaudellisen järjestön sisään ja pyörinyt siinä loputtomassa "hienopesu-ohjelmassa", jossa Vt-seura todistajia noin vertauskuvallisesti pyörittää.

Varmaan paljon jää katkeruutta, kun tuntee tulleensa huijatuksi ja vuosia elämästään kadonneen. Taitaapa jokunen Wincapitan sijoittajakin edelleen uskoa, että valuuttakauppaa olisi joskus jopa oikeasti käyty... Vaikka tietää tulleensa huijatuksi on suuri kynnys myöntää, että niin on tapahtunut.

JK

[nina2011]

Pois lähtö on HURJA koska jt:t tekevät siitä hurjan sosiaalisine sanktioineen. Komiteoineen ym. kyttäämisenä. Nämä huumoripläjäykset ovat paikallaan keventämään asiaa. Vieraalla ei taida olla käsitystä lähtemisestä. Jt:t tekevät siitä hurjan ihmisarvoa epäkunnioittavan prosessin. Voi Vittu!

[Vieras]

Entäs jos menisi viimeisen kerran valtakunnansalille lehtimiehen kanssa, vaikka paikallislehdestä jos ei isommasta, ja sitten menisi tämän kanssa lavalle ja sanoisi että nyt sitten viimeisen salikäyntini kunniaksi tässä esittelen lehtimies X:n, joka samalla haastattelee seurakuntalaisia ja erityisesti srk:n vanhimpia, hän onkin jo perillä lähtöni syistä, hän pyytää sitten kommentointia. Voitte kehua lahkon siinä tarkoituksessa että saisitte raporttiin kehumisajan.

[Vieras]

Pois lähtö on HURJA koska jt:t tekevät siitä hurjan sosiaalisine sanktioineen. Komiteoineen ym. kyttäämisenä.

Olen kyllä kiusallisen tietoinen karttamiskäytännöstä ja siitä, mitä kaikkea siihen kuuluu. Silti on vaikeaa kuvitella itseään toisen kenkiin ja sitä, miltä tuntuu, kun vaikkapa pari sataa Jt-ystävää eivät enää olekaan ystäviä...

Eroaminen (tai erotetuksi tuleminen) ei taatusti ole helppo kokemus.

JK

[Mag Mell]

Maailmallisen näkökulmasta ihmetyttää kuinka kovat angstit todistajuus voi jättää ihmiseen. Poislähtökin olisi pitänyt olla jotenkin "hurja".

No miua ihmetyttää hienoisesti myös, vaikka onkin sitä sisäpuolen kokemusta kertynyt.
Otsikossa haettiin tyylikkäintä tapaa, mutta silti osa kertomuksista on lähes tyyppiesimerkkejä tökeröstä, oudosta, epäkunnioittavasta, ja suoraansanottuna huonosta käytöksestä. Etenkin olettaen, että aikuisista ihmisistä tässä nyt on kyse.

Ei maailmallisuus, tai järjestöstä lähteminenkään, mielestäni anna minkäänlaista oikeutusta tarkoituksellisen huonolle ja toisten uskoa loukkaavalle käyttäytymiselle. Päin vastoin, juuri tuollaiset lapselliset purkaukset antavat seurakuntaan jääneille lisää vettä myllyyn, "tuollainen siitä tuli heti kun totuuden jätti", "tuolla tavallahan ne maailmalliset kaikki käyttäytyy", ja "heti huomaa saatanan vaikutuksen selvästi, kun ei enää saa jehovan henkeä".

Kuka tässä voittaa, taikka mitä kostuu siitä, että tahallaan ja tarkoituksella käyttäytyy noin räikeän huonosti? En pysty ymmärtämään, ettäkö tämä olisi kenenkään etu, edes yksilötasolla, olkoon sitten minkä verran angsteja järjestöä kohtaan tahansa. Tyylikkyys tästä on ainakin melkoisen kaukana.