Avaruuden kaareutuminen todistettu

[Filippos]

Maan ympärillä oleva aika-avaruus kaareutuu maan massan vuoksi. Samoin todistettiin kehyksenvetoilmiö, eli avaruus seuraa maan pyörimisliikettä hitaasti. Einsteinin teoriat osoittautuvat siis aina vain tarkemmiksi.

http://www.nasa.gov/mission_pages/gpb/

[Kaarmis]

Olen myös huomannut, että aika-avaruus vatsan rasvan suhteen kaareutuu ristiselän nikamien potenssissa. Mitenkään väheksymättä Einsteiniä, matkinhan jopa hänen kampaustaan.

[YksinäinenSusi]

Miltäköhän se kaareutuva avaruus näyttäisi esim. auringon tai maan ympärillä?

Tässähän täytyisi jotenkin kyetä ajattelemaan paljon laajemmin kuin tavallisesti että voisi ymmärtää tämän.

Vai onko niin , ettei ihminen kykene ymmärtämään tätä, siis tätä avaruuden muotoa suuren massan ympärillä,
että miten se kaareutuu?

Tiedemiehet sanoo myös että esim. maan painovoima onkin avaruuden ominaisuus , eikä maan ominaisuus.
Tätäkin on vaikea ymmärtää, mutta ilmeisesti se voisi liittyä tuohon avaruuden kaareutumiseen.

Entäs , miten avaruus sitten voi kaareutua , jos se on tyhjiö, eikä se koostu mistään?
Vai koostuuko se sittenkin eetteristä, kuten ammoisina aikoina ajateltiin?

Jos, siis painovoima on avaruuden ominaisuus, kuten tiedemiehet väittävät , niin tämä tarkoittaisi ilmeisesti sitä, että avaruus tulisi joka puolelta maapalloa päin ja syöksyisi maapallon keskipistettä kohden 1 g:n kiihtyvyydellä, koska painovoima maalla on tuo 1 g (1g = 9,8 m/s²).

Ja täten avaruus olisi kaareutunut maapallon pinnan joka neliömillimetrillä siten että se näyttäisi meistä ihmisistä olevan pystyssä meihin nähden, jos voisimme avaruuden nähdä.

Mutta kun emme voi tuota avaruutta nähdä täällä maapallolla, niin havaitsemme vain sen, että mekin tipumme tuon avaruuden kaarevuuden takia alaspäin, jos hyppäämme jostain korkeammalta tasolta alemmalle tasolle.

Siksi pysymme kiinni maanpinnassa, kun avaruus on kaareutunut niin, että se syöksyy kohti maan keskipistettä ja meitä pidättelee vain maan kova kamara siinä pinnalla.

No entäs sitten se että kun se avaruus syöksyy sinne maapallon keskipisteeseen kaikilta suunnilta yht aikaisesti, niin miten se kaikki avaruus sopii sinne keskipisteeseen.

No eihän se sovikkaan, se ilmeisesti kumoutuu, voimat ja vastavoimathan kumoavat toisensa.
Se kumoutuu siellä keskipisteessä ja siksi maapallon keskipisteessä ei olekaan painovoimaa.

Jos voisimme mennä käymään maapallon keskipisteessä , voisimme kellua siellä kuin avaruudessa, koska siellä ei ole painovoimaa.

[Johanneksen poika]

Vai onko niin , ettei ihminen kykene ymmärtämään tätä, siis tätä avaruuden muotoa suuren massan ympärillä, että miten se kaareutuu?

Vaikeahan se on ihan kokonaan ymmärtää, mutta sitä voi havainnollistaa arkisten asioiden kautta.

No. Neljä ihmistä ottaa ison lakanan. Jokainen vetää omasta nurkastaan niin, että lakana on melko suora ja pingoittunut. Asetetaan sitten tuolle lakanalle vaikka urheilusta tuttu miesten kuula. Vaikka kaikki vetävät nurkista aika lujaa, kuula tekee melkoisen kuopan tuohon lakanaan. Se saa lakanan kaareutumaan (alas päin). Otetaan sitten vaikka pingispallo ja asetetaan vierimään se läheltä isoa kuulaa. Jos vauhti on luja, se menee kuulan ohi, mutta lakanan "kaareutumisen" takia pingispallo tekee mutkan kuulan jälkeen. Jos vauhti on hiljaisempi, pingispallo voi tehdä kaaren kuulan ympärille ja kiertää sitä ja lopulta jopa törmätä siihen kun vauhti loppuu. Kuulan "painovoimakenttä" aiheutti pingispallon reitin muuttumisen.

Laajemmassa mittakaavassa tuo kuula voisi olla vaikka aurinko, ja pingispallo olisi maapallo. Aurinko siis aiheuttaa avaruuden kaareutumisen isolla massallaan, kun taas pingispallolla kuvattu Maa planeetta ei paljoa avaruutta kaareuta, mutta on itse riippuvainen ison pallon massan aiheuttamasta kaareutumisesta.

Tämä avaruuden kaareutuminen on vaikea hahmottaa 3-ulotteisesti, mutta kun se muutetaan lakanan avulla lähes 2-ulotteiseksi, asia avautuu paljon paremmin.

Toki minua viisaammat osaavat selittää tämän paremmin, mutta kelvatkoon nyt tämä karvalakkimalli toistaiseksi, tai aluksi.

[Raimo Mylly]

Avaruuden sanotaan olevan tyhjiö. Silloin maapallon gravitaatiovoima ei voi kaareuttaa sitä, sillä gravitaatio vaikuttaa vain massaan. Aineeton avaruus ei voi myöskään seurata maapallon massan ja gravitaatiovoiman liikettä. Siksi NASA on väärässä tulkinnoissaan.

Myöskään Jopon teoreettinen esimerkki ei toimi, sillä maapallo ei paina avaruudessa eikä muodosta kuoppaa, sillä avaruudessa ei ole suuntaa ylös tai alas. Maapallon (tai auringon) ohi kiitävään asteroidiinkaan ei vaikuta ko. kuoppa vaan gravitaatiovoima.

[Johanneksen poika]

Myöskään Jopon teoreettinen esimerkki ei toimi, sillä maapallo ei paina avaruudessa eikä muodosta kuoppaa, sillä avaruudessa ei ole suuntaa ylös tai alas.

Veli Mylly, nyt olet käsittänyt sanomiseni väärin. En suinkaan väittänyt, että avaruudessa olisi suunta "alas". Sanoin näin: "sitä voi havainnollistaa arkisten asioiden kautta. ... Tämä avaruuden kaareutuminen on vaikea hahmottaa 3-ulotteisesti, mutta kun se muutetaan lakanan avulla lähes 2-ulotteiseksi, asia avautuu paljon paremmin." ... - Ehkä pidät minua pöljänä, mutta ihan niin pöljä en suostu olemaan.

Maapallon (tai auringon) ohi kiitävään asteroidiinkaan ei vaikuta ko. kuoppa vaan gravitaatiovoima.

Kerropas minulle, miten gravitaatiovoima käytännössä toimii. Tietääkö Maapallo, että Aurinko vetää sitä puoleensa? Vai onko siihen olemassa jokin "järjellinen" tai edes "puolijärjellinen" syy, esim. avaruuden kaareutuminen? Millä mekanismilla kappaleet vetävät toisiaan puoleensa? Älä vastaa, että gravitaatiovoimalla vaan yksinkertaisesti selittäen.

PS. Kannattaa liittyä Tähtitieteelliseen yhdistykseen URSAan. Samalla saa halvalla Tähdet ja avaruus -lehden, joka on huikaisevan hyvä julkaisu. 8 kertaa vuodessa, tässä vähän maistiaisia:
http://www.avaruus.fi/

[Raimo Mylly]

Hahaa... minäpä suostunkin olemaan pöljä. Minähän rimpuilen tyhmällä päälläni niin NASAa kuin Einsteinin teorioita vastaan.

Tässä kaikessa pöljyydessäni kuitenkin tiedän sen, ettei maapallo tiedä. Eikä aurinkokaan. Edes sitä kumpi vetää kumpaa vai vetääkö sittenkään. Jos haluat minun selittävän gravitaatiovoiman (johon tiedekään ei oikein kykene), niin johan se minulta käy. Hyvä kun kysyit.
Kyseessä on itseasiassa sähkömagneettiseen voimaan pohjautuva ilmiö jossa suurempi magneetti vetää pienempää magneettia puoleensa. Tuo voima ei kuitenkaan ilmene meidän tuntemana metalliin varautuneena magnetismina vaan aineessa olevana pimeän energian synnyttämänä vuorovaikutusvoimana. Erityistä gravitonihiukkasta ei siis ole olemassa ja siksi sitä ei ole löytynyt eikä löydy. Kuten Higginsin hiukkastakaan. Tuo pimeän energian vuorovaikutusvoima vaikuttaa jopa fotoneihin ja siksi ne ikäänkuin kaareutuvat joutuessaan ohi kiitäessään tuon voiman vaikutuksen alaiseksi.
Oliko tämä tarpeeksi hyvä yksinkertaisen ihmisen selitys yksinkertaiseen aiheeseen?


PS. Avaruus on tyhjä joten se ei voi kaareutua mihinkään, kuten ei aikakaan joka on käsite tai paremminkin mittausväline. Se on abstraktinen, ei konkreettinen asia.

[Jaakko Ahvenainen]

Äh. Mun käsittääkseni maan magnetismi perustuu sen sisällä nimenomaisesti vellovaan rautaytimeen. Gravitaatio puolestaan perustuu massaan ja maasta puhuttaessa tämä on hyvä juttu koska se juuri pitää ilmakehän paikoillaan.

Tässä links: http://areena.yle.fi/ohjelma/1674685

[Raimo Mylly]

Jos luet huolellisemmin havaitset minun kirjoittavan magnetismista ja gravitaatiosta erillisinä asioina. Massassa esiintyvä gravitaatiovoima on sidoksissa massan kokoon mutta se ei silti ole itse massa vaan siinä oleva energia. Mikä tuo itse energia sitten on, niin juuri sitä koitin selittää. Tiedehän ei sitä vielä tunne mutta minähän olenkin tässä asiassa tiedettä edellä.
Filipposkaan tuskin voi osoittaa käsitystäni pimeästä energiasta ja sen luonteesta vääräksi.

[Filippos]

Pimeästä energiasta tuskin on sen ihmeellisempää sanottavaa, kuin että se aiheuttaa avaruuden kaareutumista vielä toistaiseksi tuntemattoman mekanismin mukaisesti. Pimeä energia ei käsittääkseni ole yhtään sen ihmeellisempää kuin näkyväkään, se on vain "pimeää", eli toistaiseksi näemme vain sen aiheuttamat ilmiöt, eikä sitä itseään. Tavallinen energia näkyy meille muun muassa massana.

Edelleen säieteorian käsityksiäni:

Gravitoni on energiakvantti, joka pitää hiukkasena näkyvän säikeen kasassa kaareuttaen avaruutta itseään. Kun noita säikeitä on paljon, koko avaruus menee melkoiseen solmuun aiheuttaen painovoimakentän avaruuden poimuttuessa. Magneettikentän ominaisuudet ovat jossain määrin vertailtavissa gravitaatiokenttään.

Tuo teoria selittää toistaiseksi hyvin ne asiat, joihin Einstein ei vielä eläessään varmaankaan ehtinyt paneutua tarpeeksi.

[Kaarmis]

Toivottavasti einstein onnyt kuoltuaanpäässytperehtymään aiheeseen.Ehkähänon jopa käynyt antamassa vinkkejä nykyisten teorioiden esiintuoneille!

(sillä onnistuihan tuo Russelliltakin aika pitkään)