Hyvää todistajissa?

[Aaron Hannu]

Maailman epäkohtiin kiinittäessä huomion, tulee helposti mieleen, mitä tulisi tehdä?
Vaikka aihe on herkkä paljon kaksinaismoralismia kärsineille ex todistajille niin, mitä hyvää todistajissa on, hehän ovat usein äitejämme, isiämme, veljiämme ja siskojamme ainakin lihaliisessa mielessä, jotka yrittivät tehdä parhaansa - vai yrittivätkö?

Itse arvostan ainakin päällisin puolin hyväksyttyä väkivallattomuutta - kun olen isääni kohdannut viime aikoina, niin koen lähinnä sääliä, että ihminen omaa niin rajoittuneen käsityksen, mutta toisaalta olen alkanut nähdä, että hän ei kuitenkaan ole muotissa, koska puhuu niin paljon asioita, jotka ovat vastoin todistajien näkemystä. Annammeko anteeksi radikaalleille vanhemmillemme, jotka tahtoivat hyvää?

Minä annan. Mutta koen olevani paljon todistajien tietoisuutta korkeammalla. Yksilöinä he taistelevat aivan samoista asioista kuin mekin - hieman eri tavoin. Kysymys on kysytty ehkä aiemminkin, mutta näetkö heissä mitään hyvää?

[Mag Mell]

Ihmisissä kyllä, järjestössä en.

[Markku Meilo]

Hyvää todistajissa?

Vai todistajuudessa? Ne kun ovat kovin eri asioita.

Vaikka aihe on herkkä paljon kaksinaismoralismia kärsineille ex todistajille niin, mitä hyvää todistajissa on, hehän ovat usein äitejämme, isiämme, veljiämme ja siskojamme ainakin lihaliisessa mielessä, jotka yrittivät tehdä parhaansa - vai yrittivätkö?

Jehovantodistajat ovat sekalainen joukko siinä missä entisetkin jehovantodistajat. Uskonnon jättäminen ei tee ihmisestä rikollista, valehtelijaa, narkkaria tai vastaavaa.

Itse arvostan ainakin päällisin puolin hyväksyttyä väkivallattomuutta -

Niin minäkin tein, kunnes kupletin juoni avautui. Näennäisväkivallaton porukka on ulkoistanut Jehovalle homman listiä 99,9 % kanssaihmisistään. Sama porukka harjoittaa äärimmäistä henkistä väkivaltaa, tuntemiaan eri tavalla ajattelevia kohtaan. Kyseinen porukka myös arvostaa pyrkimystä surmata oma lapsi jos tarjottu lääketieteellinen hoito ei sovellu kunkin hetken doktriiniin (se aikuinen kun haluaa kuolla kulloisenkin verenläträysopin takia on eri sarjassa).

Tuon kaiken lisäksi ko. porukka kulkee ovilla pelottelemassa porukkaa pian kohtaavalla ennenaikaisella kuolemalla, ellei ovenavaaja liity ko. kulttiin. Näin toimiessaan todistajat lyövät täysin laimin moraalisen vastuun ottaa selvää esittämistään asioista, josta heillä on otsaa käyttää "totuus"-nimitystä. Minusta ei kovin arvostettavaa.

Annammeko anteeksi radikaalleille vanhemmillemme, jotka tahtoivat hyvää?

Tuossa onkin nyt kyse yksittäisistä jehovantodistajista. Omaa mutsia ajatellen, niin varmaan tahtoi hyvää aikanaan, vaan nyt ei halua vastata vähimmässäkään määrin siitä "tahtomastaan hyvästä". Kerro Arska mitä mun pitäisi antaa anteeksi mutsille, joka painosti mut vaheelliseen amerikkalaieen uskonnolliseen kulttiin, josta kultista mutsi ei halua lainkaan keskustella (delaamassa olleen systerini raha-asioista kyllä halusi keskustella)?

Mutta koen olevani paljon todistajien tietoisuutta korkeammalla.

Lisäksi koet olevasi paljon entisten todistajien tietoisuuden yläpuolella, ja havaintoni mukaan se ei ole raja.

Kysymys on kysytty ehkä aiemminkin, mutta näetkö heissä mitään hyvää?

En näe jehovantodistajuudessa mitään sellaista positiivista tai hyvää, joka korvaisi ja oikeuttaisi valheellisen ideologian negatiivisuudet.

Olen useasti kysynyt mitä hyvää henkilöt näkevät todistajuudessa, käytännössä ainoa ja usein toistunut vastaus on yhteisöllisyys. Kuitenkin yhteisöllisyys on yhteinen tekijä kaikissa uskonnoissa, ammateissa, kansallisuuksissa, asuinpaikkakunnissa, harrastuksissa jne. Tulisiko "väkivallattoman" jt-yhteisöllisyyden nimissä listiä kaikki muista yhteisöllisyyden muodoista nauttivat ja jos, niin miksi?

[Vieras]

Sillä yhteisöllisyydellä on hintansa.

Käräyttämisvelvollisuus ajatusrikoksista, lahkon oppien epäilemisestä, on jo sellainen perusta, että haluaisitko sellaisen varaan yhteisöllisyytesi perustaa ?

Iskulauseen "meillä on rakkaus keskuudessamme" perusteella sanotaan että jt avaa kotiovensa lahkotoverilleen - mutta jättää vastaa vastaamatta tämän tervehdykseen seuraavana päivänä, jos pomo on sellaisen ohjeen antanut.

Mitä harrastuksia yhteisöllisyyden sitten sanotaankin hyväksyvän, jos ulkopuolinen kysyy, niin erilaisilla paheksumistavoilla ilmaistaan kuitenkin, että maailmanlopun ollessa niin pian, tulisi aika jättää harrastuksilta lahkotyön hyväksi.

[Markku Meilo]

Sillä yhteisöllisyydellä on hintansa.

Nimenomaan näin, ja onkin hyvin oireellista ettei kultin lumoissa oleva kykene löytämään tuon arvokkaampaa asiaa. Toki ymmärrän sen, että jt ei minulle lähde vastailemaan 1914-palanneesta Jeesuksesta tai tuolle ajatukselle perustuvasta paratiisista, koska oletan hänen tajuavan miten siinä käy.

Asian vakuudeksi voi kukin kysyä tuntemaltaan todistajalta mitä huonoa hän näkee todistajuudessa.

[Aaron Hannu]

Tuossa onkin nyt kyse yksittäisistä jehovantodistajista. Omaa mutsia ajatellen, niin varmaan tahtoi hyvää aikanaan, vaan nyt ei halua vastata vähimmässäkään määrin siitä "tahtomastaan hyvästä". Kerro Arska mitä mun pitäisi antaa anteeksi mutsille, joka painosti mut vaheelliseen amerikkalaieen uskonnolliseen kulttiin, josta kultista mutsi ei halua lainkaan keskustella (delaamassa olleen systerini raha-asioista kyllä halusi keskustella)?

No vanhempamme ovat tehneet ratkaisuja ja valintoja, jotka heistä ovat tuntuneet oikealta. Omasta kokemuksestani voin sanoa, että olen alkanut ajatella, mitä isäni tarvitsee. Olen aikoinani yrittänyt keskustella uskonkin asioista, mutta ohallasi lyönyt päätäni seinään. Olen kuitenkin kiitollinen siitä, että olosuhteeni ovat saaneet minut pohtimaan asioita syvällisesti ja ajatteles omaa itseäsi, olet vakuuttunut vt-seuran virheistä ja autat muita selviämään - se on jotain sentään.

Silti saamme olla vanhemmullemme kiitollisia, että olemme olemassa ja he ovat huolehtineet perustarpeistamme ollessamme pieniä. Lisäksi on sanottava, ett' todistajuuteen kuuluu ainakin näennäinen rehellisyys kuin kristilliset arvot. He ovat uskomusjärjestelmänsä otteessa ja heillä on siinä koko elämänsä - jos he voivat elää hyvää elämää, eikö se ole vain hieno asia? Se antaa heille toivoa jaksaa kuin monelle muullekkin heikkoudessaan valinneelle kristityksi tunnustautuvalle, joka ei jaksa mennä niin pitkälle kuin sinä omaamassasi katsomuksessasi.

Isäni tapauksessa olen itsepäisesti tehnyt hyviä tekoja, kuten korjannut, ajanut nurmikkoa ja tenhyt lumitöitä ja tarjonnut aina apuani ja suhteemme on parantunut. Kyllä he jossain mielen sopukoissa kenties tajuavat jos eivät - se on heidän ongelma.

Tuoho, että pidänkö itseäni parempana tai tietoisuuttani korkeampana täytyy myöntää, että pidän. Jos en terveesti pyri itsestäni pitämään ensin niin kuinka voisin pitää toisista? Tehän ette kykene olemaan kaikki edes ystäviä kanssania vaan teitä pitää mielyttää mielipiteillä ensin - tosin on monia ilahduttavia poikkeuksia.

[Tony]

Todistajissa itsessään henkilöinä ei ole mitään erityisen hyvää tai pahaa vs. muu maailma.

Mitä lahkoon itseensä tulee, se tekee jäsenistään joissain toimissa pahoja. Jäsenet ovat lahkonsa uhreja ja kuvittelevat että epäinhimillinen karttamissääntö esimerkiksi on rakkaudellista. Karttamissääntö ei ole mitään muuta kuin epäinhimillinen tragedia ja lahkon raukkamainen yritys peitellä itse rakentelemansa luurangot, itse rakentelemassa kaapissaan.

Jt-yksilön kannalta on tietenkin totta, että ihan kaikki jt-touhuilu ei tuota pelkästään negatiivista lopputulemaa. Seurakuntaelämään liittyvä toiminta puheineen ja muine vastuutehtävineen saattaa olla joillekin hyvästä ja auttaa heitä muuallakin kuin jt-ympyröissä. Joillakin taas saattaa olla ongelmia joidenkin elänmän osa-alueiden kassa, joihin voi saada (ainakin näennäistä) apua jt-yhteisöstä, alkoholismiin esmes.

Jt-yhteisöön ei kuitenkaan kuulu mitään, mitä ei saisi muualta tai ei olisi tarjolla muuallakin. Sen sijaan siihen kuuluu negatiivista, jota muualla ei tarvita.

[Vieras]

Todistajuudessa on paljon hyvää, mutta myös huonoa. Omasta mielestäni yksi näitä huonoja puoli on lähes elitistinen kuva siitä, että "meillä on ainut oikea Totuus ja vastaus kaikkeen, muut ovat huonompia ihmisiä ja väärässä".

Tällainen me vs. muut -asettelu korostuu myös kultin ohjeissa, joiden mukaan Jehovan todistajalla ei saisi olla läheisiä ystävyyssuhteita järjestön ulkopuolisen kanssa. Vapaa-ajalla saa pyöriä vain ns. omissa porukoissa. Puhumattakaan järjestön jättäneiden kohtelusta. On ikävää alkaa tehdä tällaista kastijakoa. Aivan kuin maailmallisten joukossa ei olisi hyviä ihmisiä...

Toinen ikävä osa todistajuutta on jatkuva negatiivisuus. Kaikkialla nähdään pahuutta ja ongelmia, maailma ja sen ihmiset ovat muka Saatanan vallassa, ja nykyhetkeä kutsutaan "vanhaksi asiaintilaksi". Eihän tämä mikään vanha asiantila ole! Tämä on nykyisyyttä!

Vähän positiivisuutta kehiin todistajillekin. Viettäkää enemmän aikaa maailmallisten seurassa, niin olette onnellisempia.

Jos jotain hyvää pitää sanoa, niin ehdollistettuja ystävyyssuhteita lienee helppo rakentaa muiden todistajien kanssa. Lisäksi minne tahansa menetkin (vaikka sitten toiseen maahan), niin aina on siskoja ja veljiä turvaverkkona. Alentaa kynnystä lähteä vaikka töihin ulkomaille, kun tietää, että paikallisessa Valtakunnansalissa on ovi auki.

JK

[Pehmoluopio]

Kysymys on kysytty ehkä aiemminkin, mutta näetkö heissä mitään hyvää?

Paljonkin. He ovat elävä todiste siitä, ettei teokratia toimi ja ettei Raamattua voi tulkita kirjaimellisesti, vaikka Jehovan todistajien tulkinnasta voi olla montaa mieltä.
Jehovan todistajissa on hienoa se, että kannustetaan Raamatun lukemiseen ja totuuden etsimiseen. On hyvä kokoontua säännöllisesti miettimään yleviä. Jehovan todistajat tosin ovat vetäneet kokoontumiset överiksi ja ylevien miettimisen sijasta nukahdellaan kokouksissa.
On hyvä käydä kentällä puhumassa esimerkiksi maailmanrauhasta ja tavata toisenlaisia ihmisiä kuin mitä itse on. Jos pääsee ylimielisyydestä eroon, niin keskusteluista saa myös itse paljon. Jehovan todistajat ovat kansainvälisiä ja yksilötasolla uskon, että moni joutuu olemaan vähemmän rasisti kuin mitä olisi muulloin.
Jehovan todistajissa on hyvin paljon kelvollisia piirteitä.

[Markku Meilo]

No vanhempamme ovat tehneet ratkaisuja ja valintoja, jotka heistä ovat tuntuneet oikealta.

Ei kai siinä mitään erinomaista ole, samalla tavalla vaikka islaminuskoiset vanhemmatkin toimivat, helluntailaisista puhumattakaan.

...ajatteles omaa itseäsi, olet vakuuttunut vt-seuran virheistä ja autat muita selviämään - se on jotain sentään.

Kohdallani kyseinen valveutuminen ei ole vähimmässäkään määrin mutsin ansiota.

Silti saamme olla vanhemmullemme kiitollisia, että olemme olemassa ja he ovat huolehtineet perustarpeistamme ollessamme pieniä.

Tuokaan ei ole etu, joka on suotu ainoastaan lapsille, jotka ovat syntyneet 1800-luvulla syntyneeseen uskonnolliseen kulttiin hurahtaneille vanhemmille. Itse asiassa pidän uskonnotonta parempana vanhempana, ero on suuri etenkin fundiksiin, jotka opettavat lapsilleen asioita, joissa ei ole päätä ei häntää.

Lisäksi on sanottava, ett' todistajuuteen kuuluu ainakin näennäinen rehellisyys kuin kristilliset arvot.

Jehovantodistajat eivät ole lainkaan sen rehellisempiä kuin muutkaan verrattavissa olevat ("kaikkia muita moraalisesti puhtaammat") uskonnolliset ryhmät. Esimerkiksi karttamista ja verioppia minä pidän kovin epäkristillisiä opetuksina. Kaukana kristillisyydestä on myös suruton muiden tuominta sekä vaikka moraalisen varmistautumisvelvollisuuden laiminlyönti. Eli kuljetaan ovilla pelottelemassa ovenavaajia pian kohtaavalla ennenaikaisella kuolemalle, ellei ovenavaaja lähde messiin. Tämä sitten tehdään ottamatta selvää asioista, joita ovilla toistellaan.

He ovat uskomusjärjestelmänsä otteessa ja heillä on siinä koko elämänsä - jos he voivat elää hyvää elämää, eikö se ole vain hieno asia?

Tottahan toki se on hieno asia, mutta ainoastaan sille, joka pitää esimerkiksi valheellista esiintymistä ja valheilla pelottelua hienona asiana - minä en pidä.

Se antaa heille toivoa jaksaa kuin monelle muullekkin heikkoudessaan valinneelle kristityksi tunnustautuvalle, joka ei jaksa mennä niin pitkälle kuin sinä omaamassasi katsomuksessasi.

Tottahan toki jos tuollainen motivointi katsotaan hyväksyttäväksi. Samalla on hyväksyttävä se tapa, jolla esimerkiksi itsemurha- ja muuten vaan terroristit saavat toivoa edistäessään näkemystään vaikka islaminuskosta. Itse en kuitenkaan ajattele tuolla tavalla.

Tehän ette kykene olemaan kaikki edes ystäviä kanssania vaan teitä pitää mielyttää mielipiteillä ensin - tosin on monia ilahduttavia poikkeuksia.

Seurasin sivusta kuinka esimerkiksi jokin aika sitten pyrit mielipiteilläsi JP:n kaveriksi, mutta älä huolestu, et ole yksin. Tänne kirjoittelee toinenkin, joka kykenee samaan ja vielä oudompaan tyyliin ystävyytensä ilmentämisessä.

No ei mulle vielä auennut mitä mun pitäisi antaa anteeksi mutsille, joten tyydyn edelleen nykyiseen myötähäpeän tunteeseen.

[Markku Meilo]

Lisäksi minne tahansa menetkin (vaikka sitten toiseen maahan), niin aina on siskoja ja veljiä turvaverkkona. Alentaa kynnystä lähteä vaikka töihin ulkomaille, kun tietää, että paikallisessa Valtakunnansalissa on ovi auki.

Tuo ei ole mitenkään yksinomaista todistajille. Mulla on kyseinen "turvaverkko" harrasteessa ja olen koetellut sitä ulkomaillakin, avonaiset ovet ovat johtaneet harrasteveljien koteihin, joissain tapauksissa niinkin, että harrasteveli ei ole ollut kotona.

[Vieras]

"Jehovantodistajat eivät ole lainkaan sen rehellisempiä kuin muutkaan "

-jt:lla on päinvastoin teokraattisen sodankäynnin mukaan valehtelemisen velvollisuuskin, sen salatessaan he ovat ulkokultaisia ja tuo toimintamalli voi toimia vain koska siitä ei olla perillä värvättävien piirissä.
-jt:t ovat lisäksi sillä tavoin mielenhallinnan alaisia että he itse eivät ole eivätkä voi olla perillä oman rehellisyytensä puuttumisesta. He eivät kykene keskustelemaan lahkon valheista, toki ensisijainen sääntö on poistua paikalta jos tulee kriittinen henkilö, joka tuntuu olevan perillä lahkon asioista.

Sellaista itsenäisen ajattelukyvyn puuttumista voidaan pitää ihmisyyden puuttumisena. jt:t seuraavat vartiotorniseuraa kuin naudat kellokastaan.

[Vieraas]

äitejämme, isiämme, veljiämme ja siskojamme ainakin lihaliisessa mielessä, jotka yrittivät tehdä parhaansa - vai yrittivätkö?

Tässä piilee iso ristiriita. Jos karttaa erotettuja/eronneita lapsiaan, tekee parhaansa Vartiotorni-seuran standardien mukaan. Jos taas ei karta, tekee parhaansa suunnilleen kaikkien Jehovan todistajien ulkopuolella olevien ihmisten mielestä.

[nina2011]

Miten voi antaa anteeksi jos oma äiti pitää lastaan demonien riivaamana. On varmaa jotain hyvää mutta pääasiassa erittäin raskaita juttuja kun katuu niskaan on vähän vaikea etsiä mitään hyvää. Tuo ajatus ihmisissä hyvää mutta lahkossa ei mitään hyvää. Vaikeaa silti että ihminen on niin kytköksissä siihen uskoon. Olisi muuten fantastista ja ihanaa tavata omat sukulaiset sellaisina kun he olisivat ilman tuota uskontoa. Sellasina kun he olivat joskus joulua viettävinä tavallisina. Tai sitten uskon jättäneinä. Olisipa sellainen mahdollisuus.

[Aaron Hannu]

Seurasin sivusta kuinka esimerkiksi jokin aika sitten pyrit mielipiteilläsi JP:n kaveriksi, mutta älä huolestu, et ole yksin. Tänne kirjoittelee toinenkin, joka kykenee samaan ja vielä oudompaan tyyliin ystävyytensä ilmentämisessä.

Jp oli mulla tosiaan Fbssä kaverina ja luulin häntä suvaitsevaiseksi, mutta sama vaivaa yllättävän monia...he eivät siedä joitakin mielipiteitä,ilmaisuja tai ovat takertuneet johonkin kauan sitten tapahtuneeseen asiaan, josta he eivät todellisuudessa edes tiedä mitään - olen pahoillani siitä, että sanoin vittumaiseksi häntä, mutta olen antanut sen itselleni jo kauan sitten anteeksi. Hänellä ja sinulla on mielestäni pohjimmiltaan itsenne hyväksymisongelma - hauskaa on kun syyttätte todistajia samasta asiasta. Yllättävää oli, kun kerroin tästä pienestä pirullisesta kokeestani, niin suvaitsevia ihmisiä on ja miksei olisi - enhän minä kelleen todellisuudessa mitään pahaa ole tehnyt. Tämän hetkisen mielipiteeni mukaan todelliset ystävät, kun kestävät toistensa sanomisia eivätkä erota siksi toisia seurastaan - vittumaiseksi sanominen tapahtui jäljestäpäin ja myönnettäköön itsestänikin, että saatan olla toisinaan suustani hyvinkin vittumainen tasapauolisuuden nimissä....varmaan vt seuran mielestä sinäkin....