Eroaminen järjestöstä - mahdottoman tilanteen edessä?

Yleistä keskustelua Jehovan todistajista.

Valvoja: Moderaattorit

silmänsä avannut
Viestit: 37
Liittynyt: 02.11.2011 21:15

Re: Eroaminen järjestöstä - mahdottoman tilanteen edessä?

Viesti Kirjoittaja silmänsä avannut »

Emme näe vaihtoehtona järjestöön jäämistä.

Mietittiin just iltakävelyllä sitä, että jos vaimo eroaisi ensin ja tulimme päätökseen, että emme tee niin, koska en halua, että vaimoni saa liikaa kuormaa. Ja kuormaa tulisi ja syyttelyä minun sukuni puolelta, juuri sellaista varmasti josta kerroit tuossa, että hän yrittäisi saada minuakin Saatanan puolelle. Ja en halua, että vaimo saisi syyttelyt niskaan..

Vaimo on kokenut muutenkin liikaa painetta koko järjestössä, seurusteli alaikäisenä ja joutui sit vanhinten puhutteluun ja joutui eräälle vanhimmalle kertomaan todella yksityiskohtaisesti tapahtuneista, että ihan oksettaa kun kuulin. Ja sekin on vienyt vaimon uskoa poispäin järjestöstä.
Kyseinen vanhin toimi muutenkin kyseenalaisesti, mm lähenteli vaimoani, joka oli tuolloin vasta 16v.

( vähän ylimääräisenä kommenttina haluan sanoa että miten naurettavaa se on, että ei saa seurustellessa viettää kahdestaan aikaa, eikä tutustua kunnolla.. Me menimme alle 20 naimisiin mutta onneksi kävi hyvin .. Koska juttelimme todella tarkasti kaikesta ennen naimisiin menoa.. meillä monia monia tuttuja jotka mennyt tosi nuorena naimisiin, ja ei ole todellakaan käynyt hyvin.. Eroja, alkoholismia ja itsemurhaa... )

Mutta takaisin asiaan.. Otamme nyt rauhallisesti, ja mietimme tarkkaan eri vaihtoehtoja, kuinka lähdemme järjestöstä.
Esim. "ajautuisimme" pois, ja jossain vaiheessa muutamme esimerkiksi ulkomaille, joka on ollutkin unelmamme. Siinä samassa sitten lähtisimme pois järjestöstä, ja jättäisimme vihapuheet / ylpeät ja syyttävät katseet taaksemme. Sellainen yksi vaihtoehto.. Sekin voisi olla sukulaisten kannalta hyvä, saisivat vähän aikaa sulatella, ja ehkä sit haluaisivat nähdä jossain vaiheessa eron jälkeen, tai sitten ei.. Mutta onneksi meillä on meidän perhe ja se on tärkeintä.

Eiköhän ajan kanssa vihapuheet lopu tai vähene, ainakin siinä vaiheessa kun he huomaa että ei me huonoon suuntaan olla muututtu, vaan uskonkäsitykset muuttunut... Emme muuta arvojamme, vaan sitä mihin uskomme. Tietysti, suvaitsevaisuus tulee eroamisen myötä varmasti vielä paremmaksi, koska lähisuvussa on mm. homo. Vaimoni on harmitellut, kun pitää vältellä ja ei saisi hyväksyä tätä hänen suuntautumistaan...

Kiitos teillekin vastauksista, on kyllä huomattavasti helpompi ajatella kun saa vertaistukea. Jos saisi vielä ystäviä ulkopuolelta niin voisi alkaa perustamaan turvaverkkoa sitten kun päätämme lähteä järjestöstä.
Emme aio tippua tyhjänpäälle, vaan haluamme, että on ystäviä jotka voivat sitten tukea.
Raimo Mylly

Re: Eroaminen järjestöstä - mahdottoman tilanteen edessä?

Viesti Kirjoittaja Raimo Mylly »

Erittäin järkeviä ajatuksia. Niitä on hyvä lähteä hiomaan ja tekemään suunnitelmaa.
Paljasta harkiten tietoja itsestänne, sillä tätä palstaa lukee myös vt-seuran edustajat.
Minä vain

Re: Eroaminen järjestöstä - mahdottoman tilanteen edessä?

Viesti Kirjoittaja Minä vain »

Elämäni olisi ollut helpompaa jos olisin jäänyt toimettomaksi.

Erotettuna (kapinointi oppikysymyksistä) on tullut kipeitä tilanteita perheen taholta. Alkuun olivat jyrkkiä, olin eristetty. Nykyään minun kanssa ollaan tekemisissä. Vaikeita vuosia.

Täytyy olla todella vahva kestääkseen sen painostuksen (kannustuksen järjestöön palaamiseksi) mitä saa osakseen vuosi toisensa jälkeen.

Toimettomana minua ei olisi eristetty, olisin voinut osallistua tilaisuuksiin (en tarkoita kokouksia) jossa suvun lisäksi myös muita todistajia.

Joku puhui tuossa että pitää näyttää toteen huijaukset joita tullut järjestön taholta. Ei tosissaan mukana oleva ota kuuleviin korviinsa kritiikkiä järjestöä kohtaan.

Olen katsonut parhaaksi olla puhumatta ja kommentoimatta mitenkään uskontoon liittyviin oppikysymyksiin. Väittelyihin ei kannata lähteä. Pitäkööt mielipiteensä.

Yhteydenpito sukuun onnistuu olemalla neutraali. Huvittavaa on se että suku saa arvostella minua ja elämäntapaani mutta minä en heidän. Katson olevani viisaampi kun en lähde mihinkään keskusteluun mukaan. Ymmärrän että he ovat uhreja ja toimivat saamiensa ohjeiden mukaan.

Eniten ärsyttää se ainainen oikeassa oleminen, tämä heijastelee ikävällä tavalla muillekin elämän osa-alueille.

Hauskaa on se että osa seurakuntalaisista tervehtii edelleen ja osa ei. Osan kanssa olen jopa keskustellut. Mielestäni ne jotka ovat jonkinlaisessa yhteydessä ovat vahvempia eikä heikkoja. Vahvuuttahan se on jos ei pelkää synnin tarttuvan eikä oman uskon horjuvan erotetun tervehdyksestä tai muutamasta sanasta hänen kanssaan.
silmänsä avannut
Viestit: 37
Liittynyt: 02.11.2011 21:15

Re: Eroaminen järjestöstä - mahdottoman tilanteen edessä?

Viesti Kirjoittaja silmänsä avannut »

Mietimme kans, että olisiko toimeettomana helpompaa.. Mutta toisaalta, emme haluaisi jäädä, koska uskomme vahvasti ettei seura ole oikeassa.. Joten olisi itsensä huijaamista, jos jäisi..

Ymmärrän, sen ainasen oikeassa olemisen, omat vanhempani ovat juuri sellaisia. Vaimoani ärsyttääkin juuri se, että aina saa kuulla kommenttia jo nyt, jos on jossain tehnyt väärin jne. Ja ne säännöt mitkä meidän perheessä on lapsuudessa ollut ja on edelleen, on tosi tiukkoja.. Ja voin vain kuvitella, mitä vanhempani puhuvat kun saavat tietää omista ajatuksistani..

Ärsyttää myös joidenkin "ystävien" omavanhurskaus, kun ovat tienraivaajia ja lukevat päivittäin raamattua ja tutkivat vartsikan antaumuksella ennen joka sunnuntaita.. Sit sitä toitotetaan ja itseään korotetaan toisten yläpuolelle, mut sit joissain arkisissa asioissa kuten toisen kunnioittamisessa ei kyseinen henkilö ole ollenkaan esimerkillinen.. Saa arvostella ja antaa törkeitä kommentteja..

Ja toinen asia jota emme ole koskaan ymmärtäneet, on lapsien tuonti salille.Vauvasta asti, lapsen pitää olla hiljaa, ei saa leikkiä ei saa kuulua ääntelyä. Ja miksi lapset ovat siellä? kuuntelemassa aikuisten puhetta mm. seksistä. Esim yhdessä vartiotornin tutkistelussa oli eritelty kaikki seksin muodot, ja niitä sit kaikkien kanssa ihmeteltiin ja tutkittiin vartsikan tutkistelussa. Tuntui et lapsen korvat pitäs sulkea tuollaiselta.. Ja myös lapsia varmasti ahdistaa pienestä asti kun kuulee salilla millainen pitäis olla ja miten pitää ajatella. ja loppu tulee.. MIelestäni seuran pitäs miettiä lapsia, esim lapsia ei kannattas viedä salille ennenku on jtn 10v ja ymmärtää jotain.. Tai pitäs olla joku leikkihuone, jossa sais ihan rauhassa telmiä ja olla lapsia.

Toinen asia jota emme ymmärrä, on se, että miksi tienraivaajia ja avustavia ja vanhimpia korotetaan tavallisten "rivijulistajien" yläpuolelle?? Eräskin vanhin joka oli yli 70v, sanoi kokouksessa tähän tapaan: Minun olisi pitänyt pyytää tähän joku esimerkillinen julistaja haastatteluun, mutta koska ****** ****** on matkalla, en voinut pyytä ketään. Koska ***** ****** on ainut esimerkillinen tähän haastatteluun".

Siinä suut loksahti auki monella. Että sillä tavalla rakkauden salilla jossa kaikki on samanarvoisia.
Vieras

Re: Eroaminen järjestöstä - mahdottoman tilanteen edessä?

Viesti Kirjoittaja Vieras »

"Joku puhui tuossa että pitää näyttää toteen huijaukset joita tullut järjestön taholta. Ei tosissaan mukana oleva ota kuuleviin korviinsa kritiikkiä järjestöä kohtaan"

Niinhän se tapaa olla, mutta jt osaa kuulla perustellun kritiikin, niin että tulee kiire bussille ovelta tai torilta, missä sitten vartsikkakaupustelu sattuukin.

Perustelemattomasta eroamisesta saa lahko vettä myllyynsä, eronneeseen on muuttanut saakutti, loppu on lähempänä, siis teemme (= tehkää) enemmän ovityötä.

Perusteltuun kritiikkiin, oli kirjelmä tai valokopio taikka yhdistelmä, liittyy mahdollisia etuja että on sen tehnyt minä voi, että puhuessa voi sanoa että etpäs pysty kuin vaikenemaan kun osoitin lahkon valehtelun. (jos sitten itse eroavakin jättää kirjallisen materiaalin vanhemmilleen).

Ja miksi tulet lukemaan lahkon mainoslauseita jotka on itsellenikin ulkoa opetettu, kun kiellät ihmisarvoni jättämällä kirjelmäni lukematta....

Toki sukulaiselle voi, jos tuntuu sopivalta, sanoa että et saa arvostella poislähtemistäni niin kauan kuin olet lukenut lahkokritiikkini ja lausunut siitä. Muuten voimme kyllä kysellä toistemme vointia ja arvioida tulevaa säätilaa, sano...Suostun jopa kuuntelemaan, milloin on seuraava maailmanloppu, jos esität asian 10 sekunnissa.
silmänsä avannut
Viestit: 37
Liittynyt: 02.11.2011 21:15

Re: Eroaminen järjestöstä - mahdottoman tilanteen edessä?

Viesti Kirjoittaja silmänsä avannut »

Minä vain kirjoitti:Elämäni olisi ollut helpompaa jos olisin jäänyt toimettomaksi.

Erotettuna (kapinointi oppikysymyksistä) on tullut kipeitä tilanteita perheen taholta. Alkuun olivat jyrkkiä, olin eristetty. Nykyään minun kanssa ollaan tekemisissä. Vaikeita vuosia.
saako kysyä, millälailla "kapinoit"? saitko varoitusta tai "tukkapöllyä" vai suora erotus?
Vieras

Re: Eroaminen järjestöstä - mahdottoman tilanteen edessä?

Viesti Kirjoittaja Vieras »

"olisiko toimeettomana helpompaa.. Mutta toisaalta, emme haluaisi jäädä, koska uskomme vahvasti ettei seura ole oikeassa"

-joistakuista tuntuu vastenmieliseltä ajan käytön perusteluksi se, että sen sietää.

"Ärsyttää ... lukevat päivittäin raamattua ja tutkivat vartsikan antaumuksella ...korotetaan toisten yläpuolelle"

-Ymmärrettävää. Salitutkinta tapahtuu vartsikasta, ja siinä on typistetty maailma niin että saa olla priimus siltä osin kuin muistaa ulkoa. Elämähän ei ole sellaista, vaan kuhunkin asiaan liittyy hyviä ja huonoja puolia, kuten kirjoittajalla on runsaasti nytkin työstettävänä.

"emme ole koskaan ymmärtäneet, on lapsien tuonti salille.Vauvasta asti, lapsen pitää olla hiljaa"

-Kannelmäestä on aikoinaan muuan rva lopullisesti ottanut eron, kun hän tajusi että lapsensa sai psykosomaattisa oireita juuri salille lähdettäessä. (Yksi puoli on kuitenkin henkilöt, lapsi saattanee toki saada myönteistä huomiota "tädeiltä". Todella huonosti on lapsiparalla, jos sattuu salille vain piiskaamista kasvatuskeinona puoltavia, sikäli kuin lapsen vuoksi suunsa avaavat).

"miksi tienraivaajia ja avustavia ja vanhimpia korotetaan tavallisten "rivijulistajien" yläpuolelle"

-Meikäläinen on arvellut sen olevan "palkkaa", koska fyrkkaa ei paljoa anneta, on luontaisetuna asema, jossa ei päätösvallan käyttöön juuri puututa. Siitä voi nauttia, siihen voi pyrkiä. Mutta ehkä se auttaa kurinpidossakin ?
loora
Viestit: 3
Liittynyt: 31.10.2011 20:56

Re: Eroaminen järjestöstä - mahdottoman tilanteen edessä?

Viesti Kirjoittaja loora »

Silmänsä avanneelle!

Tilanteesi on minulle hyvin tuttu n. 30 vuoden takaa. Olin tuolloin juuri ikäisesi kahden lapsen äiti. Perhetaustamme olivat ihan samanlaiset kuin teillä, sillä erolla, että minä olin kiihkosuvusta ja mieheni liberaalimmasta perheestä. Taival eroon seurakunnasta oli tosi rankka, mutta hyvin pian tajusin, että se oli ainut oikea ratkaisu. Oman perheeni menetin lopullisesti, voit varmaan kuvitella mitä se tarkoittaa. Mieheni perheeseen suhde säilyi ja se aauttoi selviytymisessä.

Eroprosessissa auttoi perheen ja uskon veljien järjen vastainen käyttäytyminen. En olisi ikinä uskonut kuinka nopeasti ihminen voi muuttua heille hylkiöksi. Maailmassa, jonka piti olla niin paha, en ole moiseen ihmisarvon alentamiseen törmännyt.

Tämänkinhän he selittävät lausahduksella " kyllä saatana omistaan huolehtii"
Jos näin on niin voin sanoa, että kyllä, paljon paremmin kuin uskovat veljet

Yhä vieläkin jaksan murehtia menetettyä perhettäni, mutta siitä huolimatta katson, että ratkaisu oli oikea. Sain elämäni, päätäntävaltani ja ajatukseni takaisin. Olen opiskellut ja tehnyt uran, kasvattanut kolme yhteiskuntakelpoista veronmaksajaa- en usko, että olisin siihen kyennyt eväillä jotka heiltä sain.
Voimia ja rohkeutta sinulle päätöksentekoon.
silmänsä avannut
Viestit: 37
Liittynyt: 02.11.2011 21:15

Re: Eroaminen järjestöstä - mahdottoman tilanteen edessä?

Viesti Kirjoittaja silmänsä avannut »

-Ymmärrettävää. Salitutkinta tapahtuu vartsikasta, ja siinä on typistetty maailma niin että saa olla priimus siltä osin kuin muistaa ulkoa. Elämähän ei ole sellaista, vaan kuhunkin asiaan liittyy hyviä ja huonoja puolia, kuten kirjoittajalla on runsaasti nytkin työstettävänä.


.. En ymmärtänyt täysin tätä kommenttia. Mutta oma kommenttini oli tai mitä sillä tarkoitin aiemmin,oli että se siinä ärsyttää että siitä tehdään niin iso numero, että on tehnyt oikein ja tutkinut..
ja vastaa kokouksessa, on todella hyvä julistaja. Toisin kuin se jolla ei ole viivan viivaa vartiotornissa eikä vastaile kokouksessa. Eli se joka lukee ja tutkii, puhuu siitä koko ajan vähän kuten sanoen että on parempi julistaja kuin minä.


-Kannelmäestä on aikoinaan muuan rva lopullisesti ottanut eron, kun hän tajusi että lapsensa sai psykosomaattisa oireita juuri salille lähdettäessä. (Yksi puoli on kuitenkin henkilöt, lapsi saattanee toki saada myönteistä huomiota "tädeiltä". Todella huonosti on lapsiparalla, jos sattuu salille vain piiskaamista kasvatuskeinona puoltavia, sikäli kuin lapsen vuoksi suunsa avaavat).

.. Meidänkään lapset kovin myönteisesti suhtaudu kokouksiin lähtemiseen. Vaikka emme millää tavalla ole heidän edessään epäilleet tai näyttäneet tunteitamme järjestöä kohtaan viime aikoina. Tuntuu että he aavistavat tai jotenkin tuntevat pahaa oloa salilla...
Kyllähän lapset saa myönteistä huomiota vanhemmilta ihmisiltä, mutta enemmän halveksuvia katseita silloin kun he eivät ole "pikku enkeleitä" vaan huutavat kurkkusuorana ohjelman aikana.

Tuli mieleen se että, miten naiset suhtautuu konventeissa toisten lapsenhoito kykyihin. Niitä kommentteja saa kuulla jatkuvasti . "miten se aina käyttää 15 min välein lapsia vessassa" " ei yhtään osaa pitää kurissa edes yhden ohjelman ajan" Siis näin sanovat vieressä istuvista, silloin kun he eivät ole kuulemassa.
silmänsä avannut
Viestit: 37
Liittynyt: 02.11.2011 21:15

Re: Eroaminen järjestöstä - mahdottoman tilanteen edessä?

Viesti Kirjoittaja silmänsä avannut »

loora kirjoitti:Silmänsä avanneelle!

Tilanteesi on minulle hyvin tuttu n. 30 vuoden takaa. Olin tuolloin juuri ikäisesi kahden lapsen äiti. Perhetaustamme olivat ihan samanlaiset kuin teillä, sillä erolla, että minä olin kiihkosuvusta ja mieheni liberaalimmasta perheestä. Taival eroon seurakunnasta oli tosi rankka, mutta hyvin pian tajusin, että se oli ainut oikea ratkaisu. Oman perheeni menetin lopullisesti, voit varmaan kuvitella mitä se tarkoittaa. Mieheni perheeseen suhde säilyi ja se aauttoi selviytymisessä.

Eroprosessissa auttoi perheen ja uskon veljien järjen vastainen käyttäytyminen. En olisi ikinä uskonut kuinka nopeasti ihminen voi muuttua heille hylkiöksi. Maailmassa, jonka piti olla niin paha, en ole moiseen ihmisarvon alentamiseen törmännyt.

Tämänkinhän he selittävät lausahduksella " kyllä saatana omistaan huolehtii"
Jos näin on niin voin sanoa, että kyllä, paljon paremmin kuin uskovat veljet

Yhä vieläkin jaksan murehtia menetettyä perhettäni, mutta siitä huolimatta katson, että ratkaisu oli oikea. Sain elämäni, päätäntävaltani ja ajatukseni takaisin. Olen opiskellut ja tehnyt uran, kasvattanut kolme yhteiskuntakelpoista veronmaksajaa- en usko, että olisin siihen kyennyt eväillä jotka heiltä sain.
Voimia ja rohkeutta sinulle päätöksentekoon.

Kiitos viestistä. Odotan samaa kohtelua omalta perheeltäni, toivon mukaan näin ei käy..
Uskon myöskin että pystymme kasvattamaan lapsistamme hyviä "maailmassakin".

Toivon että saamme tehtyä päätöksiä, ja että saisimme mahd kivuttoman eroamisen.. Uskon että pahalta tulee tuntumaan, ystävät ja suku jättää.. Mutta aina ystäviä saa uusia, ja sukulaiset jäävät omaan arvoonsa..
Kletos
Viestit: 325
Liittynyt: 13.01.2009 10:23

Re: Eroaminen järjestöstä - mahdottoman tilanteen edessä?

Viesti Kirjoittaja Kletos »

silmänsä avannut kirjoitti: Kiitos viestistä. Odotan samaa kohtelua omalta perheeltäni, toivon mukaan näin ei käy..
Uskon myöskin että pystymme kasvattamaan lapsistamme hyviä "maailmassakin".

Toivon että saamme tehtyä päätöksiä, ja että saisimme mahd kivuttoman eroamisen.. Uskon että pahalta tulee tuntumaan, ystävät ja suku jättää.. Mutta aina ystäviä saa uusia, ja sukulaiset jäävät omaan arvoonsa..
Hei "silmänsä avannut".
Luin koskettavan tekstisi ja uskon että todella monet ovat samassa asemassa kuin sinä ja vaimosi. Erona voi olla se, etteivät he uskalla avautua kenellekään - eivät edes puolisoilleen. Onneksi teillä tilanne on toinen.

Olen tutkinut jo vuosia ahtaita fundamentalistisia uskontoja ja hengellistä väkivaltaa. Itselläni on taustalla lapsuudesta vanhoillislestadiolaisuutta ja osa lähisukuani ovat Jehovan todistajia. Tein gradun hengellisestä väkivallasta ja tällä hetkellä teen samasta aihepiiristä kirjaa, joka ilmestyy keväällä Aikamedian kustantamana (todennäköisesti huhtikuussa).
Jos gradustani on teille jotain apua, se löytyy netistä Helsingin yliopiston sivulta: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/21722

Pidän myös hengelliseen väkivaltaan liittyviä teemailtoja, joihin voi tulla anonyyminä kuuntelemaan illan aihetta ja jäädä keskustelemaan. Keskusteluissa on mukana useiden eri yhteisöjen entisiä ja vielä mukanakin olevia jäseniä. Vertaistuki toimii myös eri yhteisöjen välillä. Syyllisyys, pelko, ryhmänarsismi (vain me) sekä suorittaminen ovat avainsanoja kaikille epäterveille yhteisöille.

Seuraava hengellisen väkivallan teemailta on Lohjalla Mäntynummella 23.11. Illan aihetta en ole vielä tarkemmin miettinyt, mutta aikaa on varattu 18-21. Illassa tarjolla siis alustus, keskustelua, vertaistukea ja iltateetä. Tervetuloa!
(Illoissa ei ole mitään hengellisiä elementtejä, ne sopivat myös hengellisyydellä hakatuille.)

Minulle voi laittaa myös sähköpostia. Gradussa oleva yliopiston sähköposti ei ole enää käytössä, mutta viestit tulevat perille osoitteeseen, kun poimit gradusta sukunimeni.ertunimeni@gmail.com. Ja huom, sukunimi ensin, muuten postit menevät täyskaimalleni. :)

Voimia, viisautta ja rohkeutta sinulle ja vaimollesi!
t. Kletos (A.R.)
Vieras

Re: Eroaminen järjestöstä - mahdottoman tilanteen edessä?

Viesti Kirjoittaja Vieras »

Tässä kaupungissa taitaa olla ihan poikkeuksellisen lapsirakas seurakunta?
-lapset saavat äännellä "omiaan" eikä siitä näytä kukaan häiriintyvän..?
-lapsilla näkyy olevan kyniä ja paprereita ja värittävät omia piirustukiaan jos eivät jaksa ohjelmaa seurata...

Eräs pikkukaveri tuntuu omaavan "levottomat jalat"--(ADHD-diagnoosikin taitaa olla), joten vanhemmille on avuksi ohjelman seuraamisessa,
kun Ystävät "seurustelevat" vuoronperään Villiviikarin kanssa ja antavat vanhemmille tilaisuuden edes Salilla keskittyä Raamattuun...
Eräs vauveli tuskastui rattaissa istumiseen ja kiljui täyttä kurkkua juuri ennen loppurukousta,
mutta teini-ikäinen Veli meni ja otti syliin ja kanteli -jokeltelevaa ! ;)-pikkuista Salin takaosassa kokouksen rukouksen ajan....

"Rakkaudellista huomaavaisuutta" löytyy muutenkin....
vahuksille jaetaan pikkuisten toimesta niitä kokouksen aikana piirrettyjä kuvia "muistoksi"...
minäkin sain kuvan jossa Jeesus ajaa bussissa :D
Ch.K
Viestit: 134
Liittynyt: 16.08.2009 17:52
Paikkakunta: Pietarsaari N7065258 E2436673

Re: Eroaminen järjestöstä - mahdottoman tilanteen edessä?

Viesti Kirjoittaja Ch.K »

silmänsä avannut kirjoitti:
Ch.K kirjoitti:
silmänsä avannut kirjoitti:

Vielä tänä päivänä en ole saanut vastausta, ja tuosta on nyt yli 20 vuotta. Armeijaan en tarvinnut mennä.
Mahtaako tuo presidentille kirjoitettu kirje nykysin toimia? Miten raha-asiat hoituu jos päättääkin mennä sivariin, onko kokemuksia? velkaa kun kuitenkin on asuntoon, autoon jne.. tähän en vielä saanut vastausta.

kiitos kaikille vastaajille!
Jos vastaus kestää yhtä kauan tänä päivänä, kun minulla. oot kuitenkin liian vanha kutsuntoihin kun saat vastauksen :D
Tosiystävät ovat ikuisia.
adsdassdadasadsasdads

Re: Eroaminen järjestöstä - mahdottoman tilanteen edessä?

Viesti Kirjoittaja adsdassdadasadsasdads »

Tuohon armeijahommaan pitää vaan sanoa, ettei sillä ole väliä käykö kokouksissa/on toimeton. Vanhinten on annettava se todistus, että kuulut seurakuntaan.
Avatar
Tony
Viestit: 7521
Liittynyt: 28.04.2007 07:38

Re: Eroaminen järjestöstä - mahdottoman tilanteen edessä?

Viesti Kirjoittaja Tony »

adsdassdadasadsasdads kirjoitti:Tuohon armeijahommaan pitää vaan sanoa, ettei sillä ole väliä käykö kokouksissa/on toimeton. Vanhinten on annettava se todistus, että kuulut seurakuntaan.
Ainakin ennen on pidetty tärkeänä kriteerinä, että henkilö on säännöllinen julistaja. En sitten tiedä jos tuohon on tullut joku muutos. Kyseessä oleva erivapaus näyttäytyisi entistä perusteettomammalta jos todistuksia jaeltaisiin myös toimettomille.
Puolustusvoimien ja Jehovan todistajien yhteistyö toimii

ESS/Arkisto

Hämeen sotilasläänin esikunnassa ollaan tyytyväisiä siihen, miten yhteistyö Jehovan todistajien kanssa toimii. Jehovan todistajat saanevat jatkossakin vapautuksen armeijasta ja siviilipalveluksesta, sillä asiaa pohtinut komitea ei esitä muutoksia nykytilanteeseen.

- Asialla ei yritetä keplotella, sillä Jehovan todistajien oma valvonta toimii hyvin, majuri Jouni Lindroos Hämeen sotilasläänin esikunnasta kertoo. Vuosittain asepalveluksesta saa Hämeessä vapautuksen 70-80 Jehovan todistajaa.

He esittävät kutsunnoissa kastetodistuksen, millä saavat lykkäystä. Sitä myönnetään niin monta kertaa, kunnes 28 vuoden ikä tulee täyteen.

- Seurakunnat eivät kirjoita todistuksia, mikäli henkilö ei ole oikeasti toiminnassa mukana. Tässä ollaan tarkkoja ja rehellisiä puolin ja toisin, Lindroos sanoo. Hän ei muista yhtään sellaista tapausta, jossa olisi tarvinnut epäillä vapautuksen saaneen vakaumusta.

Jehovan todistajat ovat olleet vapautettuja ase- ja siviilipalveluksesta vuodesta 1985, jolloin poikkeuslaki säädettiin. Vapautus ei koske muita uskonnollisia yhteisöjä. Komitean mietintö lähtee laajalle lausuntokierrokselle.

Puolustusministeri Jyri Häkämies (kok.) uskoo ratkaisun löytyvän kevään aikana.

20.12.2007 12:38
http://www.ess.fi/print.jsp?article=174385
"Jos Seura sanoisi minulle, että tämä kirja on musta vihreän sijaan, minä sanoisin: 'Kappas vaan, voisin vaikka vannoa, että se on vihreä, mutta jos Seura sanoo, että se on musta, niin se on musta!'" - Bart Thompson - piirivalvoja
Vastaa Viestiin