Eroaminen järjestöstä - mahdottoman tilanteen edessä?

[Vieras]

Varusmiespalvelun luulisi siinä mielessä olevan jt:lle helpomman että hän on tottunut olemaan ryhmässä ja tottelemaankin. Yksinäisempään verrattuna.

Tuossa on noita käytännöllisiä kysymyksiä, joita varmaan useimmat jollain tavoin kokevat. Varusmiehillä on oma "etujärjestö", liitto, oliko se varusmiesliitto, johon varmasti kannattaa ottaa yhteyttä sehän julkaisee lehteäkin, ainakin meikäläisen aikaan. (Joskus oli uutinen päässyt yleiseen lehdistöön asti jos oikein muistaa, varusmiehestä, jolla oli kotiutukseen mennessä kertynyt säästöjä päivärahoista).

Lomia on varusmiesten mielestä niukasti ja se oli johtanut uutiseen, jossa kuolinsyy luokitus oli ykkönen, nyt ei muista mihin verrattuna, että varusmies ajaa tuhatta ja sataa keretäkseen varuskuntaan ajoissa jolloin auto osoittautuu omapäiseksi, heittää joitakuita voltteja.

[Vieras]

Tästä aloittajan edessä olevasta valinnastahan on olemassa ihan tilastotietoakin.

Suurin osa niistä, joille on aluksi myönnetty lykkäystä Jehovan todistajien vapautuslain perusteella ja jotka eivät lopulta ole tulleet vapautetuksi sen perusteella, ovat saaneet vapautuksen asevelvollisuuden suorittamisesta asevelvollisuuslain pykälien nojalla (C- tai D-paperit).

Vapautuksen hankkiminen asevelvollisuuslain pykälien perusteella näyttäisi siis olevan yleisin ratkaisu asiaan samassa tilanteessa olevilla ja toiseksi yleisin olisi asepalveluksen suorittaminen.

Jehovan todistajien vapautuslain nojalla lykkäystä saaneista (vuodesta 1987 alkaen):
- Vapautettuja rauhan aikana Jehovan todistajuuden perusteella: n. 2500 henkilöä
- Vapautettuja asevelvollisuuslain perusteella (C- tai D-paperit): 150 henkilöä
- Asepalveluksen suorittaneita: 90 henkilöä
- Asepalvelukseen menossa olevia: n. 30 henkilöä
- Siviilipalveluksen suorittaneita: 60 henkilöä
- Lykkäystä muusta syystä: n. 10 henkilöä
- Totaalikieltäytyjiä: "pieni ryhmä"


Lähde: Jehovan todistajien vapauttaminen asevelvollisuuden suorittamisesta, Arvio nykytilanteesta ja sääntelyvaihtoehdoista, Toimikunnan mietintö, Puolustusministeriö, 2007

[Filippos]

Pienten mutkien kautta löytyi koko laki (645/85):

Tu 120 L Jehovan todistajien vapauttamisesta asevelvollisuuden suorittamisesta eräissä tapauksissa (A: 12.7.1985, SK: 645/1985)

HE:7/1985; L 11.12.1992/1261 - HE:133/1992.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä tavalla, säädetään:
1 §.

Asevelvolliselle, joka osoittaa kuuluvansa Jehovan todistajat ‑nimiseen rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan ja ilmoittaa, että uskonnolliseen vakaumukseen perustuvat vakavat omantunnonsyyt estävät häntä suorittamasta asevelvollisuutta aseellisessa palveluksessa tai missään sitä korvaavassa palveluksessa, voidaan sen estämättä, mitä asevelvollisuuslaissa (452/50) ja siviilipalveluslaissa (1723/91) säädetään, myöntää lykkäystä ja hänet voidaan vapauttaa asevelvollisuuden suorittamisesta rauhan aikana siten kuin tässä laissa säädetään. (V: 1.1.1993 M, A: 11.12.1992, SK: 1261/1992 HE:1992/133)
Jollei siitä, mitä 6 §:ssä säädetään muuta johdu, tätä lakia ei sovelleta asevelvolliseen, joka on aloittanut asevelvollisuutensa suorittamisen aseellisessa palveluksessa tai aseettomassa palveluksessa taikka siviilipalveluksessa.
Ks. AsevL, Tu 118; SiviilipalvelusL, Tu 130.
2 §.

Jos asevelvollinen kutsuntaan asevelvollisuuslain 23 §:n 2 momentin 1 kohdassa säädetyssä järjestyksessä tullessaan esittää selvityksen kuulumisestaan Jehovan todistajat -nimiseen rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan ja antaa 1 §:n 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen, on hänelle hakemuksesta myönnettävä palveluksen suorittamisen lykkäystä. Lykkäystä saadaan myöntää enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan, ei kuitenkaan pitemmälle kuin sen vuoden loppuun, jona hakija täyttää 28 vuotta.
Tässä laissa tarkoitettua lykkäystä on hakemuksesta myönnettävä 1 momentissa tarkoitettua kutsunta-ajankohtaa myöhemminkin edellyttäen, että asianomainen ei ole ennen lykkäyksen hakemista aloittanut asevelvollisuutensa suorittamista ja että hakemus on lykkäystä ensimmäistä kertaa myönnettäessä tehty ennen kuin asianomainen on täyttänyt 25 vuotta.
Jollei tässä laissa tarkoitettua lykkäystä voida myöntää, asianomainen on määrättävä suorittamaan asevelvollisuutensa asevelvollisuuslaissa tai siviilipalveluslaissa säädetyssä järjestyksessä. (V: 1.1.1993 M, A: 11.12.1992, SK: 1261/1992 HE:1992/133)
3 §. (V: 1.1.1993 M, A: 11.12.1992, SK: 1261/1992 HE:1992/133)

Tässä laissa tarkoitettua palveluksen suorittamisen lykkäystä myöntää kutsuntojen yhteydessä kutsuntalautakunta ja muutoin sotilasläänin komentaja.
4 §.

Asevelvollinen, jolle ei enää voida myöntää palveluksen suorittamisen lykkäystä ja joka on ilmoittanut, että 1 §:n 1 momentissa tarkoitetut syyt edelleen estävät häntä suorittamasta aseellista palvelusta ja sitä korvaavaa palvelusta, vapautetaan hakemuksesta asevelvollisuuden suorittamisesta rauhan aikana.
Vapauttamisen edellytyksenä on, että lykkäys on jatkunut keskeytyksettä sen kalenterivuoden loppuun, jona asianomainen täyttää 28 vuotta ja että hän esittää selvityksen siitä, että hän edelleen kuuluu jäsenenä 1 §:n 1 momentissa tarkoitettuun uskonnolliseen yhdyskuntaan ja osallistuu sen toimintaan.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu hakemus on tehtävä asianomaisen sotilasläänin esikunnalle kolmen kuukauden kuluessa sen vuoden alusta lukien, jona asianomainen täyttää 29 vuotta. Vapauttamisesta päättää sotilasläänin komentaja. (V: 1.1.1993 M, A: 11.12.1992, SK: 1261/1992 HE:1992/133)
Jollei 1 momentissa tarkoitettua vapautusta voida myöntää, asianomainen on määrättävä suorittamaan asevelvollisuutensa asevelvollisuuslaissa tai siviilipalveluslaissa säädetyssä järjestyksessä. (V: 1.1.1993 M, A: 11.12.1992, SK: 1261/1992 HE:1992/133)
5 §.

Jos asevelvollinen, jolle on myönnetty tässä laissa tarkoitettua lykkäystä, haluaa ryhtyä suorittamaan asevelvollisuuttaan asevelvollisuuslaissa tai siviilipalveluslaissa säädetyssä järjestyksessä, hänen on siitä ilmoitettava kirjallisesti asianomaiselle sotilasläänin esikunnalle. Sen jälkeen hänet kutsutaan siihen palvelukseen, johon hänet viimeksi mainituissa laeissa säädetyssä järjestyksessä määrätään. (V: 1.1.1993 M, A: 11.12.1992, SK: 1261/1992 HE:1992/133)
Edellä 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen tehneelle asevelvolliselle ei voida enää myöntää lykkäystä tämän lain perusteella.
6 §. (V: 1.1.1993 M, A: 11.12.1992, SK: 1261/1992 HE:1992/133)

Reservin kertausharjoituksiin tai niiden asemesta suoritettavaan palvelukseen kutsuttu asevelvollinen, joka kutsun saatuaan asianomaisen sotilasläänin esikunnalle kirjallisesti ilmoittaa, että 1 §:ssä tarkoitetut syyt estävät häntä suorittamasta aseellista palvelusta ja sitä korvaavaa palvelusta, ja esittää siitä 2 §:ssä tarkoitetun selvityksen, on vapautettava sanotuista kertausharjoituksista ja niiden asemesta suoritettavasta palveluksesta. Vapauttamisesta päättää sotilasläänin komentaja.
7 §.

Kutsuntalautakunnan ja sotilasläänin komentajan tämän lain nojalla antamaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla kutsunta-asiain keskuslautakuntaan 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta. Valitusasioiden käsittelystä kutsunta-asiain keskuslautakunnassa on muutoin voimassa, mitä asevelvollisuuslaissa säädetään. (V: 1.1.1993 M, A: 11.12.1992, SK: 1261/1992 HE:1992/133)
Asevelvollista, joka on tehnyt 2 tai 4 §:ssä tarkoitetun hakemuksen taikka jonka asia on vireillä valitusasteessa, ei saa määrätä astumaan palvelukseen, ennen kuin asia on lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu.
8 §.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.
9 §.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1987.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
10 §.

Lain 2 §:n 2 momentin säännöksen estämättä tässä laissa tarkoitettua lykkäystä saadaan myöntää lain voimaantullessa 25 vuotta jo täyttäneelle asevelvolliselle, joka ei ole aloittanut asevelvollisuutensa suorittamista, jos hän esittää selvityksen siitä, että hän täyttäessään 25 vuotta on kuulunut ja edelleen kuuluu tässä laissa tarkoitettuun uskonnolliseen yhdyskuntaan. Vastaavasti lain 4 §:n 2 momentin säännöksen estämättä sanotun uskonnollisen yhdyskunnan jäsen, joka lain voimaantullessa on jo täyttänyt 25 vuotta, vapautetaan asevelvollisuuden suorittamisesta rauhan aikana, jos hän esittää selvityksen siitä, että hän 25 vuotta täyttäessään ja sen jälkeen aina sen vuoden loppuun jona on täyttänyt 28 vuotta on kuulunut ja yhä edelleen kuuluu mainittuun uskonnolliseen yhdyskuntaan ja osallistuu sen toimintaan.
Asevelvollisella, joka ennen tämän lain voimaantuloa on määrätty aseelliseen palvelukseen tai aseettomaan palvelukseen taikka siviilipalvelukseen, mutta joka ei lain voimaan tullessa ole vielä aloittanut tuota palvelustaan, on oikeus saada asiansa käsiteltäväksi tämän lain nojalla tekemällä tämän lain mukaisen hakemuksen.
11 §.

Asevelvollisten tutkijalautakunnassa tai valituksen perusteella oikeusministeriössä tämän lain voimaan tullessa vireillä olevat asiat siirretään viran puolesta asianomaisen sotilaspiirin päällikön ratkaistaviksi.
Asevelvollinen, joka ennen tämän lain voimaantulopäivää on syyllistynyt aseettomasta palveluksesta ja siviilipalveluksesta annetussa laissa tarkoitettuun siviilipalveluksen välttämiseen, vapautuu syytteestä, jos hänelle tässä laissa tarkoitetusta hakemuksestaan myönnetään lykkäystä tai hänet vapautetaan asevelvollisuuden suorittamisesta rauhan aikana.
Jos asevelvollinen on 2 momentissa tarkoitetusta teosta tuomittu rangaistukseen, jota lain voimaan tullessa ei ole suoritettu kokonaan, rangaistuksen täytäntöönpano lykkääntyy tai keskeytyy, kun asevelvolliselle on lain voimaan tultua hakemuksestaan myönnetty tässä laissa tarkoitettua lykkäystä. Rangaistuksen täytäntöönpanon lykkääntyminen ja keskeytyminen jatkuu tässä laissa tarkoitetun lykkäyksen ajan ja rangaistus raukeaa kun asianomainen on tämän lain nojalla vapautettu asevelvollisuuden suorittamisesta rauhan aikana. Jos lykkäystä ei tämän lain nojalla enää voida myöntää eikä asianomaista tämän lain nojalla vapauteta asevelvollisuuden suorittamisesta ja hän ryhtyy asevelvollisuuttaan suorittamaan, on aika, jonka hän on ollut tutkintavankeudessa tai rangaistusta suorittamassa, vähennettävä hänen palvelusajastaan.
A Jehovan todistajien vapauttamisesta asevelvollisuuden suorittamisesta eräissä tapauksissa (A: 22.8.1986, SK: 636/1986)

Puolustusministerin esittelystä säädetään Jehovan todistajien vapauttamisesta asevelvollisuuden suorittamisesta eräissä tapauksissa 12 päivänä heinäkuuta 1985 annetun lain (645/85) 8 §:n nojalla:
1 §.
Jehovan todistajien vapauttamisesta asevelvollisuuden suorittamisesta eräissä tapauksissa annetun lain (645/85), jäljempänä vapauttamislaki, 1 §:ssä tarkoitettu asevelvollisen ilmoitus, että uskonnolliseen vakaumukseen perustuvat vakavat omantunnonsyyt estävät häntä suorittamasta asevelvollisuutta aseellisessa palveluksessa tai missään sitä korvaavassa palveluksessa, on sisällytettävä tai liitettävä kutsuntalautakunnalle kutsunnassa tehtävään lain 2 §:n 1 momentissa tarkoitettuun hakemukseen. Hakemus on laadittava pääesikunnan vahvistaman kaavan mukaiselle lomakkeelle, ja siihen on vapauttamislain 2 §:ssä tarkoitettuna selvityksenä liitettävä Jehovan todistajat -nimisen uskonnollisen yhdyskunnan tai sen seurakunnan enintään kaksi kuukautta aikaisemmin antama virallinen todistus siitä, että asevelvollinen kuuluu sanottuun uskonnolliseen yhdyskuntaan.
Mitä 1 momentissa säädetään hakemuksesta ja sen liitteestä, koskee myös vapauttamislain 2 §:n 2 momentin perusteella kutsunnan jälkeen tehtävää hakemusta. Hakemus on kuitenkin tällöin tehtävä asianomaisen sotilasläänin komentajalle ja toimitettava sotilasläänin esikuntaan. (11.12.1992/1266)
Ulkomailla pysyvästi asuva asevelvollinen voi jättää 1 ja 2 momentissa tarkoitetun hakemuksen myös Suomen lähetystöön tai konsulinvirastoon.
2 §.
Vapauttamislain 2 §:ssä tarkoitettua lykkäystä myönnetään asevelvolliselle ensimmäisellä kerralla enintään kolmeksi vuodeksi.
Ennen lykkäysajan päättymistä tehdystä hakemuksesta lykkäystä jatketaan asianomaisen sotilasläänin komentajan päätöksellä enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan aina sen vuoden loppuun saakka, jona hakija täyttää 28 vuotta. Lykkäys myönnetään kalenterivuosina. Lykkäyksen hakemisesta on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä 1 §:ssä säädetään. (11.12.1992/1266)
3 §.
Vapauttamislain 4 §:ssä tarkoitettu hakemus asevelvollisen vapauttamiseksi asevelvollisuuden suorittamisesta rauhan aikana on käsiteltävä viipymättä. Vapauttamisen hakemisesta on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä 1 §:ssä on säädetty.
4 §.
(11.12.1992/1266) Sotilasläänin komentajan vapauttamislain 6 §:n nojalla tekemästä päätöksestä, joka koskee asevelvollisen vapauttamista kertausharjoituksien asemesta suoritettavasta palveluksesta, on ilmoitettava työministeriölle.
5 §.
Vapauttamislain 10 §:ssä tarkoitetuista selvityksistä ja hakemuksesta on soveltuvin osin voimassa, mitä 1 ja 3 §:ssä on säädetty.
6 §.
Puolustusministeriö antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä tämän asetuksen täytäntöönpanosta.
7 §.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1987.
Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin saa ryhtyä jo ennen asetuksen voimaantuloa.
Sotilasläänin esikunnan on toimitettava asianomaisille syyttäjä- ja täytäntöönpanoviranomaisille tieto vapauttamislain 11 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetulle asevelvolliselle myönnetystä lykkäyksestä ja hänen vapauttamisestaan asevelvollisuuden suorittamisesta rauhan aikana. (11.12.1992/1266)

[Filippos]

Ei tuossa laissa puhuta aktiivisuudesta missään.

[Punainen]

Jos poliisiksi haluat, niin kyllä ehdottaisin armeijaan menemistä. Se vaikuttaa kuitenkin olevan sinun urahaaveesi ja kokemuksesta tiedän, että ne pitää aina jossain vaiheessa toteuttaa : ) Vaikkei sitä pakollisena olekaan, uskon, että joutuisit altavastaajan asemaan hakemuksia käsitellessä ja jos pääsisit sisään kouluun, niin sielläkin saisit sitten selitellä. Tietysti en nyt sano, ettei saa olla erilainen, mutta korostan vain sitä, että jos poliisina toimiminen on tosiaan unelmasi, niin mene sinne armeijaan. Niin pääset koko jutusta kaikista helpoimmin.

[Vieras]

Yleensä ottaen poliisialalle lähtevän olisi hyvä käydä asevelvollisuus ja nimenomaan aliupseerikoulu.
Poliisi joutuu käskemään ja komentamaan ihmisiä, tuolla saisi kokemusta ja tuntumaa.

[Vieras]

Poliisikoulussa opitaan kaikki ne taidot mitä poliisi tarvitsee. Armeijan käyminen on oma asiasi joka ei mahdolliseen poliisi-uraasi vaikuta.

Lähes kaikissa Euroopan maissa + Yhdysvalloissa ei ole asevelvollisuutta vaan palkka-armeija, joten poliisiksi hakeutuvat ovat siellä kaikki käytännössä siviilejä. Kannattaa kysellä noista maista onko siinä ongelmaa, että poliisilla ei ole sotilaskoulutustaustaa.

[Vieras]

Kaikille asia ei ole sama, mutta yleensä ottaen.

Varusmiehinä on kaikenlaisia ihmisiä, vankilasta tullut, koululuokkansa priimus, luonnevikainen. Tämmöisten johtaminen sujuu joiltakin helpommin, joiltakin vaikeammin. poliisin uraltakin on tullut poiskääntymisiä. Muistuvassa jutussa putkaan viety asiakas sylkäisi päin naamaa ja varautumaton uusi poliisi hiilestyi antaen luuvitosensa puhua. Siihen asti kuin juttu tuli kuulluksi, niin asiakas vaati lääkärikäyntiä todistuksen saamista varten, ei muista mitä muuta asiaan liittyi, kai että poliisilla oli avoinna toinen työmahdollisuus niin hän sitten lähti sinne.

Poliisikoulu ei sillä tavoin kaikin puolin kouli valmiutta etteikö monelle olisi etua varusmiespalvelusta. Luontainen esimiestyyppi ja karismaattinen jóhtaja voi olla erikseen.

[Viljo]

Ei tuossa laissa puhuta aktiivisuudesta missään.

Lukee siinä että saadakseen vapautuksen tulee osallistua toimintaan. Sitä ei vaan tarkemmin eritellä. Hiipuminen satunnaisella kokouksissakäynnillä on mielestäni täysin riittävää.

[Raimo Mylly]

En usko lainlaatijalla olleen vähäisintäkään ajatusta tai kiinnostusta siihen, kuuluuko lahkolaisen kulkea säännöllisesti saarnaamassa vai ei. Kyse on vain aidosta jäsenyydestä.

[Ch.K]

Yleensä ottaen poliisialalle lähtevän olisi hyvä käydä asevelvollisuus ja nimenomaan aliupseerikoulu.
Poliisi joutuu käskemään ja komentamaan ihmisiä, tuolla saisi kokemusta ja tuntumaa.

Aloittajalla on vaimo ja kaksi lasta!

[BTR-60 kuljettaja.]

Aseistakieltäytyjäpoliisi on jo Jehovastakin kauhistus.

[Vieraas]

Ei tuossa laissa puhuta aktiivisuudesta missään.

Mutta siinä viranomaisille lähetettävässä lomakkeessa lukee, kuten silmänsä avannutkin vahvisti.

"Täten vakuutamme että se ja se on seurakuntamme aktiivinen jäsen." Näin siinä lapussa muistaakseni luki. Ja seurakunnan koornidaattorin ja sihteerin allekirjoitus.

Oletko muuten itse lähettänyt kyseisen paperin?

[silmänsä avannut]

Oletko muuten itse lähettänyt kyseisen paperin?

Jos minulta kysyit niin kyllä olen. Siksipä sen tiedän mitä siinä lukee suurinpiirtein. Tosin en voi olla varma siitä että on täysin samanlainen kaikissa seurakunnissa.

[sinner74]

Ratkaisin asevelvollisuushomman hakemalla yksityislääkäriltä diagnoosin keksittyyn vaivaan. Aika pieni vaiva, puolen tunnin istuminen yksityisen psykiatrin vastaanotolla ja tältä kirjallinen lausunto armeijaan lähetettäväksi. Tuloksena C-paperit ja vapautus palveluksesta rauhan ajaksi eli sama tilanne johon Jehovan todistajanankin päätyisit 30 vuotta täytettyäsi.

Kukin taaplaa tyylillään, mutta jos armeijan välttäminen on tuon arvoinen asia, niin voi vain kuvitella minkälaisiin rimanalituksiin yltyy elämän varrella kohdatessaan äkkiseltään epämiellyttävältä tuntuvia asioita? Tosin en tunne sinua, enkä tiedä kaikkia vastapainona olleina asioita, joten älä ota liian raskaasti kommenttiani.

Rehellisyyden nimissä täytyy itsekin tunnustaa, että armeijan pällitestissä (jonka painoarvo johtajakoulutukseen valinnassa on merkittävä) vastasin tahallaan väärin, jotten joutuisi RUKiin tai AUKkiin. Tuo kaduttaa vieläkin, pällitestiä ei voi uusia, ja se jarruttaa mikäli sattuu tulemaan mieleen hakea töihin puolustusvoimiin tai sen sidosryhmiin. Lisäksi koska sain "älykkyystestissä" aika hyvät pisteet, minua painostettiin johtajakoulutukseen joka tapauksessa. Suo siellä, vetelä täällä.

Silmänsä avanneelle sanoisin, että armeija on pienin murheistasi. Itse asiassa fiksulle jehovantodistajataustan omaavalle nuorelle siitä on todennäköisesti hyötyä. Armeijassa tutustut ikäluokkasi poikkileikkaukseen, ja se on tietyllä tavalla vapauttava kokemus. Minun kohdallani se tarkoitti sitä, että kun menin armeijaan, tiesin että en ollut maailman fiksuimmasta päästä. Armeijassa hokasin, että en ole myöskään tyhmimmästä päästä. Sain tietyllä tavalla itseluottamusta elämää varten.

Jos sinulla ei ole "oikeasti" psyykkisiä ongelmia, niin sinne vaan. Taloudelliset ym. asiat kyllä järjestyvät, palveluksesi ei kestä tippaakaan yli 6kk ellet halua.

Olen aiemminkin kertonut täällä oman "keissini" mutta kertaan vielä:
Minut erotettiin 19-vuotiaana, olin vuotta aiemmin näyttänyt kutsunnoissa "vapaudut vankilasta" -lapun jonka seurakunnan vanhimmilta saa.

Erottamisen jälkeen lähdin opiskelemaan, samalla haaveillen paluusta jehovantodistajaksi. Kävin satunnaisesti kokouksissa, koittaen kerätä voimia paluuyritykseen, uskoin että jehovantodistajat ovat oikeassa.

Kun olin 22-vuotias, pääesikunnasta soitettiin, ja kyseltiin että vieläkö olen jehovantodistaja. Mietin hetken, koska ymmärsin että vastaan kysymykseen joka määrittää jollain lailla tulevaisuuteni suunnan. Vastasin että en ole enää jehovantodistaja.

Vuosi sen jälkeen, valmistuttuani opiskeluissani, menin armeijaan. Kävin intin ja ylenin peräti korpraaliksi asti

Siihen, että hylkäsin jehovantodistajuuden lopullisesti, meni vielä muutama vuosi. En tajunnut minkälaisessa kakassa olin kasvanut, ennenkuin löysin H2O:n. Tuossa kyseisessä asiassa sinä Silmänsä avannut olet paljon pitemmällä kuin minä aikoinaan