Ohessa on lainaus Suomen lääkärilehden kirjoituksesta.Jubilius kirjoitti:Kiinnostavaa kesksutelua täällä, vaikka en millään jaksanut kaikkia viestejä lukea. Ja vähän on myös oma lehmä ojassa ( näin talven tullen pientareet ovat liukkaat ja lehmä menee aika vauhdilla ojaan) graduni suhteen, mutta näin jt:stä ulkopuolisena itseäni kiinnostaa, että mikä on Jt:n virallinen kanta mielenterveyden ongelmiin tai mielenterveyspalveluiden käyttöön, vai onko sellaista kantaa ollenkaan. Tämä kiinnostaa siksi, että teen gradua tähän liittyvästä aiheesta (keskustelu jossain forkan syövereissä) ja olen miettinyt, että miten jt:t suhtautuvat mielenterveyden ongelmiin. Ja miten näitä ongelmia pitäisi hoitaa heidän mukaan?
"Jehovan todistajien terveyskäsitys
...
Mielen sairastuminen on ihmiselle ja hänen läheisilleen vähintään yhtä suuri kriisi kuin ruumiillinen sairauskin. Vaikka Jehovan todistajat ovat vakuuttuneita siitä, että Raamattuun perustuva elämänmalli ja maailmankatsomus edistävät henkistä tasapainoa ja mielenterveyttä, tosiasia on, että myös todistajien joukossa on mielenterveysongelmista kärsiviä.
Emme usko, että mielisairaudet johtuisivat siitä, että kyseiset henkilöt olisivat demonien riivaamia, vaikka näyttääkin siltä, että esimerkiksi okkultismin harjoittaminen on selvästi järkyttänyt joidenkuiden ihmisten henkistä tasapainoa. Todistajien toimintaan ei kuulu eksorsismi, pahojen henkien poismanaaminen.
Mielenterveysongelmien ymmärretään johtuvan puhtaasti biologisista häiriöistä alkaen vakaviin psykooseihin ja edelleen mitä eriasteisimpiin psykososiaalisiin häiriöihin asti. Siten hoitomenetelmätkin vaihtelevat. Mielenterveyden hoidossa ei tule vastaan sellaista selkeää Raamatun lakia kuin on veren karttaminen. Siksi mielenterveyden hoitoon ja terapiavaihtoehtoihin suhtautuminen on yksilöllistä.
Seurakuntien vanhimmat ovat saaneet koulutusta hengellisessä auttamisessa. Perustiedot masennuksen, uupumuksen ja mielenterveysongelmien luonteesta ja empatian merkitys suhtauduttaessa niihin sisältyvät hengelliseen auttamiseen. Vanhinten velvollisuus on lohduttaa toisiaan ja tukea heikkoja sekä lääkitä kielellään (29,30).
Tavallisesti psykoterapialla tarkoitetaan aivan tietynlaista toimintaa, jonka on määritelty olevan ammatillinen ja tietoinen yritys psykologisin keinoin vaikuttaa häiriintyneeseen yksilöön, tarkoituksena poistaa tai lieventää tätä häiriintymistä ja sen aiheuttamaa kärsimystä. Tämä Veikko Tähkän määritelmä Psykoterapian perusteet -teoksessa sisältää monenlaisia koulukuntia ja menetelmiä. Jehovan todistajilla ei ole virallista kantaa eri hoitomenetelmien puolesta tai vastaan. Psykoterapian laajassa kentässä suhtaudutaan todistajien piirissä varauksellisimmin oikeastaan vain suggesto- ja hypnoositerapiaan ja klassiseen psykoanalyysiin. Nämä edustanevat kuitenkin käytännön hoitotyössä varsin pientä prosenttia tarjotusta hoidosta. Syy kielteiseen suhtautumiseen on ensisijaisesti se, että näissä terapioissa tekniikkaan liittyy tavalla tai toisella potilaan oman tahdon alistaminen terapeutin valtaan ja sen todistajat kokevat olevan ristiriidassa sen kanssa, että kristityn tulisi alistua vain Jumalan valtaan eikä antaa kenenkään toisen ihmisen viedä itseltään tahdonvaltaa ja ratkaisujen tekemisen kykyä.
Ratkaistaessa suhtautumista mihin tahansa tarjottuun psykoterapiamuotoon terapeutille täytyy asettaa korkeat vaatimukset. Vaikka esimerkiksi potilaan seksuaalinen hyväksikäyttö on Suomessa huomattavasti harvinaisempaa kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa (HS 3.3.1997 s. A5), on terapiassa muodostuva läheinen tunnesuhde potilaan ja terapeutin välillä tekijä, joka tulee ottaa huomioon. Jehovan todistajien suhtautumiseen terapiaan vaikuttaa myös epäilys siitä, miten terapeutin mahdollisesti erilainen suhtautuminen Raamatun moraalinormeihin vaikuttaa hänen analyysiinsä ja esimerkiksi ahdistusoireiden syiden osoittamiseen ja tulkitsemiseen.
...
29 Raamattu. Tess. 5:11,14.
30 Raamattu. Sananl. 12:18
Veikko Leinonen
johtaja
Jehovan todistajien Sairaalatietopalvelu
"
14 - 15/2000 vsk 55
