Jehovantodistajuuden käsitteleminen terapiassa

[Luopion toveri]

Tai jonkinasteinen sos.terapeutti.
Vielä parempi olisi jos tuo sos.terapeutti olisi ex-jt.

Sosiaaliterapeutti? Sosiaaliterapeutin työnkuva: http://www.mol.fi/webammatti.cgi?ammatt ... 0&kieli=00
En oikein usko että ks. ammattikunta olisi tähän paras mahdollinen. Suosittelisin ennen kaikkea mielenterveystyön koulutettua ammattilaista jolla olisi terapiakoulutus. (esim. psyk. sairaanhoitaja terapiakoulutuksella, psykologi.)

[tikaram]

Sainpas ajan jo viikon päähän. Nyt pitää vaan koittaa motivoitua ajatukseen, että pitäisi puhua vanhoja asioita (ja löytää lapsenvahti istunnon ajaksi).

[Lehtiveli]

Palvelu oli kyllä hyvin nopeaa Hieno homma.

[Luopion toveri]

Sainpas ajan jo viikon päähän. Nyt pitää vaan koittaa motivoitua ajatukseen, että pitäisi puhua vanhoja asioita (ja löytää lapsenvahti istunnon ajaksi).

Hienoa ja upeaa! Motivoidu ihmeessä, pääset eroon vanhoista "möröistä". Tsemppiä ja paljon voimia taipaleellesi!

[Bergerac]

Aiheeseen liittyen.

Onko tietojenne mukaan Suomessa aktiivisia Jehovan Todistajia, jolla on pätevyys sekä myös työskentelevät otsikon mukaisena/tarkoittamana terapeuttina tai asiantuntijaroolissa ? (poislukisin joukosta Seuran vanhimmat jotka saattavat ensitöikseen tarjota Seuran aktiviteetteja ratkaisuna sekä myös ns. Jehovan Todistaja -kansanparantajat).

Tämän tyyppinen asiantuntija joka on aktiivinen Jehovan Todistaja, saattaa joutua punnitsemaan Seuran ohjeistuksia sekä oman alansa etiikkaa.

!!Henkilönimien todentaminen tämän aiheen osalta on tarpeetonta ja ehkä asiatontakin. Niitä kun voi esiintyä runsaasti.

[Vieras]

Eikös tuo ole mahdoton ajatus ?

Jos on neuroosi, ahdistus, fobia, masennus niin pitää vaan ruveta kaupittelemaan vartiotorneja ?

[tikaram]

Eikös tuo ole mahdoton ajatus ?

Jos on neuroosi, ahdistus, fobia, masennus niin pitää vaan ruveta kaupittelemaan vartiotorneja ?

Tietääkseni tuohon liittyy ajatus siitä, ettei masentuneen ihmisen tulisi eristäytyä vaan hakeutua kontakteihin "hengellismielisten sisarten ja veljien" kanssa (heh, tietty mielellään samaa sukupuolta olevan kanssa, niin ei joudu turhiin kiusauksiin ). Tähän ajatukseen sopii hyvin kenttäily. Se vie ajatukset omasta itsestä ja on "hyvän tekemistä toisille".

Tottahan on, että masennus tekee ihmisen itsekkääksi ja itseään pitemmälle on vaikea nähdä. Silti, kestävä ratkaisu ei kai ole mieltä vaivaavien asioiden sysääminen kauemmas, vaan niiden kohtaaminen ja käsitteleminen. No kukin tekee tyylillään, mutta uskoisin, että kuulluksi ja nähdyksi tulemisen tunne vaikeuksien hetkillä on ihmiselle melko tärkeää. En tiedä, miten paljon kenttäily voi siihen auttaa (varsinkin jos ongelmien alkusyy on seurakunnassa).

En tiedä Jehovan todistaja-terapeuttia, mutta en menisi hänen vastaanotolle jos tietäisin .

[Witless]

Uskonnon uhreihin erikoistuneita psykoterapeutteja ei oman tietoni mukaan Suomessa vielä ole (kertokaa jos olen väärässä), Ruotsissa kyllä.

Psykiatrini (se on se, joka pitää olla erikseen, että saisi psykoterapeuttia varten Kelalta rahaa, ehkä) suositteli muuten kirjaa, jonka juuri luin:

http://www.suurikuu.fi/PublishedService ... 9516072224.

Jumalamainoksia lukuunottamatta saattaa mennä isolle osalle JT-kasvatuksen saaneita aika kohilleen (psykiatri kehotti skippaamaan Jumala-osiot, jos häiritsevät, ja itseäni loppua kohti alkoivatkin vähän häiritsemään). Mutta siis itse suosittelen muilta osin, oireet tuntuivat tosi tutuilta. Sekin että kiltit ovat maailman vihaisimpia ihmisiä.

Jaksamista tikaram, Johanneksen poika, Marilyn, Ninth, Alueveli, Astrologi, Angelique ja muut kohtalotoverit!

[<<<<<Angel]

<kiitos sinulle vastauksestasi! Tällä hetkellä tuntuu, että ilman vertaistukea en jaksaisi jatkaa tätä elämää. Kiitos, että olette olemassa.

Nyt vain yritän porskuttaa eteenpäin. Kaikki sukulaiseni ovat todistajia ja myös kaverini. Varmaan arvaatte saman kokeneina, mikä "ihana" juoru siitä syntyisi, kun ottaisin avioeron ja eroaisin järjestöstä. Siitä juoruttaisiin taas STT kerhossa (lue=sisarten tietotoimisto).EN vielä uskalla, koska mulla niin vähän kavereita muualla. Jäisin ihan yksin, vaikka muuten oonkin seurallinen luonteeltani. Että... v..ttaa...

Jos haluatte, mulle voi lähettää postia osoitteeseen:
Maria_J@netti.fi

M

[m.näätinki]

Olet samanlaisessa tilanteessa kun minä 11 vuotta sitten.
Pahan olon tunne on tässä tilanteessa ihan OK,kunhan vain kohdistaa sitä mahdollisimman paljon niille jotka sen on aiheuttanut,siis jt:lle ja heidän lakipykälilleen.

11 vuotta sitten ei pahemmin ollut vertaistukea.Piti itse hoidella hommat parhaan ymmärryksen mukaan.Nyt on edes jonkinlaista mahdollisuutta saada apua ja vertaistukea.

Ota avusta irti kaikki mitä irtoo ja sosiaalisen luonteesi tähden:"tutustu uusiin ihmisiin,valikoiden".Tuolla valikoimisella tarkoitan sitä että on ihmisiä jotka repii enemmän kun rakentaa.Itse sain sen aikoinaan karvaasti kokea.Mutta liiallinen arkuuskaan ei tietenkään ole hyväksi.

Mailia voi minulle edelleen lähettää.

[Marilyn]

Sekin että kiltit ovat maailman vihaisimpia ihmisiä.

Totta, totta...
Tuli mieleen että kun on koko ikänsä niellyt tunteitaan niin jossain vaiheessahan ne pakostikin purkautuu. Kilteiksi tiedetyillä ihmisillä se purkautuminen korostuu, koska vastakohta on niin suuri. Paras oli kun puhuin tästä aiheesta kerran eräälle henkilölle, lähinnä siitä että kun kummastuttaa että ihmiset järkyttyvät kun minä, kiltti ihminen, näytän voimakkaita tunteita julkisesti, vihaa ja suuttumusta, surua ja pettymystä, enkä vain hymyile niin kuin ei mitään ja anna tunteiden hautautua. Tunteet ovat prosessin aikana saattaneet hieman purkautua... Tuo henkilö kuitenkin totesi minulle kirkkain silmin että onkos se nyt sitten kumma jos toiset hämmästyvät kun näytät tunteesi, eivät he ole siihen tottuneet. Mutta heidän puoleltaan samanlaiset tunteenilmaisut ovat ihan ok, koska se on normaalia, mutta ei minun. Että minun pitäisi miettiä heidän tunteitaan ja harkita omieni näyttämistä. Jäin sanattomaksi. Kiltin ihmisen viitta on loppujen lopuksi raskas kantaa.

Jaksamista tikaram, Johanneksen poika, Marilyn, Ninth, Alueveli, Astrologi, Angelique ja muut kohtalotoverit!

Kiitos, kuin myös sinulle! Täytyy tutustua mainitsemaasi opukseen.

[Lehtiveli]

Nyt vain yritän porskuttaa eteenpäin. Kaikki sukulaiseni ovat todistajia ja myös kaverini.

Itselläni oli sama tilanne, mutta kyllä siitä hengissä selviää. Täytyy vain alkaa suunnitelmallisesti liikkumaan oikeaksi katsomaansa suuntaan.

Rekisteröidyhän palstalle mukaan, ehkäpä saat täältä vertaistukea tilanteeseesi! Jaksamista sinne!

[Berzerk]

Nyt vain yritän porskuttaa eteenpäin. Kaikki sukulaiseni ovat todistajia ja myös kaverini.

Jep, palstalle vaan! Meitä on muitakin, jotka kärvistelee samanlaisessa tilanteessa.

Jaksamista!

Berzerk

[Vieras]

Tuo on erikoinen tilanne, jota ei yleensä tiedetä, että koko suku on samassa lahkossa

Myöhästyneet tervetulotoivotukset sitten.... maailmaan ?

Ja olisi aikakausilehtiartikkelin arvoinen,.... miltä maailma näyttää kun astuu aivopesun vallassa olevasta suvusta vapaaksi (lahkon merkitys, maailman kokemus ja sopeutuminen....)

Millähän sen muun suvun irrottaisi ?

Semmoiset ovat oma ääritapauksensa, Meiloko se kirjoitti, jotka sanovat olevansa valmiita johonkin itsemurhatempaukseenkin. Psykiatri luokittelee tuon yhdeksi asteeksi itsetuhoisuudessa. valmius, toive, suunnitelma, yritys

yritystä sanotaan avunhuudoksi, onhan sentään nirri otettavissa varman päällekin pois, mutta tunteet ja ajatukset voivat olla niin peitetyt, tuskan, kulissin solmujen....takana että henkilö voi olla vilpitön tietoisuudessaan, epäonnistuin.

Niin että ääritapaus voi olla erilainen irrotettava kuin vast´ikään tutkiskelun aloittanut

[Markku Meilo]

Meiloko se kirjoitti, jotka sanovat olevansa valmiita johonkin itsemurhatempaukseenkin.

Olen lähinnä maininnut veriopilla suoritettavan lapsensurmaamisen esimerkkinä, toki todistajien keskuudessa on alttiutta itsemurhallekin, mutta siihen Vt-seuran opetus ei tähtää.

Sitten oma ryhmänsä on ne todistajat (yleensä miehet) tai hiljan erotetut, jotka ovat umpikujassa ja surmaavat perheensä, jotta näillä surmatuilla perheenjäsenillä olisi ylösnousemustoivo. Osassa tapauksia mies on surmannut lopuksi itsensäkin.

On se melkoinen aivopultti, joka laittaa ihmisen surmaamaan itsensä tai toisen ja ihan vaan omien uskonnollisten mielikuvien pohjalta. Mitenkään uusi tuo tilanne ei Vt-seuran jäsenistössä ole, vuoden 1914 maailmanloppupettymyksen aikoihin useat raamatuntutkijat surmasivat itsensä. Tietenkään Vt-seura ei ole asiaa halunnut julkistaa ja läheisillekin asia on ollut niin paha paikka, että noista itsemurhatapauksista on vasta hiljan ryhdytty kirjoittelemaan avoimemmin.