Syntymäjehovat vs. liittymäjehovat

[Viljo]

Hienoja muistoja!

Heh, mä en jeppunuorten kanssa (niitä ei meillä päin montaa ollut) ole mitään kovin kummallista puuhastellut, mutta maailmallisten kavereiden seurassa olen ollut osallisena aika legendaarisiin juttuihin, joista en aio julkisesti mitään kirjoittaa. Onpahan mitä muistella kiikkustuolissa.

[Jaakko Ahvenainen]

Kaikkeen edellä esitettyyn verrattuna olen ollut maailmallisena tuossa iässä pyhäkoulupoika. Ei tuo meno silti mitään erityistä ole niin, etteikö sitä tuntisi, mutta silloin teinkin jo duunia ja se on eri juttu se.

[Kaarmis]

En tiedä onko 8 henkilöllisyystodistuksen väärentäminen meriitti, mutta ainakin se juridisesti on varmaan pahin mihin olen syyllistynyt. Olin näppärä käsistäni, nykyään se on jo tehty vähän vaikeammaksi. Täytyisi varmaan ihan mielenkiinnosta kokeilla joskus. (Saas nähdä tulevatko viranomaiset tekemään mulle kotietsinnän tämän tunnustuksen takia...)

[Vieras]

Tietysti on tuosta ehkä se positiivinen puoli, että tiettyä avarakatseisuutta on kieltämättä oppinut; kovin moni asia ei enää jaksa yllättää kun on kaikenmoista tullut nähtyä. Toisaalta sitten taas, kotibileet 'are not what they used to', vaikka tavallaan ehkä ihan hyväkin niin. 8)

OHO! Kiitos asianhaarain valaisemisesta. Tämä maailmallinen alkoi juuri nyt miettiä tosissaan (no, tää on vitsi) Jehovan todistajaksi kääntymistä, jos tuollaista pääsee kokemaan! Itse kun en ole tehnyt puoliakaan edellä mainitusta...

Vietin villeimmät vuoteni ihan liian kesyssä kaveriporukassa!

JK

[Vieras]

Tuohon voin vain todeta, että se "kova" juuri työnnettiin sinne "perään"

KN

Kiitti, KN. Uskomatonta, uskomatonta. Mitä näistä voi muuta todeta. Paheensa itse kullakin, ja onpahan jotain muistelemista nyt vanhemmalla iällä.

Elämähän on tehty elettäväksi.

JK

[Jaakko Ahvenainen]

Paheiden summasta sanotaan sen olevan vakio.

[KN]

Meillä oli pari vuotta sellainen 4 syntymätodistajan huliviliporukka. Meillä oli yksi todella vaativa harrastus, me valittiin kaupungin vilinästä yksi tyttö, jota sitten valitun kaverin piti lähteä iskemään. Siinä oppi naisista sen, että jos sulla on pokkaa ja itsevarmuutta, niin kaikki on mahdollista. Olin joskus aivan äimänä, kun kuvankauniin nuoren naisen juttusille meni jollakin tekosyyllä, niin pian oli kädessä puhelinnumero/sovittu treffi.

Mutta minä en ollut paras. Yhdelle kaverille osoitettiin nuori nainen, joka meni läheiseen omakotitaloon, oltiin kenttäreisulla porukalla omakotialueella. Kaveri lähti autolla ja katosi, tuli takaisin hetken päästä kukkapuska kädessä ja meni soittamaan nuoren naisen ovikelloa ja kaiken huipuksi sai sovittua tärskyt samaksi illaksi WOW se kaveri oli mestari.

KN

[YksinäinenSusi]

Tämä kyllä nyt yllätti minut.

Jos olisin tiennyt teini-ikäisenä ja nuorena aikuisena, mitä muut syntymäjehovat puuhailevat, niin olisin ollut armollisempi itseäni kohtaan ja yrittänyt lyöttäytyä sekaan noihin upeisiin juhliin.

Sen sijaan ruoskin ja vihasin itseäni pikkuvirheistä ja ryvin masennuksessa, vaikkei olis tarvinnu.

Ja sitten kun menen nuorten iltaan niin, siellä leikitäänkin laiva on lastattua minun vuokseni, joka olin tullut maailmasta ja saattaisin kompastua.

Mutta väkisin aina jotain kummallista tuli esiin, kuten sellaista että joku Jt-nuorimies saattoi katsella raa'an väkivaltaisia elokuvia, ja selitti minulle tekopyhästi että "on hyvä kysyä itseltään mitä elokuvia Jeesus katselisi" ja jatkoi vain raa'an elokuvan katsomista, aivan kuin Jeesuskin olisi sellaista katsellut, jos olisi ollut läsnä.

Minä en voinut ymmärtää tätä ja pudistelin päätäni, mutta sitten kyllä tekopyhästi salaa itsekin katselin raakoja elokuvia ja porno-hydrauliikka filmejä.

Mutta hienoa kuulla näistä asioista, mitä olette tehneet, tämä jotenkin todella nyt huojentaa paljon oloani ja syyllisyyttäni.Minä olen tainnutkkin olla aika normaalilla hulluudella varustettu nuorimies silloin ja nyt vasta ymmärrän sen.

Tästä pitäisi kirjoittaa Raamattuun uusi luku nimeltä syntymäjehovien teot, heti apostolien tekojen jälkeen, se kruunaisi raamatun ja toisi esiin elämän tarkoituksen, joka lienee vahvasti lihallinen ja lisääntymiseen tähtäävä.

[Mag Mell]

Mutta hienoa kuulla näistä asioista, mitä olette tehneet, tämä jotenkin todella nyt huojentaa paljon oloani ja syyllisyyttäni.Minä olen tainnutkkin olla aika normaalilla hulluudella varustettu nuorimies silloin ja nyt vasta ymmärrän sen.

Mukavaa, että tämä sinänsä paheellinen ketju aiheuttaa tuollaisen positiivisella tavalla odottamattoman seurauksen.

[Mag Mell]

Tämä maailmallinen alkoi juuri nyt miettiä tosissaan (no, tää on vitsi) Jehovan todistajaksi kääntymistä, jos tuollaista pääsee kokemaan! Itse kun en ole tehnyt puoliakaan edellä mainitusta...

Tämä justiinsa on/oli aloituksen pointti.
Siis ei se, että kukaan nyt oikeasti kävisi tuhmuuksien takia lahkoon liittymään ( ), vaan justiin tuo ero syntymätodistajien ja liityntätodistajien nuorten välisessä kulttuurissa. Syntymätodistajat ovat tietämättään (tai jollakin tasolla tilanteen kenties tiedostaen) paljon syvemmällä moraalin katuojassa kuin maailmalliset keskimäärin. Osa ei tätä ihan oikeasti tiedä/tiedosta (tai ainakin yrittää aktiivisesti olla ajattelematta), etenkin jos heiltä puuttuu kaikenlainen kokemuspohja norminuorisoon; ja osa sitten tietää/arvaa/epäilee, ettei homma nyt oikein kestä päivänvaloa siinä määrin kuin ehkä kuuluisi. Tästä jälkimmäisestä porukasta joku yleensä ryhdistäytyy, mutta mutulla heittäisin, ettei kuitenkaan enemmistö.

Veikkaisin, että syntymätodistajanuori harvoin kokee suurempia omantunnontuskia tästä näennäisesti uskontonsa vastaisesta toiminnasta, sillä "rentoutuminen" lienee olosuhteet huomioiden varsin tarpeellinen henkireikä. Lisäksi, kun kuvioon on kasvanut ja tottunut, ei se enää pian tunnu niin kummalliselta. Kolmas syy on seura: jos/kun muutkin todistajanuoret ovat asian kanssa ok, niin miksen minäkin. Neljäntenä mainittakoon se toinen seura: järjestön propagandan mukaan todistajanuoret ovat hyviksiä, maailmalliset aina pahiksia. Tätä taustaa vasten voi olla yllättävänkin helppoa uskotella itselleen toimivansa öisinkin uskontonsa periaatteiden mukaisesti.

Sinänsä tietysti selviö, ettei normaalin todistajanuoren pää kestä sitä yltiöhihhulointia ilman ajoittaista pään tuulettamista, pidemmän päälle ainakaan. Lienee tässäkin siis niin, että raskas työ vaatii raskaat huvit?

[YksinäinenSusi]

Mukavaa, että tämä sinänsä paheellinen ketju aiheuttaa tuollaisen positiivisella tavalla odottamattoman seurauksen.

Kaikki hyvä syntyy pahuudesta, jos meillä ei olisi pahuutta, emme tietäisi mitä hyvyys on.

[Vieraas]

Osa ei tätä ihan oikeasti tiedä/tiedosta (tai ainakin yrittää aktiivisesti olla ajattelematta), etenkin jos heiltä puuttuu kaikenlainen kokemuspohja norminuorisoon; ja osa sitten tietää/arvaa/epäilee, ettei homma nyt oikein kestä päivänvaloa siinä määrin kuin ehkä kuuluisi. Tästä jälkimmäisestä porukasta joku yleensä ryhdistäytyy, mutta mutulla heittäisin, ettei kuitenkaan enemmistö.

Tiedotusjohtaja Leinonen puhui joka toisesta järjestöön palaavasta jäsenestä. Omien kokemusten pohjalta sanoisin, että iso osa näistä on juuri näitä "sekoilleita" ja sitten "ryhdistäytyneitä". Näiden sankareitten erottamiseen ei liity sen kummempaa ajatteluprosessia, heistä löytyy niitä jotka hokevat baarissa notkuessaankin tätä "totuus on aina totuus" -mantraa. Henki on vahva, mutta liha heikko.

[Kletos]

Mitä te sitten oikein teitte?
(...) Jutut voi olla kovia, mutta onko niissä perää?

Njaa, annas kun muistelen...
Autolla ajoa kännissä, (useamman) auton romuttamista kännissä, autoilua alasti, yöuintia alasti, kaljan hakemista lähisiwasta pelkkä pyyhe päällä (no okei, tämä nyt oli lähinnä koomista), kaverin kuljettamista auton takakontissa, kotibileitä niin että naapurit useamman kerran valittivat ja soittivat poliisille, kännissä ihmisten päälle kusemista (joo, ihan oikeesti), yhteiskylpyjä (porealtaassa ja ammeessa, kaikki alasti), tupakointia, rahan ja viinan ryöstämistä kotibileillan aikana, intiimihierontaa, kielarointia, joukkokielarointia, poliisia karkuun ajamista, poliisin kanssa tekemisiin joutumista, ajo-oikeuden menettämistä, yöksi putkaan joutumista, kokeiluja vastakkaisen sukupuolen kanssa, kokeiluja oman sukupuolen kanssa, you name it.

En toki sitten tiedä, ovatko em. harrasteet miten suuressa osassa arvon keskustelijoiden nykyistä elämää, mutta jotenkin kuvittelisin että ehkei kuitenkaan enemmistöllä.

Todistajanuorten kotibileissä oli edellisten lisäksi aivan normaalia hajottaa paikkoja, pariskuntien livahtaa suljettujen ovien taakse, istua/makoilla sohvilla sylikkäin kuka kenenkin kanssa (ei ollut väliä kenen), imutella ihan vaan huvikseen (sukupuolesta riippumatta), lähteä bilettämään keskustan menomestoihin pilkkuun asti ja tulla vielä jatkojen jatkoille (ja nukahtaa) jonkun luokse, kotiutuminen suoritettiin sitten joskus seuraavan aamupäivän aikana. Ja bileissä aina juotiin, ihan riittävässä määrin.
Kaikkea tätä on tullut joko itse tehtyä, vierestä nähtyä, tai muutamissa tapauksissa jälkeenpäin kuultua.
Sen sijaan aiemmin mainitut r*nkkausbileet eivät, sanoisin että onneksi, kuulu allekirjoittaneen kokemusperäiseen listaan. Tosin viimeisin silminnäkijäkertomus todistajanuorten (jääköön tarkempi paikkakunta diskreetisti mainitsematta) uudenvuodenbileistä tietää kertoa, että hyvin on edelleen voimissaan tämäkin nuorten, esimerkillisten veljien keskinäinen harraste.
Normaalia, harmitonta nuorisokäyttäytymistä?

Tietysti on tuosta ehkä se positiivinen puoli, että tiettyä avarakatseisuutta on kieltämättä oppinut; kovin moni asia ei enää jaksa yllättää kun on kaikenmoista tullut nähtyä. Toisaalta sitten taas, kotibileet 'are not what they used to', vaikka tavallaan ehkä ihan hyväkin niin.

Ihanko totta? Missä tällaista tapahtui? Oliko kyseessä joku kaupunkiseurakunta? Tuntemani todistajat vaikuttavat niin "hyveellisiltä", että on vaikea uskoa tällaista tapahtuvan missään. Tuntemani nuoret aikuiset ovat olleet mukana syntymästään saakka.

Luuletko, että tällainen käytös olisi yleistä? Eikö omatunto koskaan vaivannut?

Olin aikoinaan itse ev.lut. srk-nuorissa. Muutama poltti tupakkaa, humalassa en koskaan ketään nähnyt, ei ollut tapana edes juoda yhtä kaljaa tai siideriä. Seurustelevatkin parit käyttäytyivät tosi siististi. Koskaan en kuullut että mitään olisi rikottu tai varastettu, eikä kukaan ollut alasti yleisellä paikalla.
Olin sentään vuosia mukana ja ihan sisäpiirissä vielä. Mutta me oltiin kyllä aika hengellisiä ihan 24/7 vaikkei tuputettu uskoa kenellekään.

Ei pelattu seuraleikkejä. Nuortenillan jatkoilla suosikkipuuhaa oli ihan vain jutteleminen, viaton selän hieronta (vaatteet päällä), kitaran soittaminen ja hengelliset laulut ja yllätys yllätys myös rukoileminen.

Kivaa oli.

[Vieraas]

ei ollut tapana edes juoda yhtä kaljaa tai siideriä.

Olisiko tässä havaittavissa vähän toisen ääripään käyttäytymistä?

[Kletos]

ei ollut tapana edes juoda yhtä kaljaa tai siideriä.

Olisiko tässä havaittavissa vähän toisen ääripään käyttäytymistä?

No enpä tiiä. Meillä oli niin hyvä porukka, että hauskaa oli ihan ilman alkoholiakin. Syntymähumala varmaan.

Olisi kiva olla kärpäsenä katossa paikallisten todistajien illanvietossa. Ulkopuoliselle kun ei asioita kerrota ja nykyään ei pidetä enää juuri muutenkaan yhteyttä. Teologian opinnot oli viimeinen niitti. Seurakunta-aktiivi ev.lut teologi ei liene parasta seuraa todistajasukulaisille. Näin olen ollut ymmärtäväni.
Yhteisöön aikuisiällä liittyneet soittavat joskus, seuraava polvi ei pidä mitään yhteyttä ts. syntymätodistajasukulaiset.