tekstiyhteys

[Jaakko Ahvenainen]

Ja nyt esillä olevassa esimerkissäkin on se hankaluus, että kieliopissamme ei ole futuuria, siis aikamuotoa jolla ilmaistaan puhehetken kannalta vasta tulevaisuudessa tapahtuva.

Make puuttuu hyvin tärkeään seikkaan. Esim. Maken lempilause: "Tämä sukupolvi ei katoa..." Mt. 24:34, missä verbi katoa on aoristimuodossa, parelthe (yks. 3.). Aoristi tarkoittaa kerran ja kertakaikkiaan tapahtunutta.

Tämä kertoo juuri samaa, mitä Make on toistuvasti ilmaissut: Jeesus tarkoitti Matteuksen mukaan juuri silloin elänyttä sukupolvea, ei mitään muuta. Teksti on tuottanut ja edelleen tuottaa Raamattua ammatikseen tutkiville melkoista päänvaivaa.

Mitä taas väliseemme keskusteluun tulee, lähdin siitä, että kieli on parissa vuosituhannessa kehittynyt niin, ettei nykykreikkalainen ymärrä jesuksenaikaista yleiskreikkaa. Maken mielestä kysymys on ollut kreikankielisten silkasta laiskuudesta kielensä historiaa kohtaan. Kaksi erilaista näkemystä, eivätkä edes ristiriidassa keskenään.

Seura vetoaa raamatunteksteissäkin järkeen (mutta sulkee silmänsä ja laittaa kädet korvilleen, kun siitä aloittaa puheen ja edustajansa perässä). Kukapa haluaisi olla järjetön. Järkevä kuulostaa paremmalta, mutta kun järkevyys osoittautuu järjettömyydeksi, ollaan suossa jo korvia myöten.

Näin ei ole lainkaan kukkoilua, jos joku osaa esitetyistä nyansseista kaivaa esiin totuuden. Tämän sijaan näillä ylpeily, on typeryyttä.

[Markku Meilo]

Tämä kertoo juuri samaa, mitä Make on toistuvasti ilmaissut: Jeesus tarkoitti Matteuksen mukaan juuri silloin elänyttä sukupolvea, ei mitään muuta. Teksti on tuottanut ja edelleen tuottaa Raamattua ammatikseen tutkiville melkoista päänvaivaa.

Kuten on myös tuottanut ja tuottaa edelleen päänvaivaa Raamattua työkseen vääristelevillekin.

Mitä taas väliseemme keskusteluun tulee, lähdin siitä, että kieli on parissa vuosituhannessa kehittynyt niin, ettei nykykreikkalainen ymärrä jesuksenaikaista yleiskreikkaa. Maken mielestä kysymys on ollut kreikankielisten silkasta laiskuudesta kielensä historiaa kohtaan. Kaksi erilaista näkemystä, eivätkä edes ristiriidassa keskenään.

Mulla ei ole mitään havaintoa siitä kuinka etäällä nuo kaksi kieliversiota ovat toisistaan, mutta jos minä suomenkielisenä olen mielenkiinnosta Raamattuun perillä kyseisestä asiasta, niin monin verroin odotetumpaa mielestäni mielenkiinnon tulisi olla vaikka nykykreikkaa äidinkielelenään puhuvalle nk. tosi kristitylle. Etenkin jos kolkuttelee ovilla ja esiintyy omasta näkökulmastaan uskonnollisena auktoriteettina ja neuvonantajana. Laiskuuteen viittaan nimenomaan siitä syystä, että kyseessä on rajattu yksityiskohta, jonka painoarvo on korkea, onhan kyseessä Vt-seuran opetuksen keskeisin oppivuosiluku.

[Vieras]

"Jeesus tarkoitti Matteuksen mukaan juuri silloin elänyttä sukupolvea, ei mitään muuta"

Meikäläinen ihmettelee vielä tuota historiallista kokonaisuuttakin. Ensinnä Jeesus siis sanoi tuon asian. Mutta sitten menikin jo monta tavanomaista sukupolvea tuonpuoleiseen, ennenkuin asia kirjoitettiin ylös.

Jos noin olisi, niin kirjoittaja, olisiko hän väistämättä todennut siis Jeesuksen ennustaneen jo muistiinmerkitsemishetkeen mennessä vääräksi osoittautuneen ennustuksen.

[Jaakko Ahvenainen]

Jos noin olisi, niin kirjoittaja, olisiko hän väistämättä todennut siis Jeesuksen ennustaneen jo muistiinmerkitsemishetkeen mennessä vääräksi osoittautuneen ennustuksen.

On ratkaisematon kysymys, kuka itse asiassa oli viimeinen kirjoittaja, mutta sanotaanhan Pietarinkin kirjoittaneen pari kirjettä, joista ensimmäinen on yleisesti todettu kirjoitetuksi noin 100+ jKr ja toinen noin 150-luvulla jKr. Näihin ajoituksiin on päädytty tekstiyhteyksiensä perusteella mm.

[Jaakko Ahvenainen]

Etenkin jos kolkuttelee ovilla ja esiintyy omasta näkökulmastaan uskonnollisena auktoriteettina ja neuvonantajana.

Sekin vaara tässä piilee, että ovaenavaaja saattaisi suuremmalla todennäköisyydellä osoittautua asiaa tuntevaksi, kuin täällä pohjolassa.

Laiskuuteen viittaan nimenomaan siitä syystä, että kyseessä on rajattu yksityiskohta, jonka painoarvo on korkea, onhan kyseessä Vt-seuran opetuksen keskeisin oppivuosiluku.

Kiitos tästä täsmennyksestä.

[Markku Meilo]

Meikäläinen ihmettelee vielä tuota historiallista kokonaisuuttakin. Ensinnä Jeesus siis sanoi tuon asian. Mutta sitten menikin jo monta tavanomaista sukupolvea tuonpuoleiseen, ennenkuin asia kirjoitettiin ylös.

Ihmetystä lisää Jeesuksen esitetty asema Raamatun jumalan suhteen, joka vielä esitetään Raamatun suojelijaksi. Lisäksi Jeesusta nimitetään suurimmaksi maan päällä käppäilleeksi ihmiseksi ja täydelliseksikin. Luulisi jumalan laittaneen pojat töihin jo Jeesuksen eläessä, mutta ei.

Jos noin olisi, niin kirjoittaja, olisiko hän väistämättä todennut siis Jeesuksen ennustaneen jo muistiinmerkitsemishetkeen mennessä vääräksi osoittautuneen ennustuksen.

Jos nykyinen toivorikkaus katteettoman lupauksen suhteen antaa yhtään osviittaa, niin miksi toivorikkaus ei olisi ollut tuolloin vielä korkeammissa lukemissa.

[YksinäinenSusi]

" yliälykäs ja ylisuoriutuvainen veli, melkeinpä täydellinen kaikessa, sosiaalisuudessa, puheliaisuudessa, teoissa, kaikessa. "

-Mielenkiintoista että miksi sellainen pätevä henkilö on lahkossa. Tulee kuitenkin mieleen että siellä on täydellisyys tavallaan mahdollista, eikö siellä oikeat vastaukset tavallaan löydy kaikkeen, taikka sitten kysymys on sopimaton. Toisin sanoen sietäisikö hän epävarmuutta, eri mieltä olevaa ihmistä.

Hänenhän on täytynyt liittyä lahkoon, eihän kasvatettavan oikein sallita ruveta korkeakouluoppeihin.
Hänelle tulee sääntöihin sopeutuminen niin määrääväksi, että ristiriidalla sääntöjen perustana oleviin tosiasioihin ei ole merkitystä. Kuten verisäännöissä.

Olet varsin oikeassa. Hän oli liittynyt lahkoon jolloinkin teini-ikäisenä, vaikka isänsä oli vastustanut hänen liittymistään.

Ja on kyllä totta että oikeat vastaukset löytyvät kaikkeen, kyseinen veli puhui avioliitostaankin, että se on onnistunut siksi, koska Seuran kirjallisuus antaa niin hyvät ohjeet parisuhteen kiemuroista.
Vaikka todellisuudessahan avioliiton onnistumisessa kyse on vain siitä , onko rakkaus molemminpuolista, ei siitä neuvooko jokin Seuran kirja rakastamaan vaimoaan.

Kyllähän minäkin yritin niitä Seuran avioliittoneuvoja soveltaa, mutta kun en rakastanut oikeasti vaimoani, niin ei ne Seurankaan ohjeet auttaneet, puhumattakaan raamatusta.

Jt-tädilläni oli "hyvä" neuvo, "jos huomaa ettei rakasta vaimoaan, pitää rukoilla Jehovalta apua jatkuvasti, niin Hän laittaa rakastamaan".

Ehkä uskoni oli niin heikko, ettei Jehova sitten auttanut minua tässä asiassa.

Jos olisin rakastanut vaimoani, olisin ollut onnellinen. Kuinka hirveää onkaan valehdella vaimolleen 6 vuotta putkeen , että rakastaa tätä, vaikkei rakasta yhtään.

No joku kysyy, miksi sitten nait hänet, jos et rakastanut?

Siinäpä se, naisista mitään tietämättömänäni ja kokemattomuuttani en tiennyt rakkaudesta mitään, olin kyllä ihastunut useamman kerran muihin tyttöihin, mutta kauhean huonon itsetunnon ja omanarvon tunteen puuttumisen vuoksi, en ollut sen arvoinen että olisin ansainnut edes hiukan onnea elämässä.

Tämän takia otin sellaisen vaimon, jota kohtaan en tuntenut paljon mitään, koska sitä ei tarvinnut ihastumisen vuoksi paeta, kun ei kerran ihastunut.
En tiennyt mitään näistä tunteista silloin, miten ne toimivat. Miehen täytyisi tietysti hyöriä ja pyöriä niiden naisten ympärillä , joihin on ihastunut - silloin se menisi oikein.

Enkä osaa ottaa onnea vastaan elämääni nykyäänkään, vaan jos onni tulee tyrkylle niin pakenen sitä, enkä voi mitenkään uskoa ansaitsevani onnea edes vähän.

Tunne-elämän puuttuminen tai sen kieroutunut versio pitää minua otteessaan, enkä voi voittaa sitä, aivan kuin se olisi rakentunut tai itse olisin rakentunut väärin jonkinlaiseksi vääristymä-ihmiseksi.

[Vieras]

" jos huomaa ettei rakasta vaimoaan, pitää rukoilla Jehovalta apua jatkuvasti, niin Hän laittaa rakastamaan". "
-Varmaankin useammin nuoret veljet rukoilevat jehovata rakastuttamaan sitä tiettyä sisarta..., mutta miten lie jehovalla pasmat menee kun niitä rukoilijoita on monia, eikä yhteyskanavansa mukaan kaksinaiminenkaan käy