Raamattu on aina väärässä?

[Ariadna]

Daavidin historiallisuudesta oli jossain puhetta. Piti oikein tarkistaa, kun sanoin, että on totta, hauta on löydetty, näin väitetään, mutta onko se todella Daavidin?

Tämän asian tutkimisen yhteydessä tuli esille outo yksityiskohta, joka saa Daavidin historiallisuuden outoon valoon.

1Aik.29:7 7."Ja he antoivat Jumalan temppelissä tehtäviin töihin viisituhatta talenttia ja kymmenentuhatta dareikkia kultaa, kymmenentuhatta talenttia hopeata, kahdeksantoista tuhatta talenttia vaskea ja satatuhatta talenttia rautaa."

Tämä on täysin mahdotonta olla totta. Kymmenen tuhatta dareikkia kultaa?

Dareikki oli nimettty Dareios 1 mukaan ja hän eli 500 vuotta oletetun Daavidin jälkeen.

Täytyy perua sanojani, jossain on virhe eli ei ehkä olekaan totta, että Daavid olisi historiallinen henkilö.
Lisää todisteita täytyy löytyä ennenkuin uskon.

[Jaakko Ahvenainen]

Joo. Teehän näin koko Raamattuhan on ymmärtäväiselle historioitsijalle silkkaa sontaa. Sanojensa peruminen on tällaisessa forumissa perin yksinkertaista ja hyvin suotavaa. Mitään todisteitahan ei Daavidista ole, ei Saulista, eikä Salomosta tai muistakaan Israelin tai Juudan kuninkaista. Nebukadnessarkin on täyttä satua Danielin mukaan. Hups, meni samalla Danielkin, mutta menköön, pelkkiä taruolentoja.

[Vieras]

"Tämä on täysin mahdotonta olla totta"

-Suhteellisia virheitä voi olla tuo, jos ensin oli Daavid, sitten oli dareikki-euro ja sen jälkeen kertomus. Tuolloin on kertoja voinut muuttaa daavid-eurot kertomahetken indeksiin puhuen dareikeista, esim. syystä että kuulijat eivät enää muistaisi daavid-eurojen olemassaoloa (täällä Suomessahan tuli 1961:kö se oli markka ja penni, jonka jälkeisesti aikaisemmasta fyrkasta puhuttiin "vanhana rahassa". Kultarahat muuten ovat yleensä olleet painoyksikön mukaan, esim. unssin murto-osia, tässä mielessä on ollut mahdollista että daavid-euro on ollut dareikki-euro tasankin.

Tyypillisestihän vanhat kunkku-jutut ovat semmoisia, että kunkun nimi on totta, mutta teot kasvavat ajan myötä.
Vandalismi, hävittäminen, taas on tullut roomalaisten antamana vandaalikansan toimintaa kuvaavaamaan, mutta jotkut nykyhistorioitsijat ovat esittäneet etteivät vandaalit sen enempää hävittäneet, mutta kun roomalaiset saivat köniinsä niin mustamaalasivat voittajiaan lohdutuksekseen, kuten lahko joulua.

Siten juutalaisilla on varmaankin kunkkuja ollut ja miksi niiden nimet vääriä olisivat kirjoituksissa, mutta ominaisuudet ovat kasvaneet korkoa.

[Ariadna]

Raamattuhan on ymmärtäväiselle historioitsijalle silkkaa sontaa.

Väärin.

Se ei sitä minulle ole koskaan ollut, mutta Mooseksen johtamalle kansalle Se on ollut elämää antavaa ruokaa, nimittäin se manna eli Trabutina mannipara, hyönteisen jätös.

http://www.flickr.com/photos/lynkos/3117718243/

[Vieras]

1Aik.29:7 7."Ja he antoivat Jumalan temppelissä tehtäviin töihin viisituhatta talenttia ja kymmenentuhatta dareikkia kultaa, kymmenentuhatta talenttia hopeata, kahdeksantoista tuhatta talenttia vaskea ja satatuhatta talenttia rautaa."

Tämä on täysin mahdotonta olla totta. Kymmenen tuhatta dareikkia kultaa?
Dareikki oli nimettty Dareios 1 mukaan ja hän eli 500 vuotta oletetun Daavidin jälkeen.

Mielenkiintoinen kohta Ariadna hyvä. En ole itse milloinkaan tähän asiaan törmännyt mutta nyt kun otit tämän esille, niin tuon kohdan todellinen probleema lienee tässä.
Jakeessa mainittavat talentit ovat painomittoja, eivät rahoja, mutta miksi siihen sekaan on joutunut sana dareikki, jonka ei tiedetä olleen painoyksikkö vaan raha, kuten toteat.

[kirjallisuusveli]

Daavidin historiallisuudesta oli jossain puhetta. Piti oikein tarkistaa, kun sanoin, että on totta, hauta on löydetty, näin väitetään, mutta onko se todella Daavidin?

Tämän asian tutkimisen yhteydessä tuli esille outo yksityiskohta, joka saa Daavidin historiallisuuden outoon valoon.

1Aik.29:7 7."Ja he antoivat Jumalan temppelissä tehtäviin töihin viisituhatta talenttia ja kymmenentuhatta dareikkia kultaa, kymmenentuhatta talenttia hopeata, kahdeksantoista tuhatta talenttia vaskea ja satatuhatta talenttia rautaa."

Tämä on täysin mahdotonta olla totta. Kymmenen tuhatta dareikkia kultaa?

Dareikki oli nimettty Dareios 1 mukaan ja hän eli 500 vuotta oletetun Daavidin jälkeen.

Täytyy perua sanojani, jossain on virhe eli ei ehkä olekaan totta, että Daavid olisi historiallinen henkilö.
Lisää todisteita täytyy löytyä ennenkuin uskon.

Aikakirjan kirjoittaja ei käyttänyt Daavidin aikana vallalla olleita mittayksiköitä. Kirjan kirjoittamisen aikaan Dareikki oli jo käytössä.

[Ariadna]

Aikakirjan kirjoittaja ei käyttänyt Daavidin aikana vallalla olleita mittayksiköitä. Kirjan kirjoittamisen aikaan Dareikki oli jo käytössä.

Voihan se olla niinkin.

Joka tapauksessa jotain tuolla välillä 900- 700 eaa elänyt Homeros käyttää talenttia Iliassa, joka kertoo Troijan sodasta ja minkä kreikkalaiset sijoittivat vuodelle 1180 eaa todelliseksi tapahtumaksi. Taletti vastasi silloin häränarvoa kullassa.

Lisäys:
Homeroksen Iliaasta laulusta 9: talenttia kymmenen kultaa
kahdenkymmenen hän kera kirkkaan saa pesumaljan;
kakstoist' orhia, palkinnon monen tuojia mulle —

[Ariadna]

1.Aik.20:2 Ja Daavid otti heidän kuninkaansa kruunun hänen päästänsä ja havaitsi sen painavan talentin kultaa, ja siinä oli kallis kivi; se pantiin Daavidin päähän. Ja hän vei kaupungista hyvin paljon saalista.

Tässä tuon talentin arvo on laskenut huimasti sitten Homeroksen.

[Vieras]

Offtopikkina, eikö se Troija ole löydetty aika suht. hiljattain ? Kun aikaisemmin arveltiin koko juttua Homeroksella sepitetyksi, taruksi.

"Taletti vastasi silloin häränarvoa kullassa"
-Mutta talenttia ei tarvitse rapsuttaa korvantakaa ?

[Kaarmis]

Mun näkemyksen mukaan toi dareikki kertoo sen, että kyseinen tarina on aika isolta osin jälkikäteen sepitetty. Ein usko että 500 vuotta myöhemmin olis ollu vaihtokurssi sille alkuperäiselle valuutalle käytössä, niin että oltais osattu kertoa alkuperäinen määrä dareikeiksi muunnettuna!

Joku muu voi tietysti olla asiasta eri mieltäkin, mutta tällaiset pienet yksityiskohdat kyllä minulle kertovat, että tarinoissa saattaa olla paljon muutakin "ilmaa"...

[Vieras]

1.Aik.20:2 Ja Daavid otti heidän kuninkaansa kruunun hänen päästänsä ja havaitsi sen painavan talentin kultaa, ja siinä oli kallis kivi; se pantiin Daavidin päähän. Ja hän vei kaupungista hyvin paljon saalista.

Tässä tuon talentin arvo on laskenut huimasti sitten Homeroksen.

Miksi ihmeessä ajattelet talentin arvon laskeneen?

[Ariadna]

Miksi ihmeessä ajattelet talentin arvon laskeneen?

Muistelen jossain olleen, että homerokselaisena talenttin mittana oli härän paino kultaa. Vertasin sitä tuohon kruunuun jonka Daavid otti " kruunun hänen päästänsä ja havaitsi sen painavan talentin kultaa"

British Museumin lasikaapissa olleet vanhimmat kruunut oli taottu lähes pistimäisiksi, joten kullan määrä ei voinut vastata Homeroksen ajan talenttia.

Raamatun mittojen mukaan talentti olisi ollut 25-40 kg välillä , mutta tuonkaan painoisia kruunuja ei kuitenkaan ole löytynyt varhaisimmilta kausilta.

[Vieras]

Homeroksen härän kohdalla kyse ei ollut painosta vaan härän arvosta joka oli yhden kultatalentin.
Kruunun kohdalla taas kyse oli painosta joka oli kyllä omistuisen suuri eli sen vähintäin parisenkymmentä kiloa. Se olisi aika omituisen painava normaalisti käytettäväksi kruunuksi kuten toteat. Ehkä sen painoa tuossa on liioiteltu tai sitten kyse oli jonkinlaisesta mahtipontisesta 'juhlakruunusta' jos sellaisia nyt on milloinkaan löydetty. En tiedä.

[Vieras]

Homeroksen härän kohdalla kyse ei ollut painosta vaan härän arvosta joka oli yhden kultatalentin.
Kruunun kohdalla taas kyse oli painosta joka oli kyllä omistuisen suuri eli sen vähintäin parisenkymmentä kiloa. Se olisi aika omituisen painava normaalisti käytettäväksi kruunuksi kuten toteat. Ehkä sen painoa tuossa on liioiteltu tai sitten kyse oli jonkinlaisesta mahtipontisesta 'juhlakruunusta' jos sellaisia nyt on milloinkaan löydetty. En tiedä.

[Filippos]

Tuo Raamatun kirjoitusten kirjoittaminen monta sataa vuotta tapahtumien jälkeen kertoo hyvin ns. "ennustuksista". Suurin osa niistä kun on vain jälkikäteen turinoitua, joka näyttää epämääräisyydessään ennustukselta, koska 500 vuodessa ehtii moni tarina muuttua.