Sokeudesta tyhmyyteen

[Jaakko Ahvenainen]

Komppaan Filipposta siinä, että terminä "tiedeusko" on huono jo yksin epämääräisyytensä tähden ja yleiskäsitteenä myös, koska se antaa täysin väärän informaation tieteen olemuksesta. Mielestäni tiede on hyvin elastinen käsite, koska joistakin asioista meillä on tällä hetkellä hyvin täsmällinen tieto, mutta mikä voi tosiaankin lähitulevaisuudessa muuttua vallan muuksi.

[Vieras]

"2 % ei riitä. "Mensan jäseneksi voi liittyä jokainen, joka saavuttaa älykkyystestissä paremman tuloksen kuin 98% väestöstä.""

Täydessä H:gin vanhassa jäähallissa on kuulema, jos se on sattumaotanta väestöstä, 1 murhamies (taikka henirikossyyllinen) ja siis 200 "mensalaista" (lihaliemen kannatusyhdistys ?) jt:ia olisi 40. Ylivoimainen enemmistö olisi kai Jokerien / IFK:n faneja ?

Tieteellisyys on yksi aspekti asioihin joihin se sopii. Kuten moniin asioihin vaikkapa kauneus. Backlundin Lottahan se puhui kappaleesta kauneinta Suomea, selvisi lopulta että kyse oli siitä mitä löytyy hänen hameensa alta.

[Viljo]

Aiemmissa mittauksissa käytettiin keskihajontaa 32, nyt 16. Minulle riittää ÄO:ksi >19.

Jaska nyt tarkkana. En ole mistään havainnut että yhdelläkään testillä olisi ollut keskihajontana 32:a, vaan yleisimmät ovat olleet 15 ja 16, ja sitten Cattell&Cattellilla tuo mainittu 24. Sittemmin on testien taulukot laadittu 15 keskihajontaa käyttäen jotta ovat keskenään enemmän vertailukelpoisia.

Eräälle vieraalle vastauksena: ei kukaan ollut minunkaan älykkyyttä kyseenalaistanut, mutta silti se kiinnosti kun olin vähän toisella kymmenellä. Erikoinen tuo sinun näkökulmasi että testiin mennään jos joku kyseenalaistaa älyn.

[Jaakko Ahvenainen]

Olet oikeassa, Viljo, ja minä väärässä. Kiitos huomautuksesta. Todellakin aiemmine Mensan testeissä käytettiin keskihajontaa 24, ei 32. Keskihajonnalla 24 saadaan esim. tulos 148 ja keskihajonnalla 16, mitä nyt käytetään, tulos 132. Nämä ovat käsittääkseni identiset.

Että minä tykkään terävistä huomioistasi.

[Vieras]

Hehehehee :DD. Täällä on tosi villiä menoa. Toi tiedeusko on aivan asiallinen ja oikea käsite, vaikka täällä itseään kovin fiksuina ilmaisesti pitävät ette sitä tunne.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Skientismi
Pitkä matka on vielä monella kirjoittajalla erottaa uskovaisuutta ja tieteisiin perustuvaa ajattelutapaa toisistaan. Einsteinin älykkyysosamäärä on arvio, mutta 167 lienee siittä huolimatta hiukkasen ylimitotettu. ;D
Tämä vieras siis tukee toista vierasta. Disponibile per donare perle di saggezza.

[Filippos]

Voisit lukea ajatuksen kanssa noita linkkaamiasi määritelmiä ja aiempaa keskustelua.

Hehehehee :DD. Täällä on tosi villiä menoa. Toi tiedeusko on aivan asiallinen ja oikea käsite, vaikka täällä itseään kovin fiksuina ilmaisesti pitävät ette sitä tunne.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Skientismi
Pitkä matka on vielä monella kirjoittajalla erottaa uskovaisuutta ja tieteisiin perustuvaa ajattelutapaa toisistaan.
Tämä vieras siis tukee toista vierasta. Disponibile per donare perle di saggezza.

Tuosta wikilinkistä:

Skientismi eli tieteiskatsomus, joskus myös ”tiedeusko” tai ”tieteisuskovaisuus”, on näkökanta, jonka mukaan kaikki todellinen tieto on tieteellistä tietoa — että ei ole olemassa järkevää, objektiivisia tapaa tehdä tutkimusta, joka ei ole osa tiedettä.

Edellisen vieraan ajatuskuvion mukaan tiedeusko olisi uskoa tämänhetkiseen tietoon ehdottomana totuutena, jonka muuttuminen olisi verrattavissa Jehovan todistajien oppien muuttumiseen.
Tuossa Wikin määritelmässä kaikki todellinen tieto on tieteellistä tietoa. Sitähän tässä yritin just selittää, että tiedeusko antaa kuvan enemmänkin siitä, että uskoo tieteeseen ja sen tiedonhankinta metodeihin - Wiki lisää siihen vielä, että ajattelee, ettei muulla tavalla kuin tieteen menetelmin saada todellista tietoa. Tuon lisäyksenkin olen valmis allekirjoittamaan hieman vapaammassa muodossa niin, että tiedon hankkiminen tapahtuu havainnoimalla ja havainnoista toteamalla - minkä ei välttämättä tarvitse mennä täysin tieteellisten metodien mukaisesti. Todelliseksi tiedoksi se voidaan luokitella, kun se on riittävän pätevästi saatu havainnoitua unohtamatta falsifioinnin mahdollisuutta milloin tahansa tulevaisuudessa. Millä muulla konstilla ihminen voi tietoa hankkia, kuin havainnoin itsenäisesti tai kollektiivisesti? Kysynpä vain.

Luepa artikkelit ja keskustelut uusiksi.

Einsteinin älykkyysosamäärä on arvio, mutta 167 lienee siittä huolimatta hiukkasen ylimitotettu. ;D

Et nähtävästi ymmärtänyt merkintää >160. Tuo merkintä tarkoittaa, että Einsteinin äo:n on arvioitu olevan yli 160, arvion ylärajaa ei ole määritelty niin tarkasti, jotkut veikkaisivat jopa 180:ä.
Tuo 167 ei ole ylimitoitettu. Jos muistan oikein, noin viisi tuhannesta voi keskimäärin saada tuon tai suuremman lukeman, eli 0,5% väestöstä.

[SuurinBabylon]

Millä muulla konstilla ihminen voi tietoa hankkia, kuin havainnoin itsenäisesti tai kollektiivisesti? Kysynpä vain

No tietenkin Raamatusta! Raamattu sanoo että se on Jumalalta, joten sen täytyy pitää paikkansa.

[Filippos]

Eikö lukeminenkin ole havainnointia?

[Filippos]

Yritänpä yksinkertaistaa:

Vieraan mukaan tiedeuskova uskoo tieteen nykyisten saavutettujen tietojen olevan ehdoton totuus ja uskovan tähän totuuteen samalla tavalla, kuin Jehovan todistaja aikoinaan kaiken VT-matskun sisältävän aina ehdottoman totuuden, mikä ei ole falsifioitavissa.

Minä väitän tiedeuskova -sanalla kuvattavan henkilön ymmärtävän kuitenkin tieteen keinoin hankitun tiedon falsifioitavan luonteen. Wikipedian artikkeli tukee selvästi tätä määritelmässään tiedeuskovasta eli skientististä, koska falsifiointi periaate sisältyy määreeseen tieteellinen. Myös moni tällä palstalla tieteen metodeihin luottava ja uskova ymmärtää tieteellisen tiedon luonteen tältä osin, sen on moni selvästi painottaen kertonut.

[Vieras]

Keskustelu on ajautunut jo antiikin filosofien pohtimaan kysymykseen, mitä tieto on.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tietoteoria

[Filippos]

Keskustelu on ajautunut jo antiikin filosofien pohtimaan kysymykseen, mitä tieto on.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tietoteoria

Jos keskustellaan uskosta, tieteestä ja tiedosta, eikö ole luonnollista keskustella tiedosta, tieteestä ja uskosta?

[Vieras]

*Tuo 167 ei ole ylimitoitettu. Jos muistan oikein, noin viisi tuhannesta voi keskimäärin saada tuon tai suuremman lukeman, eli 0,5% väestöstä.*
No eipä tuokaan mennyt oikein. Aika paljon pienemmästä määrästä olisi kyse. Mutta voithan sinä tietenskin olla joku uusi nero. Re di finlandese on geni.
Muutoin täällä näyttäisi suurin luotto olevan omilla arvioinneilla vaikka sijaan kannattaisi lukea yleisempiä arvioita.

Otetaan nyt esimerkiksi homeopatia. Sehän on moneen otteeseen todettu huuhaaksi. Kuitenkin jotkut ihmiset väittävät sen toimivan. Tiedeuskovainen oikopäätä tuomitsee asian huuhaaksi (aivan kuin pappi saarnastuolissa tietyt syntisiksi). Avoin mieli sen sijaan kysyy, mistä johtuu, että homeopatia jonkun mielestä toimii. Tiedeuskovainen siis sulkee mielestään reaalimaailman ilmiöitä aivan kuten uskovaiset kieltäytyvät kuuntelemasta oman uskontonsa kritiikkiä.
Tiedeuskon yksi määritelmä sanoo: usko siihen, että tieteellinen tieto on kaiken tiedon perusta, ja näin ollen tieteellisten perustelujen tulisi aina merkitä enemmän kuin muiden perustelujen, erityisesti niiden, jotka eivät ole hyvin kuvattuja ja perusteltuja, tai joiden kuvaus on tieteellisiä perusteita vastaan.
Tietenskin tuohonkin täällä löytyy taas itsensä vakuuttavat omat mielipiteet. ;D

[Vieras]

Keskustelu on ajautunut jo antiikin filosofien pohtimaan kysymykseen, mitä tieto on.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tietoteoria

Jos keskustellaan uskosta, tieteestä ja tiedosta, eikö ole luonnollista keskustella tiedosta, tieteestä ja uskosta? :shock:

Totta kai, mutta onko tieto ja usko verrattavia asioita? Tiedeuskostahan aloituksessakin puhutaan. Mielestäni tiedon ja uskon rajapinta on kuitenkin melko pieni. Tietohan voi osoittautua vääräksi, mutta usko on aina oikeaa, vaikka huomenna ei uskoisi lainkaan samalla tavalla.

[Vieras]

*Tuo 167 ei ole ylimitoitettu. Jos muistan oikein, noin viisi tuhannesta voi keskimäärin saada tuon tai suuremman lukeman, eli 0,5% väestöstä.*
No eipä tuokaan mennyt oikein. Aika paljon pienemmästä määrästä olisi kyse. Mutta voithan sinä tietenskin olla joku uusi nero. Re di finlandese on geni.
Muutoin täällä näyttäisi suurin luotto olevan omilla arvioinneilla vaikka sijaan kannattaisi lukea yleisempiä arvioita.

Otetaan nyt esimerkiksi homeopatia. Sehän on moneen otteeseen todettu huuhaaksi. Kuitenkin jotkut ihmiset väittävät sen toimivan. Tiedeuskovainen oikopäätä tuomitsee asian huuhaaksi (aivan kuin pappi saarnastuolissa tietyt syntisiksi). Avoin mieli sen sijaan kysyy, mistä johtuu, että homeopatia jonkun mielestä toimii. Tiedeuskovainen siis sulkee mielestään reaalimaailman ilmiöitä aivan kuten uskovaiset kieltäytyvät kuuntelemasta oman uskontonsa kritiikkiä.
Tiedeuskon yksi määritelmä sanoo: usko siihen, että tieteellinen tieto on kaiken tiedon perusta, ja näin ollen tieteellisten perustelujen tulisi aina merkitä enemmän kuin muiden perustelujen, erityisesti niiden, jotka eivät ole hyvin kuvattuja ja perusteltuja, tai joiden kuvaus on tieteellisiä perusteita vastaan.
Tietenskin tuohonkin täällä löytyy taas itsensä vakuuttavat omat mielipiteet. ;D

On aivan eri asia toimiiko joku asia, kuten homeopatia väitetyn mekanismin vuoksi, vai jonkun muun seikan vuoksi, kuten placebo-efektin vuoksi.

[Vieras]

Juuri tuon kaltainen lähtökohtainen negaatio on tiedeuskon osoitusta. Ei kyse ollut yksityiskohdista vaan yleisestä suhtautumistavasta. Tiedeuskovainen nakkaa lapsen pesuveden seassa. Oikea tiede ei ole noin yksioikoista ja varautunutta.