Vieras kirjoitti:
Sitten kun katsotaan oppien muutoksia erehdyksiä ja valheita, niin onni perustuu erehdykseen.
Itse aloin rapsimaan pintaa syvemmältä vasta kun huomasin ettei järjestössä ole mitään hengellistä ilmapiiriä oikeasti. Sen tajuamiseen meni 10 vuotta. Aluksi kuvittelin että vika on minussa, mutta ajan kuluessa huomasin ettei se ollutkaan niin. Järjestö syyllistää paljon ja kehoittaa jatkuvasti kasvamaan uskossa, vaikka oikeasti se on mahdotonta. Edes kaste ja vilpitön omistauminen asialle ei muuttanut asiaa. Pyhä henki ei vaikuta ihmisissä, on vain hyvän olon tunteita ja toiset käsittelevät niitä tunteita eri tavoin. Toiset oikeasti kuvittelevat, että he saavat rukoilemalla ahkerasti siunauksia pyhän hengen välityksellä, kuten työpaikan ollessaan rahallisesti tiukilla ym vastaavaa. Kun näin sitten tapahtuu, että henkilö on omatoimisesti hakenut päättäväisesti töitä ja saa paikan, hän kuvittelee sen olevan siunaus jumalalta. Surullista itselleen valehtelemista, mutta se ei niinkään ole yksilön vika. Ihan hieno ja vilpitön ihminen varmasti noin ajatteleva, harmillisen putkinäköinen vain. Mutta niitä onnellisimpia JT tyyppejä ovat juuri tälläiset.
Materialistiset JT nuoret (ja miksei vanhemmatkin) taas ovat täysin tälläisten vastakohta. Heikkoa itsetuntoa tilkitään autoilla ja rahalla, viime kädessä ajattelemalla, että mepäs sentään ollaan pelastuvien joukossa entäs te. Moni on epävarma asioista ja kallistelee sen takia molemmilla puolilla. Moni haluaisi olla niin kuin maailmalliset ja osa onkin, piilottavat vain muilta jäseniltään näyttelemällä pimeän puolensa. Tuskin voivat aidon onnellisia olla.
Hassua kyllä, JT hierarkiassa varakkaita katsotaan ylöspäin. En voi vaan yksinkertaisesti käsittää mistä se johtuu. Varakkaiden onnellisuus tulee siitä omaisuudesta mitä heillä on, koska kun raha asiat menevät huonosti ( 50k citymaasturi vaihtuu halvempaan autoon, muuttavat pienempään kämppään), niin se näkyy kokouksissa kasvoilta. Talk about the Holy Spirit!
