Hepr.11:1

[YksinäinenSusi]

Hepr.11:1
1 Usko on sen vakuuttunutta odotusta, mitä toivotaan, selvä osoitus todellisuuksista, vaikka niitä ei nähdä. 2 Sillä sen välityksellä saivat vanhan ajan miehet todistuksen.

Muistan lukeneeni tämän kohdan monesti kentällä.

Ihmiset eivät kuitenkaan vakuuttuneet minun toiveistani tulevaisuuden suhteen, eivätkä pitäneet uskoani selvänä osoituksena näkymättömistä todellisuuksista.
En tosin ollut karismaattinen esiintyjä ovilla.

Voisiko siis uskoon tulemiseen olla jokin painavampi syy, koska usko itsessään ei välttämättä todista nykyajan ihmiselle mitään, varsinkaan toisen ihmisen usko?

Voisihan se usko todistaa itselle sitä mitä toivoo, mutta onko tuo uskoa vai toivoa?

Eräs vanha merimies, josta tuli jt - bruukasi sanoa,että "raamattu todistaa ite ittensä" ja hällä olikin vahva usko.
Mut hei, hän olikin vanhan ajan mies, kuten tuo raamatun jae 2 sanookin tuossa ylempänä, että vanhan ajan miehet saavat todistuksen uskonsa välityksellä.

[SuurinBabylon]

Kirkkoraamattu 1933/1938 kääntää jakeen seuraavasti:

Mutta usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy. Sillä sen kautta saivat vanhat todistuksen.

Jakeesta voitaisiin siis päätellä että usko ainoastaan antoi (huomaa mennyt aikamuoto) todistuksen "vanhoille", mutta ei ilmeisesti anna enää. Ehkä raamatunpaikka tosiaan soveltuu vain "vanhan ajan" miehiin

Jännästi Paavali tässä myös rinnastaa uskon olevan toivomista, eikä ehdotonta uskoa, jollaista nykyisten kristillisfundamentalististen lahkojen usko on.

[Markku Meilo]

Jos ja kun Raamatulla perustellaan Raamattuun uskomista, niin samalla tunnustetaan, että esimerkiksi Koraani on yhtä uskottava, kunhan vaan perustelu tapahtuu Koraanin avulla. Yksinkertaisemmin asiaa kutsutaan kehäpäättelyksi.

[Vieras]

Tuo aihe nostattaa intohimoja, mutta ei ole ainutlaatuinen.
Puhekurssin myyjä sanoi että harjoituspuheiden aiheeksi ei saa ottaa uskontoa, koska silloin tästä ei tule yhtään mitään. Mutta sama koski politiikkaa.

[ajoulupukisti]

Teräsmiehen todistaminen teräsmiessarjakuvalla kasvattaa uskoa teräsmieheen. Onhan teräsmiessarjakuvissa paljon sellaista, mikä on tieteellisesti todistettua, joten miksei uskoa sitä loppuakin.

[Jaakko Ahvenainen]

Jännästi Paavali tässä myös rinnastaa uskon olevan toivomista, eikä ehdotonta uskoa, jollaista nykyisten kristillisfundamentalististen lahkojen usko on.

Yleisesti ottaen Paavali ei puhu mitään koko heprealaiskirjeessä, vaikka monet näin ajattelevat. Kirje heprealaisille on raapustettu joskus vuosien 70-90 jKr. välillä (yleisimmin viitataan 80-lukuun), eikä näin ollen voi olla Paavalin käsialaa. Kirjoittaja on jättänyt tietoisesti mimensä mainitsematta.

1. Kleemensin kirje, joka on kirjoitettu 96 jKr. lainaa heprealaiskirjettä, joten mitään tarkaa kirjoitusajankohtaa ei heprealiskirjeelle voida toistaiseksi määrittää, mutta Paavalin käsialaa se ei ole. Tästä vallitsee tutkijoiden enemmistön yksimielisyys. Sen verran eksegeeraan, että kun puhutaan "vanhoista" tai "isistä", tarkoitetaan tällä Vanhan testamentin heprealaisia esi-isiä, kuten Aabrahamia, Iisakia, Jaakobia, Moosesta, profeettoja, jne. Näin ollen toisen jakeen mennyt aikamuoto on paikallaan.

Kirjeen osoite lienee proselyyttijuutalaisten parissa eläville juutalaiskristityille, ei Jerusalemiin, kuten myös on esitetty. Koska kirjeen kirjoittajasta ei ole mitään varmuutta, kuten edellä on mainittu, ei tällä raapustuksellani ole muuta merkitystä kuin hieman oikoa joitakin piintyneitä käsityksiä.

[Vieras]

Koska kirjeessä viitataan usein temppelipalvelukseen nykyisessä aikamuodossa,
kirjettä on ajateltu myös kirjoitetuksi ennen Jerusalemin tuhoamista vuonna 70,
mutta todisteet eivät riitä tällaisen johtopäätöksen tekemiseen.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kirje_heprealaisille

Heprealaiskirjeen kirjoittaja ei mainitse itseään nimeltä.
Vaikka kaikissa muissa Paavalin kirjeissä on hänen nimensä,
tämä kirjoittajan mainitsematta jättäminen ei selvästikään sulje pois Paavalia.
Kirjeen sisäiset todisteet viittaavat voimakkaasti siihen,
että Paavali kirjoitti sen ja että kirjoituspaikkana oli Italia, luultavasti Rooma (Hpr 13:24).

Juuri Roomassa Paavali oli vankina ensimmäistä kertaa, ilmeisesti vuosina 59–61.
Timoteus oli Paavalin kanssa Roomassa, ja hänet mainitaan kirjeissä,
jotka apostoli kirjoitti Roomasta tuon vankeuden aikana filippiläisille,
kolossalaisille ja Filemonille (Fil 1:1; 2:19; Kol 1:1, 2; Flm 1).
Tämä sopii siihen Heprealaiskirjeen 13:23:ssa olevaan mainintaan,
että Timoteus on vapautettu vankilasta ja että kirjoittaja haluaa pian päästä käymään Jerusalemissa.
Kirje kirjoitettiin ennen kuin Jerusalem tuhottiin vuonna 70,
sillä Jerusalemin temppeli oli yhä olemassa ja siellä suoritettiin palvontamenoja,
mikä käy ilmi kirjeen todistelusta.
Paavalin maininta Timoteuksen päästämisestä vapaaksi osoittaa kirjoittamisajaksi vuoden 61 – yhdeksän vuotta ennen Jerusalemin tuhoa –
jolloin Paavalin itsensä uskotaan vapautuneen ensimmäisestä vankeudestaan (Hpr 13:23).
it-1 FI Heprealaiskirje s.721

Miten lienee....

[Vieras]

22 Kehotan nyt teitä, veljet, kestämään tämän rohkaisun sanan, sillä olenhan laatinut teille lyhytsanaisen kirjeen.
23 Ottakaa huomioon, että meidän veljemme Timoteus on päästetty vapaaksi,
ja jos hän tulee melko pian, näen teidät hänen kanssaan.
24 Sanokaa terveiseni kaikille niille, jotka ottavat johdon teidän keskuudessanne, ja kaikille pyhille. Italiassa olevat lähettävät teille terveisiä.
Heprealaisille 13.luku, UM

22 Veljet, pyydän teitä kestämään nämä kehotuksen sanat, olenhan kirjoittanut aivan lyhyesti.
23 Vielä voin kertoa teille, että veljemme Timoteus on päässyt vapaaksi.
Jos hän tulee ajoissa, otan hänet mukaani teidän luoksenne.

24 Tervehtikää kaikkia johtajianne, tervehtikää kaikkia pyhiä.
Italiasta kotoisin olevat veljet lähettävät teille tervehdyksensä.
http://www.evl.fi/raamattu/1992/Hepr.13.html

[Jaakko Ahvenainen]

Miten lienee....

it-1-FI:n(kuten myös it-2-FI:n) luotettavuus on hieman heikko. Opsa-kirja kertoo näkemyksen sen mukaan, mitä Jehovan todistajien oma tulkinta pitää oikeana ja näin tietysti tuleekin olla. Siitä, mihin argumentteinhin tuon teoksen tulkinnat ja "totuudet" perustuvat, on eri asia.

Jos rohkeutta riittää, voisi kurkata vaikka oheisesta teoksesta: Aejmelaeus Lars: "Kristinuskon synty, Johdatus Uuden testamentin taustaan ja sanomaan", ss. 323-332.

Perustan näkemykseni niin tarkoin tutkittuun tietoon, kuin mahdollista on, mutta ainahan epäilylle sijaa suodaan. Heprealaiskirjeen kirjoittajasta on kiistelty jo vanhan kirkon ajoilta.

[Vieras]

Wikipedia on toisaalta aika virheettömäksi havaittu, toisaalta erit. jehovantodistajuuden yhteydessä on havaittu että uskonnolliset inohimot voivat ohjata kirjoittamista.

[Vieras]

Tieteen kuvalehti - Historia 9/12
kirjoittaa että Ankaran museossa on 1 500 v vanha arameankielinen käsinkirjoitettu Raamattu, joka oli takavarikoitu v. 2 000 saklakuljetuksen vastaisessa operaatiossa. Tuossa Raamatussa väitetään olevan Barnabaan evankeliumikin mukana, kertoo lehti.

[Jaakko Ahvenainen]

Barnabaan evankeliumia pidetään keskiaikaisena teoksena, joka on erityisesti islamilaisten suosiossa, koska siinä mainitaan Profeetta nimeltä sekä islamin uskontunnustus, šahada ja sisältää muutoinkin islamia tukevaa ainesta.

Barnabaan teksti säsltää kuitenkin niin paljon jo 400-luvulla jKr. esitetystä kristinuskosta poikkeavia näkemyksiä, että sitä tuskin on Raamattuun liitetty. Käsikirjoitus on aivan eri asia. Tämä ei sulje pois sitä mahdollisuutta, etteikö Barnabaan evankeliumia olisi liitetty muiden aleksandrialaisten tekstien mukaan, mutta perin ainutlaatuinen tuollainen ja tuonikäinen löytö olisi.

Islamilaisissa lähteissä mainitaan: "Aleksandrian kirkoissa Barnabaan evankeliumi tunnustettiin kanoniseksi evankeliumiksi aina vuoteen 325 j.Kr. saakka. Tiedetään myös, että sitä levitettiin Jeesuksen syntymän jälkeisillä 1. ja 2. vuosisadalla Iranuksen (130 - 200 j.Kr.) kirjoitusten mukana.".
http://www.islamopas.com/bok/jeesus/luku3.htm

Mutta: Miten ihmeessä tämä liitty heprealaiskirjeen alkuun?
Lisäys: Olisihan tuo linkki Tieteen kuvalehteen ollut paikallaan.

Edit nappasin ännän pois ja laitoin ärrän tilalle, eihän tässä Bannista ollut kyse.

[Vieras]

"Miten ihmeessä tämä liitty heprealaiskirjeen alkuun"
Jokuhan saattaisi ihmetellä onko sitä hepreaksi kirjoitettu.

Kiitoksia Jaskalle hyvästä vastauksesta.
Tieteen kuvalehdellä on kaupallinenkin vinkkelinsä, ilmeten juuri tuollaisen kommentointitiedon puuttumisena minkä täällä saa Jaskalta, toisin kuin pelkäksi uutiseksi jätetyssä Tiedelehden uutisoinnissa. Ei tätäkään sovi liikaa yleistää, asiantuntijain laatimat artikkelit ovat artikkeleina hyviä.

Heprealaiskirjeen alun osalta on ehkä niin, että senkin omaksuminen on ihmiselle "parhaan olotilan hakemista"

[Jaakko Ahvenainen]

Kiitos kiittämisestä "Vieraalle". Ainahan se hyvältä tuntuu jellonasta, kun korvantaustaa rapsuttaa. Sanottakoon tämä näin julkisesti, kun ei yksityisetikään voi.

Lähtökohtani on kuitenkin ollut se, asiaa foorumille kirjoittaessani, etenkin raamatunhistoriaa, sen selitysoppia tai muuta tämänkaltaista kirjoittaessani pitäytyä niihin yleisesti hyväksyttyihin faktatietoihin, joita omaan. Mikäli jolla kulla toisella on jotain parempaa perustellen sanottavaa, hän tekee oikein tuodessaan sen esiin.

Näissä jutuissa kunnioitan erityisesti "Ariadnaa", joka omaa etenkin kreikkalaisen historian osalta minua paremmat tiedot, eikä hän niitä kaihda tuoda esille.

[Vieras]

Kirje heprealaisille on raapustettu
joskus vuosien 70-90 jKr. välillä (yleisimmin viitataan 80-lukuun)

Miten se sopii sopii siihen Heprealaiskirjeen 13:23:ssa olevaan mainintaan,
että Timoteus on vapautettu vankilasta
ja että kirjoittaja haluaa pian päästä käymään Jerusalemissa.... ?

Milloin siis ....?