Jaakko Ahvenainen kirjoitti:Onko lääkäri diagnosoinut parantumisesi, jos, mitäpä tuumi noin yleisesti ilmaistuna. Henkilökohtaisuuksiin en halua puuttua. TSH-arvot joudutaan joka tapauksessa ottamaan, niissä radikaaleja muutoksia?
Hieman epäilen. Yleensä tyroksiinihoitoa on jatkettava läpi eliniän. Kuitenkin olosi kuvaa jotain tapahtuneen. En "ihmeparantumisia" sinänsä kiellä. Onhan lipäähoidolla parannuttu joskus imusolmukesyövästäkin. On näytetty toteen vahvan uskon edesauttavan parantumista sairauksista yleensä.
joo en ole käynyt vielä lääkärillä.. keväällä oli että aina siirsin ensi viikkoon verikokeisiin menon, aina tuli muuta tekemistä..mut katotaan sit syksyllä, kerron kyllä mitä lääkäri sanoo. olen tässä huomannut sen, että ihmeparantumisesta todistaminen/kertominen on loppujenlopuksi aika hyödytöntä, olen jo aika monelle kertonut, työpaikalla, sukulaisille ja kavereille yksi kerrallaan ja vieläpä nyt täällä teillekin. niin kovasti haluaisin aina että kun puhun, niin se tuo ihmiset lähemmäs Jumalaa mutta tästä puhuminen ei oikein auta tässä asiassa.. hyödyllisempää on kertoa että olin syntinen ihminen ja Jeesus pelasti minut.. ja kertoa rististä, että jokaisen tulisi kohdata se elämässään jos haluaa pelastuksen.
että se ravistelisi omantuntoja mutta ihmeparantumisesta kertominen ei juuri vaikuta ihmisiin, sen olen nähnyt.. auttaisiko asiaa jos olis lääkärintodistus jota näyttää?
että polvistuvatko ihmiset sellaisen nähtyään Jeesuksen eteen?
joo niin sitä tyroksiinihormonihoitoa piti jatkaa loppuelämän mutta en mä enää sellasta pysty ottamaan.. kun jatkoin sitä hoitoa rukouspalvelun jälkeen, nii koin ne oireet mitä lääkepakkauksen selostuksessa kerrotaan yliannostusoireista.. eli rauhattomuutta, unettomuutta, hyvin tuttuja oireita annosten korottamisen tai hoidon aloittamisen yhteydessä, pariksi päiväksi tulee sellanen olo että tuli yliannostusoireita, sitten olo tasaantuu.
oli pakko lopettaa se lääkitys.
Uskon Jeesukseen ja olen helluntaiseurakunnan jäsen.