Hepr.11:1

[Vieras]

Koska kirjeessä viitataan usein temppelipalvelukseen nykyisessä aikamuodossa,
kirjettä on ajateltu myös kirjoitetuksi ennen Jerusalemin tuhoamista vuonna 70.


Jos temppeli tuhottiin 70, tuskin siellä enää pystyttiin palvelusta suorittamaan.

[Vieras]

Hepr. 10.luku

1. Sillä koska laissa on vain tulevan hyvän varjo, ei itse asiain olemusta, ei se koskaan voi samoilla jokavuotisilla uhreilla, joita he alinomaa kantavat esiin, tehdä niiden tuojia täydellisiksi.
2. Sillä eikö muutoin olisi lakattu niitä uhraamasta, koska näillä,
jotka jumalanpalvelustaan toimittavat, kerran puhdistettuina,
ei enää olisi ollut mitään tuntoa synneistä?
3. Mutta niissä on jokavuotinen muistutus synneistä.
4. Sillä mahdotonta on, että härkäin ja kauristen veri voi ottaa pois syntejä.
http://www.evl.fi/raamattu/1933,38/Hebr.10.html

[Jaakko Ahvenainen]

Kirje heprealaisille on raapustettu
joskus vuosien 70-90 jKr. välillä (yleisimmin viitataan 80-lukuun)

Miten se sopii sopii siihen Heprealaiskirjeen 13:23:ssa olevaan mainintaan,
että Timoteus on vapautettu vankilasta
ja että kirjoittaja haluaa pian päästä käymään Jerusalemissa.... ?

Milloin siis ....?

Siitä ei ole epäilystä, etteikö tässä tarkoitettaisi Paavalin tunnettua työtoveria, joka vielä 80-luvullakin saattoi hyvinkin kyetä matkustamaan (mm. Gyllenberg). Raamatun kääntäjän tulee tässä kohdin valita kahden eri käännösvaihtoehdon väliltä: "päässyt vapaaksi" tai "lähtenyt matkalle".

Aikaisemmat selittäjät valitsivat ensimmäisen vaihtoehdon, uudemmat toisen. Ei tässä tämän ihmeellisempää ole. Se, mitä olen tässä ketjussa aiemmin sanonut heprealaiskirjeestä ja sen syntyajankohdasta, pätee edelleen.

[Jaakko Ahvenainen]

Hepr. 10.luku

1. Sillä koska laissa on vain tulevan hyvän varjo, ei itse asiain olemusta, ei se koskaan voi samoilla jokavuotisilla uhreilla, joita he alinomaa kantavat esiin, tehdä niiden tuojia täydellisiksi.
2. Sillä eikö muutoin olisi lakattu niitä uhraamasta, koska näillä,
jotka jumalanpalvelustaan toimittavat, kerran puhdistettuina,
ei enää olisi ollut mitään tuntoa synneistä?
3. Mutta niissä on jokavuotinen muistutus synneistä.
4. Sillä mahdotonta on, että härkäin ja kauristen veri voi ottaa pois syntejä.
http://www.evl.fi/raamattu/1933,38/Hebr.10.html

Eihän tämä noin mene. Se menee näin:
1 Jumala, joka kauan sitten puhui monissa tilaisuuksissa ja monin tavoin esi-isillemme profeettojen kautta, 2 on näiden päivien lopussa puhunut meille Pojan kautta, jonka hän asetti kaiken perilliseksi ja jonka välityksellä hän teki asiainjärjestelmät. 3 Hän on hänen kirkkautensa heijastuma ja hänen olemuksensa tarkka kuva ja ylläpitää kaikkea hänen voimansa sanalla, ja suoritettuaan puhdistuksen syntiemme edestä hän istui Majesteetin oikealle puolelle korkeuksissa. 4 Niinpä hänestä on tullut enkeleitä parempi siinä määrin, että hän on perinyt nimen, joka on oivallisempi kuin heidän.
5 Kenelle enkeleistä hän on esimerkiksi koskaan sanonut: ”Sinä olet minun poikani; minusta, minusta on tänään tullut sinun isäsi”? Ja taas: ”Minä itse tulen hänen isäkseen, ja hän puolestaan tulee minun pojakseni”? 6 Mutta kun hän jälleen tuo Esikoisensa asuttuun maahan, hän sanoo: ”Ja kumartakoot häntä kaikki Jumalan enkelit.”
7 Enkeleistä hän sanoo myös: ”Ja hän tekee enkelinsä hengiksi ja julkiset palvelijansa tulen liekiksi.” 8 Mutta Pojasta: ”Jumala on sinun valtaistuimesi aina ja ikuisesti, ja sinun valtakuntasi valtikka on oikeamielisyyden valtikka. 9 Sinä rakastit vanhurskautta, ja sinä vihasit laittomuutta. Siksi Jumala, sinun Jumalasi, voiteli sinua riemun öljyllä enemmän kuin osatovereitasi.” 10 Ja: ”Sinä, oi Herra, laskit alussa maan perustukset, ja taivaat ovat sinun kättesi tekoja. 11 Ne tuhoutuvat, mutta sinun on määrä pysyä, ja ne kaikki vanhenevat niin kuin päällysvaippa, 12 ja sinä käärit ne kokoon niin kuin viitan, kuin päällysvaipan, ja ne muuttuvat, mutta sinä olet sama, eivätkä sinun vuotesi milloinkaan lopu.”
13 Mutta kenestä enkelistä hän on koskaan sanonut: ”Istu minun oikealla puolellani, kunnes minä panen vihollisesi sinun jalkojesi alustaksi”? 14 Eivätkö he kaikki ole julkisesti palvelevia henkiä, niitä palvelemaan lähetettyjä, jotka tulevat perimään pelastuksen?
2 Sen vuoksi meidän täytyy kiinnittää tavallista enemmän huomiota kuulemiimme asioihin, jottemme koskaan ajelehtisi pois. 2 Sillä jos enkelien välityksellä puhuttu sana osoittautui lujaksi ja jokainen rikkomus ja tottelematon teko sai oikeudenmukaisen rankaisun, 3 niin kuinka me pääsemme pakoon, jos emme ole välittäneet niin suuresta pelastuksesta, että siitä alettiin puhua Herramme välityksellä ja sen vahvistivat meille ne, jotka kuulivat häntä, 4 samalla kun Jumala liittyi mukaan todistamaan tunnusmerkein sekä ennusmerkein ja monenlaisin voimateoin ja jakelemalla pyhää henkeä tahtonsa mukaan?
5 Sillä hän ei alistanut enkelien alaisuuteen tulevaa asuttua maata, josta puhumme. 6 Mutta eräs todistaja on esittänyt jossakin todisteen sanoen: ”Mikä on ihminen, että sinä pidät hänet mielessäsi, tai ihmisen poika, että pidät hänestä huolen? 7 Sinä teit hänet vähän enkeleitä alhaisemmaksi; kirkkaudella ja kunnialla sinä kruunasit hänet ja asetit hänet huolehtimaan kättesi teoista. 8 Kaiken sinä alistit hänen jalkojensa alle.” Sillä alistaessaan kaiken hänen alaisuuteensa Jumala ei jättänyt mitään hänen alaisuuteensa alistamatta. Emme nyt kuitenkaan vielä näe kaikkea hänen alaisuuteensa alistettuna, 9 mutta me näemme vähän enkeleitä alhaisemmaksi tehdyn Jeesuksen kruunattuna kirkkaudella ja kunnialla kuoleman kärsimisen vuoksi, että hän Jumalan ansaitsemattomasta hyvyydestä maistaisi kuolemaa jokaisen ihmisen puolesta.
10 Sillä sen, jonka vuoksi kaikki on ja jonka toimesta kaikki on, oli sopivaa johdattaessaan monia poikiaan kirkkauteen tehdä heidän pelastuksensa Pääedustaja täydelliseksi kärsimysten välityksellä. 11 Sillä sekä hän, joka pyhittää, että ne, jotka pyhitetään, ovat kaikki peräisin yhdestä, ja siitä syystä hän ei häpeä kutsua heitä ”veljiksi” 12 sanoessaan: ”Tahdon julistaa sinun nimeäsi veljilleni; seurakunnan keskellä minä tahdon ylistää sinua lauluin.” 13 Ja taas: ”Minä panen luottamukseni häneen.” Ja taas: ”Katso! Minä ja lapsukaiset, jotka Jehova on minulle antanut.”
14 Koska siis ”lapsukaiset” ovat verestä ja lihasta osallisia, hänkin tuli samoin niistä osalliseksi, jotta hän kuolemallaan tekisi tyhjäksi sen, jolla on kuoleman aiheuttamiskeinot, toisin sanoen Panettelijan, 15 ja vapauttaisi kaikki ne, jotka kuoleman pelosta olivat orjuuden alaisia koko elämänsä ajan. 16 Sillä eihän hän auta lainkaan enkeleitä, vaan hän auttaa Abrahamin siementä. 17 Näin ollen hän oli velvollinen tulemaan kaikissa suhteissa ”veljiensä” kaltaiseksi, jotta hänestä tulisi Jumalaa koskevissa asioissa armollinen ja uskollinen ylimmäinen pappi, uhratakseen sovitusuhrin kansan syntien edestä. 18 Sillä sen nojalla, että hän itse on kärsinyt koetukselle pantuna, hän kykenee tulemaan niiden avuksi, jotka pannaan koetukselle.
3 Näin ollen, pyhät veljet, taivaallisesta kutsumisesta osalliset, ajatelkaa sitä apostolia ja ylimmäistä pappia, jonka me tunnustamme – Jeesusta. 2 Hän oli uskollinen Hänelle, joka teki hänet sellaiseksi, niin kuin Mooseskin oli koko Hänen huoneessaan. 3 Sillä jälkimmäinen katsotaan suuremman kirkkauden arvoiseksi kuin Mooses, koskapa huoneen rakentajalla on enemmän kunniaa kuin huoneella. 4 Jokainen huone on tietenkin jonkun rakentama, mutta kaiken rakentaja on Jumala. 5 Ja Mooses oli palvelijana uskollinen koko Hänen huoneessaan todistukseksi siitä, mikä oli määrä puhua jälkeenpäin, 6 mutta Kristus oli uskollinen Hänen huonettaan hallitsevana Poikana. Hänen huoneensa olemme me, jos pidämme otteemme vapaasti puhumiseemme ja toivosta ylpeilyymme lujana loppuun saakka.
7 Siksi, niin kuin pyhä henki sanoo: ”Jos tänä päivänä kuuntelette hänen omaa ääntään, 8 älkää paaduttako sydäntänne niin kuin siinä tilanteessa, joka aiheutti katkeran suuttumuksen, niin kuin koetukselle panemisen päivänä erämaassa, 9 jossa teidän esi-isänne koettelemalla koettelivat minua, ja kuitenkin he olivat nähneet minun tekoni neljänkymmenen vuoden ajan. 10 Siksi minä tympäännyin tähän sukupolveen ja sanoin: ’Aina he eksyvät sydämessään, eivätkä he ole tulleet tuntemaan minun teitäni.’ 11 Niin minä vannoin suuttumuksessani: ’He eivät varmasti pääse minun lepooni.’”
12 Varokaa, veljet, ettei kenessäkään teistä koskaan kehittyisi pahaa, epäuskoista sydäntä elävästä Jumalasta pois vetäytymällä, 13 vaan kehottakaa jatkuvasti toisianne joka päivä, niin kauan kuin sitä voidaan kutsua ”täksi päiväksi”, ettei kukaan teistä paatuisi synnin petollisesta voimasta. 14 Sillä todellisuudessa me tulemme osallisiksi Kristuksesta vain, jos pidämme otteemme siihen luottamukseen, joka meillä alussa oli, lujana loppuun saakka, 15 niin kauan kuin sanotaan: ”Jos tänä päivänä kuuntelette hänen omaa ääntään, älkää paaduttako sydäntänne niin kuin siinä tilanteessa, joka aiheutti katkeran suuttumuksen.”
16 Sillä ketkä kuulivat ja silti ärsyttivät katkeraan suuttumukseen? Eivätköhän kaikki, jotka lähtivät Egyptistä Mooseksen alaisuudessa? 17 Keihin Jumala oli lisäksi tympääntynyt neljänkymmenen vuoden ajan? Eikö niihin, jotka tekivät syntiä, joiden ruumiit kaatuivat erämaahan? 18 Mutta keille muille hän vannoi, etteivät he pääsisi hänen lepoonsa, kuin niille, jotka menettelivät tottelemattomasti? 19 Näemme siten, etteivät he voineet päästä siihen epäuskon vuoksi.
4 Sen tähden, koska lupaus hänen lepoonsa pääsemisestä on jäljellä, pelätkäämme sitä, että se voi jolloinkin näyttää jääneen joltakulta teistä saavuttamatta. 2 Sillä hyvä uutinen on julistettu myös meille samoin kuin heillekin, mutta se sana, joka kuultiin, ei hyödyttänyt heitä, koska usko ei liittänyt heitä niihin, jotka kuulivat. 3 Sillä me, jotka olemme uskoneet, pääsemme siihen lepoon, niin kuin hän on sanonut: ”Niin minä vannoin suuttumuksessani: ’He eivät varmasti pääse minun lepooni’”, vaikka hänen tekonsa olivat valmiina maailman perustamisesta asti. 4 Sillä hän on jossakin sanonut seitsemännestä päivästä seuraavasti: ”Ja Jumala lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikista teoistaan” 5 ja tässä taas: ”He eivät varmasti pääse minun lepooni.”
6 Koska siis tosiasiaksi jää, että jotkut pääsevät siihen, ja ne, joille hyvä uutinen ensiksi julistettiin, eivät päässeet siihen tottelemattomuuden vuoksi, 7 niin hän määrää jälleen erään päivän sanomalla niin pitkän ajan jälkeen Daavidin psalmissa: ”Tänä päivänä”, niin kuin edellä on sanottu: ”Jos tänä päivänä kuuntelette hänen omaa ääntään, älkää paaduttako sydäntänne.” 8 Sillä jos Joosua olisi johdattanut heidät lepopaikkaan, niin Jumala ei olisi jälkeenpäin puhunut toisesta päivästä. 9 Jumalan kansalle jää siis sapatinlepo. 10 Sillä se, joka on päässyt Jumalan lepoon, on itsekin levännyt omista teoistaan niin kuin Jumala omistaan.
11 Tehkäämme sen tähden kaikkemme päästäksemme siihen lepoon, jottei kukaan lankeaisi noudattamaan samaa tottelemattomuuden mallia. 12 Sillä Jumalan sana on elävä ja voimaa uhkuva ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka ja tunkee lävitse jopa erottamaan sielun ja hengen ja nivelet ja niiden ytimen ja kykenee havaitsemaan sydämen ajatukset ja aikomukset. 13 Eikä ole yhtään luotua, joka ei ole ilmeinen hänen katseelleen, vaan kaikki on alastonta ja täysin paljastettua hänen silmilleen, jolle meidän on tehtävä tili.
14 Koska meillä siis on suuri ylimmäinen pappi, joka on kulkenut taivaiden läpi, Jeesus, Jumalan Poika, niin pitäkäämme kiinni hänen tunnustamisestaan. 15 Sillä ei meillä ole sellainen ylimmäinen pappi, joka ei voi suhtautua myötätuntoisesti heikkouksiimme, vaan sellainen, joka on koeteltu kaikissa suhteissa samoin kuin mekin, mutta ilman syntiä. 16 Lähestykäämme sen tähden vapaasti puhuen ansaitsemattoman hyvyyden valtaistuinta, jotta saisimme armon ja löytäisimme ansaitsemattoman hyvyyden avuksi oikeaan aikaan.
5 Sillä jokainen ihmisten keskuudesta otettu ylimmäinen pappi asetetaan ihmisten puolesta huolehtimaan Jumalaa koskevista asioista, jotta hän uhraisi lahjoja ja teurasuhreja syntien edestä. 2 Hän voi kohdella maltillisesti tietämättömiä ja erehtyviä, koska hänkin on oman heikkoutensa ympäröimä, 3 ja sen vuoksi hän on velvollinen uhraamaan syntien edestä yhtä hyvin omasta puolestaan kuin kansankin puolesta.
4 Kukaan ei myöskään ota tätä kunniaa omasta aloitteestaan, vaan ainoastaan Jumalan kutsumana niin kuin Aaronkin. 5 Niinpä Kristuskaan ei kirkastanut itseään tulemalla ylimmäiseksi papiksi, vaan hänet kirkasti hän, joka sanoi hänestä: ”Sinä olet minun poikani; minusta, minusta on tänään tullut sinun isäsi”; 6 niin kuin hän sanoo toisessakin paikassa: ”Sinä olet pappi ikuisesti Melkisedekin tavan mukaan.”
7 Lihansa päivinä Kristus esitti voimakkain huudoin ja kyynelin nöyriä pyyntöjä ja myös anomuksia hänelle, joka kykeni pelastamaan hänet kuolemasta, ja häntä kuultiin suosiollisesti hänen jumalanpelkonsa takia. 8 Vaikka hän oli Poika, niin hän oppi tottelevaisuuden siitä, mitä hän kärsi, 9 ja kun hänet oli tehty täydelliseksi, hän tuli vastuunalaiseksi kaikkien häntä tottelevien ikuisesta pelastuksesta, 10 koska Jumala on nimenomaan kutsunut häntä ylimmäiseksi papiksi Melkisedekin tavan mukaan.
11 Hänestä meillä on paljon sanottavaa ja vaikeasti selitettävää, koska olette tulleet hitaiksi kuulemaan. 12 Sillä tosiaankin, vaikka teidän pitäisi ajan huomioon ottaen olla opettajia, te tarvitsette jälleen jonkun opettamaan teille alusta lähtien Jumalan pyhien julistusten alkeisasioita, ja teistä on tullut sellaisia, jotka tarvitsevat maitoa, ei vahvaa ruokaa. 13 Sillä jokainen, joka nauttii maitoa, on vanhurskauden sanaan perehtymätön, sillä hän on lapsi. 14 Mutta vahva ruoka kuuluu kypsille ihmisille, niille joiden havaintokyky on käytössä valmentunut erottamaan sekä oikean että väärän.
6 Siksi, nyt kun olemme jättäneet Kristusta koskevan alkeisopin, pyrkikäämme kypsyyteen laskematta jälleen perustusta, nimittäin kuolleiden tekojen katumista ja uskoa Jumalaan, 2 opetusta kasteista ja kätten päälle panemista, kuolleiden ylösnousemusta ja ikuista tuomiota. 3 Ja tämän me teemme, jos Jumala tosiaan sallii.
4 Sillä mahdotonta on niitä, jotka on kerta kaikkiaan valistettu ja jotka ovat maistaneet taivaallista ilmaista lahjaa ja tulleet pyhästä hengestä osallisiksi 5 ja maistaneet Jumalan hyvää sanaa ja tulevan asiainjärjestelmän voimia, 6 mutta jotka ovat luopuneet, elvyttää jälleen katumukseen, koska he itse panevat Jumalan Pojan uudelleen paaluun ja saattavat hänet julkisen häpeän alaiseksi. 7 Esimerkiksi maa, joka imee sisäänsä päälleen usein tulevan sateen ja tuottaa sitten soveliasta kasvillisuutta niille, joita varten sitä viljelläänkin, saa korvaukseksi siunauksen Jumalalta. 8 Mutta jos se kasvaa orjantappuroita ja ohdakkeita, niin se hylätään ja on lähellä kirotuksi tulemista, ja lopulta se poltetaan.
9 Mutta teidän tapauksessanne, rakkaat, olemme vakuuttuneita paremmasta ja siitä, mikä tuo mukanaan pelastuksen, vaikka puhummekin tällä tavoin. 10 Sillä Jumala ei ole epävanhurskas, niin että hän unohtaisi teidän työnne ja sen rakkauden, jota olette osoittaneet hänen nimeään kohtaan, kun olette palvelleet pyhiä ja edelleen palvelette. 11 Mutta haluamme, että kukin teistä osoittaa samaa uutteruutta säilyttääkseen toivon täyden varmuuden loppuun saakka, 12 jottette tulisi veltoiksi, vaan olisitte niiden jäljittelijöitä, jotka perivät lupaukset uskon ja kärsivällisyyden välityksellä.
13 Sillä kun Jumala antoi lupauksensa Abrahamille, niin koska hän ei voinut vannoa kenenkään suuremman kautta, hän vannoi itsensä kautta 14 sanoen: ”Varmasti minä siunaamalla siunaan sinut ja enentämällä enennän sinut.” 15 Ja näin Abraham kärsivällisyyttä osoitettuaan sai tämän lupauksen. 16 Sillä ihmiset vannovat suuremman kautta, ja heidän valansa on kaiken kiistelyn loppu, koska se on heille laillinen tae. 17 Tällä tavoin Jumala päättäessään osoittaa runsaammin lupauksen perillisille päätöksensä muuttumattomuuden puuttui asioihin valalla, 18 jotta me, jotka olemme paenneet turvaan, saisimme kahden muuttumattoman asian välityksellä, joissa Jumalan on mahdotonta valehdella, voimakasta rohkaisua tarttuaksemme eteemme asetettuun toivoon. 19 Tämä toivo on meillä kuin sielun ankkuri, sekä varma että luja, ja se ulottuu esiripun sisäpuolelle, 20 jonne on meidän puolestamme mennyt edelläkävijä, Jeesus, josta on iäksi tullut ylimmäinen pappi Melkisedekin tavan mukaan.
7 Sillä tämä Melkisedek, Salemin kuningas, Korkeimman Jumalan pappi, joka kohtasi Abrahamin tämän palatessa kuninkaita surmaamasta ja siunasi hänet 2 ja jolle Abraham jakoi kymmenykset kaikesta, on ensiksikin, käännöksen mukaan, ”vanhurskauden kuningas” ja sitten myös Salemin kuningas, toisin sanoen ”rauhan kuningas”. 3 Isättömänä, äidittömänä, ilman sukuluetteloa, vailla päivien alkua ja elämän loppua, mutta Jumalan Pojan kaltaiseksi tehtynä, hän pysyy pappina ainaisesti.
4 Katsokaa siis, kuinka suuri tämä mies oli, jolle Abraham, kantaisä, antoi kymmenykset pääsaaliista. 5 Tosin niillä Leevin pojilla, jotka saavat papinvirkansa, on Lain mukaan käsky kerätä kymmenyksiä kansalta, toisin sanoen veljiltään, vaikka nämä ovatkin lähteneet Abrahamin kupeista, 6 mutta se mies, joka ei johtanut sukuaan heistä, otti kymmenykset Abrahamilta ja siunasi hänet, jolla oli lupaukset. 7 Mutta aivan kiistatonta on, että suurempi siunaa vähäisemmän. 8 Ja toisessa tapauksessa kuolevaiset ihmiset saavat kymmenyksiä, mutta toisessa joku, jonka todistetaan elävän. 9 Ja, jos niin saa sanoa, Abrahamin välityksellä Leevikin, joka saa kymmenyksiä, on maksanut kymmenyksiä, 10 sillä hän oli vielä esi-isänsä kupeissa, kun Melkisedek kohtasi hänet.
11 Jos siis täydellisyys tulisi todella leeviläisen pappeuden välityksellä (sillä tämä oli yksi piirre, kun kansalle annettiin Laki), niin miksi enää olisi tarpeen, että nousisi toinen pappi, jonka sanottiin olevan Melkisedekin tavan mukaan eikä Aaronin tavan mukaan? 12 Sillä koska pappeus on vaihtumassa, tapahtuu välttämättä myös lain vaihdos. 13 Sillä mies, josta nämä asiat sanotaan, on ollut toista heimoa, josta kukaan ei ole hoitanut virkaa alttarin ääressä. 14 Onhan varsin selvää, että meidän Herramme on lähtöisin Juudasta, heimosta, josta Mooses ei puhunut mitään pappeja koskevaa.
15 Ja on vielä paljon selvempää, että Melkisedekin kaltaisena nousee toinen pappi, 16 joka ei ole tullut siksi lihasta riippuvaisen käskyn lain mukaan, vaan häviämättömän elämän voiman mukaan, 17 sillä todistukseksi sanotaan: ”Sinä olet pappi ikuisesti Melkisedekin tavan mukaan.”
18 Edeltävä käsky syrjäytetään siis varmasti sen heikkouden ja tehottomuuden vuoksi. 19 Sillä Laki ei tehnyt mitään täydelliseksi, mutta se, että sen lisäksi tuotiin parempi toivo, teki, ja sen välityksellä me lähestymme Jumalaa. 20 Ja siinä määrin kuin näin ei ollut ilman vannottua valaa 21 – sillä on tosiaankin miehiä, joista on tullut pappeja ilman vannottua valaa, mutta on yksi Hänen vannomallaan valalla, joka sanoi hänestä: ”Jehova on vannonut (eikä hän pahoittele): ’Sinä olet pappi ikuisesti’” – 22 siinä määrin myös Jeesuksesta on tullut se, joka on annettu paremman liiton vakuudeksi. 23 Lisäksi monien täytyi tulla papeiksi peräkkäin, koska kuolema esti heitä pysymästä sellaisina, 24 mutta koska hän pysyy elossa ikuisesti, niin hänellä on pappeutensa ilman seuraajia. 25 Näin ollen hän voi myös täysin pelastaa ne, jotka lähestyvät Jumalaa hänen välityksellään, koska hän on aina elossa puhuakseen heidän puolestaan.
26 Sillä tällainen ylimmäinen pappi meille soveltuikin: uskollinen, vilpitön, saastumaton, syntisistä erotettu ja taivaita korkeammaksi tullut. 27 Hänen ei tarvitse uhrata teurasuhreja päivittäin, niin kuin noiden ylimmäisten pappien, ensin omien syntiensä edestä ja sen jälkeen kansan syntien (sillä tämän hän teki kerta kaikkiaan uhratessaan itsensä); 28 sillä Laki asettaa ylimmäisiksi papeiksi ihmisiä, joissa on heikkoutta, mutta Lain jälkeen tulleen vannotun valan sana asettaa Pojan, joka on täydellistetty iäksi.
8 Mutta käsiteltävien asioiden pääkohta on tämä: meillä on tällainen ylimmäinen pappi, ja hän on istunut Majesteetin valtaistuimen oikealle puolelle taivaissa, 2 sen pyhän paikan ja tosi teltan julkinen palvelija, jonka pystytti Jehova eikä ihminen. 3 Sillä jokainen ylimmäinen pappi asetetaan uhraamaan sekä lahjoja että teurasuhreja, minkä tähden oli tarpeellista, että tälläkin on jotakin uhrattavaa. 4 Jos nyt hän olisi maan päällä, niin hän ei olisi pappi, koska on miehiä, jotka uhraavat lahjat Lain mukaan, 5 mutta jotka suorittavat pyhää palvelusta taivaallisten esikuvassa ja varjossa, niin kuin Moosekselle, kun hän oli aikeissa valmistaa teltan, annettiin jumalallinen käsky. Sillä hän sanoo: ”Katso, että teet kaikki sen mallin mukaan, joka sinulle vuorella näytettiin.” 6 Mutta nyt Jeesus on saanut oivallisemman julkisen palveluksen, niin että hän on myös vastaavasti paremman liiton välittäjä, joka liitto on laillisesti vahvistettu parempien lupausten varaan.
7 Jos näet tuo ensimmäinen liitto olisi ollut moitteeton, ei toiselle olisi etsitty sijaa; 8 sillä hän todellakin moittii kansaa sanoessaan: ”’Katso! Päivät tulevat’, sanoo Jehova, ’jolloin minä teen Israelin huoneen ja Juudan huoneen kanssa uuden liiton, 9 en sen liiton mukaan, jonka tein heidän esi-isiensä kanssa sinä päivänä, jona tartuin heidän käteensä viedäkseni heidät pois Egyptin maasta, koska he eivät pysyneet minun liitossani, niin että minä lakkasin huolehtimasta heistä’, sanoo Jehova.”
10 ”’Sillä tämä on se liitto, jonka teen Israelin huoneen kanssa niiden päivien jälkeen’, sanoo Jehova. ’Minä panen lakini heidän mieleensä, ja heidän sydämeensä tulen ne kirjoittamaan. Ja minusta on tuleva heidän Jumalansa, ja heistä puolestaan tulee minun kansani.
11 Eivätkä he suinkaan opeta kukin maanmiestään ja kukin veljeään sanoen: ”Tunne Jehova!” Sillä he kaikki tuntevat minut, vähäisimmästä suurimpaansa asti. 12 Sillä minä olen armollinen heidän epävanhurskaita tekojaan kohtaan enkä varmasti palauta enää mieleeni heidän syntejään.’”
13 Sanoessaan ”uuden liiton” hän on tehnyt entisen vanhentuneeksi. Mutta se, mikä tehdään vanhentuneeksi ja käy iälliseksi, on lähellä häviämistään.
9 Entisellä liitolla oli siis osaltaan pyhän palveluksen ohjesääntöjä ja maallinen pyhä paikkansa. 2 Oli näet rakennettu ensimmäinen telttaosasto, jossa oli lampunjalka ja myös pöytä ja leipien näytteillepano; ja sitä kutsutaan ”pyhäksi”. 3 Mutta toisen esiripun takana oli ”kaikkeinpyhimmäksi” kutsuttu telttaosasto. 4 Siihen kuului kultainen suitsutusastia ja kauttaaltaan kullalla päällystetty liiton arkku, jossa oli mannaa sisältävä kultainen ruukku ja Aaronin versonut sauva ja liiton taulut, 5 mutta sen yläpuolella olivat loistoisat kerubit varjostamassa sovituskantta. Mutta nyt ei ole aika puhua yksityiskohtaisesti näistä seikoista.
6 Kun nämä oli tällä tavoin rakennettu, papit menevät joka kerta ensimmäiseen telttaosastoon suorittamaan pyhiä palveluksia, 7 mutta toiseen osastoon menee ylimmäinen pappi yksin kerran vuodessa, ei ilman verta, jonka hän uhraa omasta puolestaan ja kansan tietämättömyydensyntien edestä. 8 Täten pyhä henki tekee selväksi, että tietä pyhään paikkaan ei ollut vielä tehty ilmeiseksi ensimmäisen teltan ollessa pystyssä. 9 Juuri tämä teltta on sitä määräaikaa koskeva kuvaus, joka on nyt tullut, ja sen mukaisesti uhrataan sekä lahjoja että teurasuhreja. Nämä eivät kuitenkaan kykene tekemään pyhää palvelusta suorittavaa omaltatunnoltaan täydelliseksi, 10 vaan ne koskevat ainoastaan ruokia ja juomia ja erilaisia kasteita. Ne olivat lihaa koskevia oikeudellisia vaatimuksia, ja ne määrättiin olemaan siihen määräaikaan saakka, jolloin asiat oikaistaan.
11 Mutta kun Kristus tuli sen hyvän ylimmäiseksi papiksi, joka on tullut suuremman ja täydellisemmän teltan kautta, joka ei ole käsin tehty, toisin sanoen ei tätä luomakuntaa, 12 niin hän meni, ei vuohien ja nuorten sonnien verta mukanaan, vaan oma verensä mukanaan kerta kaikkiaan pyhään paikkaan ja hankki meille ikuisen vapautuksen. 13 Sillä jos vuohien ja sonnien veri ja hiehon tuhka saastuneiden päälle vihmottuna pyhittää aina lihan puhtauteen asti, 14 niin kuinka paljon enemmän Kristuksen veri, hänen joka ikuisen hengen välityksellä uhrasi itsensä virheettömänä Jumalalle, tuleekaan puhdistamaan meidän omantuntomme kuolleista teoista suorittaaksemme pyhää palvelusta elävälle Jumalalle?
15 Sen vuoksi hän siis on uuden liiton välittäjä, jotta kutsutut saisivat lupauksen ikuisesta perinnöstä, koska heidän vapauttamisekseen lunnaiden perusteella entisen liiton alaisista rikkomuksista on tapahtunut kuolema. 16 Sillä missä on liitto, siinä on tarpeen esittää liiton ihmisosapuolen kuolema. 17 Sillä liitto on lainvoimainen kuolleiden uhrien nojalla, koska se ei ole voimassa minään aikana liiton ihmisosapuolen eläessä. 18 Näin ollen ei entistäkään liittoa vihitty ilman verta. 19 Sillä kun Mooses oli puhunut kaikelle kansalle jokaisen käskyn Lain mukaan, hän otti nuorten sonnien ja vuohien veren sekä vettä ja helakanpunaista villaa ja iisopin ja vihmoi itse kirjan ja kaiken kansan 20 ja sanoi: ”Tämä on sen liiton veri, jonka Jumala on asettanut teille velvoitteeksi.” 21 Ja hän vihmoi samoin verellä teltan ja kaikki julkisen palveluksen astiat. 22 Miltei kaikki puhdistetaankin verellä Lain mukaan, ja ellei verta vuodateta, ei anteeksiantoa tapahdu.
23 Sen tähden oli tarpeellista, että taivaallisten esikuvat puhdistettaisiin näillä keinoin, mutta itse taivaalliset paremmilla teurasuhreilla kuin nämä. 24 Sillä Kristus ei mennyt käsin tehtyyn pyhään paikkaan, joka on todellisuuden jäljennös, vaan itse taivaaseen ilmaantuakseen nyt Jumalan kasvojen eteen meidän puolestamme. 25 Eikä se tapahdu siksi, että hänen tulisi uhrata itsensä usein, niin kuin ylimmäinen pappi tosiaan menee pyhään paikkaan vuosi vuodelta mukanaan verta, joka ei ole hänen omaansa. 26 Muutoin hänen olisi pitänyt kärsiä usein maailman perustamisesta asti. Mutta nyt hän on tehnyt itsensä ilmeiseksi kerran kaikiksi ajoiksi asiainjärjestelmien päättymisessä pannakseen synnin pois uhraamalla itsensä. 27 Ja niin kuin ihmisille on varattu kuoleminen kerran kaikiksi ajoiksi, mutta tämän jälkeen tuomio, 28 niin myös Kristus uhrattiin kerran kaikiksi ajoiksi, jotta hän kantaisi monien synnit; ja kun hän ilmaantuu toisen kerran, se tapahtuu erossa synnistä ja niille, jotka hartaasti odottavat häntä pelastukseksi itselleen.
10 Sillä koska Laissa on tulevan hyvän varjo mutta ei itse asioiden todellista olemusta, ihmiset eivät voi koskaan samoilla teurasuhreilla, joita he vuodesta vuoteen alituisesti uhraavat, tehdä lähestyviä täydellisiksi. 2 Eikö muutoin uhreja olisi lakattu uhraamasta, koska niillä pyhää palvelusta suorittavilla, jotka olisi puhdistettu kerran kaikiksi ajoiksi, ei olisi enää mitään tietoisuutta synneistä? 3 Päinvastoin näissä uhreissa on vuodesta vuoteen muistutus synneistä, 4 sillä sonnien ja vuohien veren on mahdotonta ottaa pois syntejä.
5 Siksi hän sanoo tullessaan maailmaan: ”’Teurasuhria ja uhrilahjaa sinä et tahtonut, mutta sinä valmistit minulle ruumiin. 6 Kokonaispolttouhreja ja syntiuhria sinä et hyväksynyt.’ 7 Silloin minä sanoin: ’Katso! Olen tullut (kirjakääröön on kirjoitettu minusta) tekemään sinun tahtosi, oi Jumala.’” 8 Sanottuaan ensin: ”Teurasuhreja ja uhrilahjoja ja kokonaispolttouhreja ja syntiuhria sinä et tahtonut etkä hyväksynyt” – teurasuhreja joita uhrataan Lain mukaan – 9 hän sanookin sitten näin: ”Katso! Olen tullut tekemään sinun tahtosi.” Hän ottaa pois ensimmäisen vahvistaakseen toisen. 10 Sanotun ”tahdon” perusteella meidät on pyhitetty Jeesuksen Kristuksen ruumiin uhrilahjalla kerta kaikkiaan.
11 Lisäksi jokainen pappi asettuu päivästä päivään paikoilleen suorittaakseen julkista palvelusta ja uhratakseen samat teurasuhrit usein, koska ne eivät voi minään aikana ottaa syntejä täysin pois. 12 Mutta tämä mies uhrasi yhden uhrin syntien edestä ainiaaksi ja istui Jumalan oikealle puolelle 13 ja siitä lähtien odottaa, kunnes hänen vihollisensa pannaan hänen jalkojensa alustaksi. 14 Sillä hän on yhdellä uhrilahjalla tehnyt ainiaaksi täydellisiksi ne, jotka pyhitetään. 15 Sitä paitsi myös pyhä henki todistaa meille, sillä sanottuaan: 16 ”’Tämä on se liitto, jonka teen heidän hyväkseen niiden päivien jälkeen’, sanoo Jehova. ’Minä panen lakini heidän sydämeensä, ja heidän mieleensä tulen ne kirjoittamaan’” 17 se sanoo jälkeenpäin: ”Ja heidän syntejään ja laittomia tekojaan en suinkaan palauta enää mieleeni.” 18 Mutta missä on näiden anteeksianto, siellä ei ole enää uhrilahjaa synnin edestä.
19 Sen tähden, veljet, koska meillä on rohkeutta Jeesuksen veren perusteella pyhään paikkaan vievää pääsytietä varten, 20 jonka hän vihki meille uudeksi ja eläväksi tieksi esiripun, toisin sanoen lihansa, kautta, 21 ja koska meillä on suuri pappi huolehtimassa Jumalan huoneesta, 22 niin käykäämme esiin totuudellisin sydämin täydessä uskon varmuudessa, koska sydämemme on vihmomalla puhdistettu pahasta omastatunnosta ja ruumiimme pesty puhtaalla vedellä. 23 Pitäkäämme kiinni toivomme julkisesta julistamisesta horjumatta, sillä hän, joka lupasi, on uskollinen. 24 Ja ottakaamme huomioon toinen toisemme kannustaaksemme rakkauteen ja hyviin tekoihin, 25 jättämättä yhteen kokoontumistamme, niin kuin muutamilla on tapana, vaan rohkaisten toisiamme, ja sitä enemmän, kuta enemmän näette sen päivän lähestyvän.
26 Sillä jos tahallamme harjoitamme syntiä saatuamme totuuden täsmällisen tuntemuksen, ei ole enää jäljellä uhria syntien edestä, 27 vaan tietty pelottava tuomion odotus ja tulinen kiivaus, joka kuluttaa ne, jotka ovat vastaan. 28 Jokainen, joka on hylännyt Mooseksen lain, kuolee säälittä kahden tai kolmen henkilön todistuksen perusteella. 29 Kuinka paljon ankaramman rangaistuksen luulette sen ansaitsevan, joka on tallannut jalkoihinsa Jumalan Pojan ja pitänyt tavallisen arvoisena liiton veren, jolla hänet pyhitettiin, ja häväissyt ylenkatseellisesti ansaitsemattoman hyvyyden henkeä? 30 Sillä me tunnemme hänet, joka sanoi: ”Minun on kosto; olen maksava takaisin” ja taas: ”Jehova tuomitsee kansansa.” 31 On pelottavaa joutua elävän Jumalan käsiin.
32 Muistakaa kuitenkin jatkuvasti entisiä päiviä, joina te valistetuiksi tultuanne kestitte suuren kamppailun kärsimyksissä, 33 toisinaan ollessanne kuin näyttämöllä sekä häväistysten että ahdistusten alaisina ja toisinaan tullessanne osallisiksi niiden kanssa, jotka kokivat sellaista. 34 Sillä te sekä ilmaisitte myötätuntoa vankilassa olevia kohtaan että suhtauduitte iloiten omaisuutenne ryöstämiseen, koska tiesitte, että teillä itsellänne on parempi ja pysyvä omaisuus.
35 Älkää sen tähden heittäkö pois puhumisen vapauttanne, josta maksetaan suuri palkka. 36 Sillä te tarvitsette kestävyyttä, jotta Jumalan tahdon tehtyänne saisitte lupauksen täyttymyksen. 37 Sillä vielä ”aivan vähän aikaa”, niin ”hän, joka on tulossa, saapuu eikä viivyttele”. 38 ”Mutta minun vanhurskaani tulee elämään uskosta” ja ”jos hän vetäytyy pois, ei sieluni mielly häneen”. 39 Mutta me emme ole sellaisia, jotka vetäytyvät pois tuhoon, vaan sellaisia, joilla on usko sielun elossa säilymiseksi.
11 Usko on sen vakuuttunutta odotusta, mitä toivotaan, selvä osoitus todellisuuksista, vaikka niitä ei nähdä. 2 Sillä sen välityksellä saivat vanhan ajan miehet todistuksen.
3 Uskon vaikutuksesta me havaitsemme, että asiainjärjestelmät pantiin järjestykseen Jumalan sanalla, niin että se, mikä nähdään, on tullut siitä, mikä ei näy.
4 Uskon vaikutuksesta uhrasi Abel Jumalalle suuriarvoisemman uhrin kuin Kain, minkä uskon välityksellä hän sai todistuksen, että hän oli vanhurskas, kun Jumala antoi todistuksen hänen lahjoistaan, ja sen välityksellä hän vielä kuoltuaankin puhuu.
5 Uskon vaikutuksesta siirrettiin Hanok pois, niin ettei hän näkisi kuolemaa, eikä häntä löytynyt mistään, koska Jumala oli siirtänyt hänet pois, sillä ennen pois siirtämistään hän sai todistuksen, että hän oli miellyttänyt Jumalaa hyvin. 6 Sitä paitsi ilman uskoa on mahdotonta miellyttää häntä, sillä Jumalaa lähestyvän täytyy uskoa, että hän on ja että hänestä tulee niiden palkitsija, jotka hartaasti etsivät häntä.
7 Uskon vaikutuksesta osoitti Nooa, kun hänelle oli annettu jumalallinen varoitus siitä, mitä ei vielä nähty, jumalanpelkoa ja rakensi arkin huonekuntansa pelastamiseksi, ja tämän uskon välityksellä hän langetti maailmalle tuomion, ja hänestä tuli uskon mukaisen vanhurskauden perillinen.
8 Uskon vaikutuksesta Abraham kutsun saatuaan totteli lähtemällä paikkaan, joka hänen oli määrä saada perinnöksi, ja hän lähti, vaikkei tiennyt, minne oli menossa. 9 Uskon vaikutuksesta hän asusti muukalaisena lupauksen maassa niin kuin vieraassa maassa ja asui teltoissa Iisakin ja Jaakobin kanssa, jotka olivat hänen ohellaan sen saman lupauksen perillisiä. 10 Sillä hän odotti kaupunkia, jolla on todelliset perustukset, jonka rakentaja ja tekijä on Jumala.
11 Uskon vaikutuksesta sai itse Saarakin voimaa tulla raskaaksi siemenestä, vaikka hän oli ohi ikärajan, koska hän piti uskollisena häntä, joka oli luvannut. 12 Siksi myös yhdestä miehestä, ja ikään kuin kuolleesta, syntyi lapsia niin kuin taivaan tähtiä paljoudeltaan ja kuin hiekkajyväsiä, jotka ovat meren rannalla, lukemattomia.
13 Uskossa nämä kaikki kuolivat, vaikkakaan he eivät saaneet lupausten täyttymystä, mutta he näkivät ne kaukaa ja toivottivat ne tervetulleiksi ja julistivat julkisesti, että he olivat vieraita ja tilapäisasukkaita siinä maassa. 14 Sillä ne, jotka sellaisia sanovat, osoittavat selvästi, että he etsivät hartaasti omaa paikkaansa. 15 Ja kuitenkin jos he olisivat tosiaan muistaneet jatkuvasti sitä paikkaa, josta he olivat lähteneet, heillä olisi ollut tilaisuus palata. 16 Mutta nyt he tavoittelevat parempaa paikkaa, toisin sanoen taivaalle kuuluvaa. Siksi Jumala ei häpeä heitä, tulla kutsutuksi heidän Jumalakseen, sillä hän on valmistanut heille kaupungin.
17 Uskon vaikutuksesta Abraham, kun hänet koeteltiin, ikään kuin uhrasi Iisakin, niin, hän, joka oli ottanut lupaukset iloiten vastaan, yritti uhrata ainosyntyisen poikansa, 18 vaikka hänelle oli sanottu: ”Se, mitä kutsutaan ’sinun siemeneksesi’, tulee Iisakin kautta.” 19 Mutta hän laski, että Jumala kykenisi herättämään hänet kuolleistakin, ja sieltä hän saikin hänet kuvaannollisella tavalla.
20 Uskon vaikutuksesta myös Iisak antoi Jaakobille ja Esaulle tulevaisia koskevan siunauksen.
21 Uskon vaikutuksesta siunasi kuolemaisillaan oleva Jaakob kummankin Joosefin pojista ja palvoi sauvansa päähän nojaten.
22 Uskon vaikutuksesta mainitsi Joosef loppunsa lähetessä Israelin poikien lähdöstä; ja hän antoi luitaan koskevan käskyn.
23 Uskon vaikutuksesta pitivät Mooseksen vanhemmat häntä kätkössä kolme kuukautta hänen syntymänsä jälkeen, koska he näkivät, että lapsukainen oli kaunis, eivätkä he pelänneet kuninkaan määräystä. 24 Uskon vaikutuksesta kieltäytyi Mooses täysikasvuiseksi tultuaan siitä, että häntä kutsuttaisiin faraon tyttären pojaksi, 25 ja valitsi ennemmin osakseen huonon kohtelun Jumalan kansan kanssa kuin synnistä saatavan tilapäisen nautinnon, 26 koska hän piti Kristuksen saamaa häväistystä suurempana rikkautena kuin Egyptin aarteita, sillä hän katsoi kiinteästi kohti palkanmaksua. 27 Uskon vaikutuksesta hän lähti Egyptistä, mutta pelkäämättä kuninkaan suuttumusta, sillä hän pysyi vakaana kuin nähden Hänet, joka on näkymätön. 28 Uskon vaikutuksesta hän oli pannut toimeen pesahin ja veren roiskimisen, jottei tuhooja koskisi heidän esikoisiinsa.
29 Uskon vaikutuksesta he kulkivat Punaisenmeren halki kuin kuivaa maata myöten, mutta uskaltautuessaan siihen egyptiläiset hukkuivat.
30 Uskon vaikutuksesta kaatuivat Jerikon muurit maahan, kun niiden ympäri oli kuljettu seitsemän päivää. 31 Uskon vaikutuksesta ei portto Rahab tuhoutunut niiden kanssa, jotka menettelivät tottelemattomasti, koska hän otti vakoojat rauhaisasti vastaan.
32 Ja mitä minä vielä sanoisin? Sillä minulta loppuu aika, jos kerron edelleen Gideonista, Barakista, Simsonista, Jeftasta, Daavidista sekä Samuelista ja toisista profeetoista, 33 jotka uskon avulla kukistivat valtakuntia taistelussa, toteuttivat vanhurskautta, saivat lupauksia, tukkivat leijonien suut, 34 ehkäisivät tulen voiman, pääsivät miekanterää pakoon, voimistuivat heikkouden tilasta, tulivat urhoollisiksi sodassa, ajoivat pakoon vierasmaalaisten sotajoukot. 35 Naiset saivat takaisin kuolleitaan ylösnousemuksen välityksellä, mutta toisia miehiä kidutettiin, koska he eivät ottaneet vastaan vapautusta millään lunnailla, jotta he saisivat paremman ylösnousemuksen. 36 Niin, toiset kokivat koettelemuksensa ivailuissa ja ruoskinnoissa, vieläpä kahleissa ja vankiloissa. 37 Heitä kivitettiin, heitä koeteltiin, heitä sahattiin kappaleiksi, heitä murhattiin miekalla, he kulkivat lampaannahoissa, vuohennahoissa, samalla kun he olivat puutteessa, ahdistuksessa, huonon kohtelun alaisina, 38 eikä maailma ollut heidän arvoisensa. He vaeltelivat aavikoilla ja vuorilla ja luolissa ja maakuopissa.
39 Ja vaikka nämä kaikki saivat todistuksen uskonsa välityksellä, he eivät saaneet lupauksen täyttymystä, 40 koska Jumala näki ennalta meille jotakin parempaa, jotta heitä ei tehtäisi täydellisiksi ilman meitä.
12 Niinpä siis, koska ympärillämme on näin suuri pilvi todistajia, pankaamme mekin pois jokainen paino ja meidät helposti kietova synti ja juoskaamme kestävinä eteemme asetettu kilpajuoksu, 2 samalla kun katsomme kiinteästi uskomme Pääedustajaan ja Täydellistäjään, Jeesukseen. Sen ilon vuoksi, joka oli asetettu hänen eteensä, hän kesti kidutuspaalun, halveksien häpeää, ja on istunut Jumalan valtaistuimen oikealle puolelle. 3 Ajatelkaa tosiaan tarkoin häntä, joka on kestänyt sellaista vastustavaa puhetta, jota syntiset ovat esittäneet omia etujaan vastaan, jottette väsyisi ja lannistuisi sielussanne.
4 Jatkaessanne kamppailuanne tätä syntiä vastaan ette ole vielä koskaan tehneet vastarintaa verille asti, 5 mutta te olette kokonaan unohtaneet sen kehotuksen, joka puhuttelee teitä poikina: ”Poikani, älä väheksy Jehovalta tulevaa kuria äläkä lannistu, kun hän ojentaa sinua, 6 sillä jota Jehova rakastaa, sitä hän kurittaa; oikeastaan hän ruoskii jokaista, jonka hän ottaa poikanaan vastaan.”
7 Se, mitä kestätte, on kuritukseksi. Jumala kohtelee teitä kuin poikiaan. Sillä mikä poika se on, jota isä ei kurita? 8 Mutta jos olette vailla kuria, josta kaikki ovat tulleet osallisiksi, niin tehän olette aviottomia lapsia ettekä poikia. 9 Lisäksi meillä oli kurittajinamme isät, jotka olivat meidän lihaamme, ja me osoitimme heille kunnioitusta. Eikö meidän tule paljon enemmän alistua hengellisen elämämme Isän alaisuuteen ja elää? 10 Sillä he kurittivat meitä muutamia päiviä varten sen mukaan, mikä heistä näytti hyvältä, mutta hän kurittaa meidän hyödyksemme, jotta voisimme olla osallisia hänen pyhyydestään. 11 Mikään kuri ei tosin nyt näytä olevan ilahduttavaa, vaan tuskallista, mutta jälkeenpäin se tuottaa sen avulla valmennetuille rauhaisaa hedelmää, nimittäin vanhurskautta.
12 Ojentakaa siksi hervonneet kädet ja voimattomat polvet 13 ja tehkää jatkuvasti suoria polkuja jaloillenne, jotta se, mikä on rampa, ei menisi sijoiltaan, vaan pikemminkin paranisi. 14 Pyrkikää rauhaan kaikkien kanssa ja pyhitykseen, jota ilman kukaan ei tule näkemään Herraa, 15 ja valvokaa huolellisesti, ettei keneltäkään riistettäisi Jumalan ansaitsematonta hyvyyttä; ettei mikään myrkyllinen juuri versoisi ja aiheuttaisi levottomuutta ja etteivät monet saastuisi siitä; 16 ettei kukaan olisi haureellinen eikä pyhiä asioita arvostamaton niin kuin Esau, joka yhden aterian vastineeksi antoi pois esikoisoikeutensa. 17 Tehän tiedätte, että jälkeenpäinkin, kun hän tahtoi periä siunauksen, hänet hylättiin, sillä vaikka hän hartaasti etsi mielenmuutosta kyynelin, hän ei löytänyt sille sijaa.
18 Te näet ette ole lähestyneet sitä, mitä voidaan tunnustella ja mikä on sytytetty liekkiin tulella, ettekä tummaa pilveä ja sakeaa pimeyttä ja myrskyä 19 ja trumpetin raiuntaa ja sanojen ääntä, jonka kuultuaan ihmiset anoivat, ettei heille lisättäisi enää sanaakaan. 20 Sillä he eivät voineet kestää tätä käskyä: ”Ja jos jokin eläin koskettaa vuorta, niin se on kivitettävä.” 21 Näytelmä oli myös niin pelottava, että Mooses sanoi: ”Olen peloissani ja vapisen.” 22 Te olette sitä vastoin lähestyneet Siioninvuorta ja elävän Jumalan kaupunkia, taivaallista Jerusalemia, ja myriadeja enkeleitä 23 yleiskokouksessa ja taivaissa kirjattujen esikoisten seurakuntaa ja Jumalaa, kaikkien Tuomaria, ja täydellisiksi tehtyjen vanhurskaiden hengellistä elämää 24 ja Jeesusta, uuden liiton välittäjää, ja vihmontaverta, joka puhuu paremmalla tavalla kuin Abelin veri.
25 Katsokaa, ettette pyydä vapautusta häneltä, joka puhuu. Sillä jos ne eivät päässeet pakoon, jotka pyysivät vapautusta häneltä, joka antoi jumalallista varoitusta maan päällä, niin vielä vähemmän pääsemme me, jos käännymme pois hänestä, joka puhuu taivaista. 26 Silloin hänen äänensä järkytti maata, mutta nyt hän on luvannut sanoen: ”Vielä kerran minä panen liikkeelle, en ainoastaan maata, vaan myös taivaan.” 27 Mutta ilmaus ”vielä kerran” merkitsee sen poistamista, mikä järkkyy, nimittäin sen, mikä on tehtyä, jotta se, mikä ei järky, pysyisi. 28 Siksi, koska me saamme valtakunnan, joka ei voi järkkyä, olkoon meillä jatkuvasti ansaitsematon hyvyys, jonka välityksellä voimme otollisesti suorittaa Jumalalle pyhää palvelusta jumalisessa ja kunnioittavassa pelossa. 29 Sillä meidän Jumalamme on myös kuluttava tuli.
13 Pysyköön teidän veljellinen rakkautenne. 2 Älkää unohtako vieraanvaraisuutta, sillä sitä osoittamalla jotkut ovat tietämättään pitäneet vierainaan enkeleitä. 3 Pitäkää mielessänne vankilakahleissa olevat, ikään kuin olisitte sidottuina heidän kanssaan, ja ne, joita kohdellaan huonosti, koska olette itsekin vielä ruumiissa. 4 Pidettäköön avioliitto kunniassa kaikkien keskuudessa ja aviovuode saastuttamattomana, sillä Jumala tulee tuomitsemaan haureelliset ja avionrikkojat. 5 Olkoon elämäntapanne vailla rahanrakkautta, samalla kun tyydytte siihen, mitä teillä nyt on. Sillä hän on sanonut: ”En missään tapauksessa jätä sinua enkä suinkaan hylkää sinua.” 6 Voimme siten olla rohkealla mielellä ja sanoa: ”Jehova on minun auttajani; en pelkää. Mitä voi ihminen minulle tehdä?”
7 Muistakaa niitä, jotka ottavat johdon teidän keskuudessanne, jotka ovat puhuneet teille Jumalan sanaa, ja tarkastellessanne, millaiseksi heidän käytöksensä osoittautuu, jäljitelkää heidän uskoaan.
8 Jeesus Kristus on sama eilen ja tänään ja ikuisesti.
9 Älkää antako monenlaisten ja vieraiden opetusten temmata itseänne mukaansa, sillä on hyvä, että sydän saa lujuutta ansaitsemattomasta hyvyydestä eikä ruokatarvikkeista, joista niille omistautuneet eivät ole hyötyneet.
10 Meillä on alttari, jolta teltan luona pyhää palvelusta suorittavilla ei ole valtaa syödä. 11 Sillä niiden eläinten ruumiit, joiden veren ylimmäinen pappi vie pyhään paikkaan synnin johdosta, poltetaan leirin ulkopuolella. 12 Siksi Jeesuskin, pyhittääkseen kansan omalla verellään, kärsi portin ulkopuolella. 13 Menkäämme siis hänen luokseen leirin ulkopuolelle kantaen sitä häväistystä, jota hän kantoi, 14 sillä meillä ei ole täällä pysyvää kaupunkia, vaan me etsimme hartaasti tulevaa. 15 Uhratkaamme aina hänen kauttaan Jumalalle ylistysuhria, toisin sanoen niiden huulten hedelmää, jotka julistavat julkisesti hänen nimeään. 16 Sitä paitsi älkää unohtako hyvän tekemistä ja toisten kanssa jakamista, sillä sellaisiin uhreihin Jumala on hyvin mielistynyt.
17 Olkaa tottelevaisia niille, jotka ottavat johdon teidän keskuudessanne, ja olkaa alistuvaisia, sillä he valvovat teidän sielujanne sellaisina, jotka tulevat tekemään tilin, jotta he voisivat tehdä sitä iloiten eikä huokaillen, sillä tämä olisi teille vahingollista.
18 Rukoilkaa jatkuvasti meidän puolestamme, sillä luotamme siihen, että meillä on vilpitön omatunto, koska me tahdomme käyttäytyä rehellisesti kaikessa. 19 Kuitenkin kehotan teitä aivan erityisesti tekemään tämän, jotta minut palautettaisiin teidän luoksenne sitä pikemmin.
20 Mutta rauhan Jumala, joka toi ylös kuolleista suuren lampaiden paimenen, jolla on ikuisen liiton veri, Herramme Jeesuksen, 21 varustakoon teidät kaikella hyvällä tekemään hänen tahtonsa suorittamalla meissä Jeesuksen Kristuksen välityksellä sen, mikä on hyvin mieluista hänen silmissään; hänelle olkoon kunnia aina ja ikuisesti. Aamen.
22 Kehotan nyt teitä, veljet, kestämään tämän rohkaisun sanan, sillä olenhan laatinut teille lyhytsanaisen kirjeen. 23 Ottakaa huomioon, että meidän veljemme Timoteus on päästetty vapaaksi, ja jos hän tulee melko pian, näen teidät hänen kanssaan.
24 Sanokaa terveiseni kaikille niille, jotka ottavat johdon teidän keskuudessanne, ja kaikille pyhille. Italiassa olevat lähettävät teille terveisiä.
25 Ansaitsematon hyvyys olkoon teidän kaikkien kanssa.
http://www.jw.org/index.html?option=QrYQCsVrGlVlYR

[Vieras]

Hepr. 10.luku
1. Sillä koska laissa on vain tulevan hyvän varjo, ei itse asiain olemusta, ei se koskaan voi samoilla jokavuotisilla uhreilla, joita he alinomaa kantavat esiin, tehdä niiden tuojia täydellisiksi.

2. Sillä eikö muutoin olisi lakattu niitä uhraamasta, koska näillä,
jotka jumalanpalvelustaan toimittavat, kerran puhdistettuina,
ei enää olisi ollut mitään tuntoa synneistä?

3. Mutta niissä on jokavuotinen muistutus synneistä.
4. Sillä mahdotonta on, että härkäin ja kauristen veri voi ottaa pois syntejä.
http://www.evl.fi/raamattu/1933,38/Hebr.10.html

Heprealaisille 10:1-4 UM
1 Sillä koska Laissa on tulevan hyvän varjo mutta ei itse asioiden todellista olemusta,
ihmiset eivät voi koskaan samoilla teurasuhreilla,
joita he vuodesta vuoteen alituisesti uhraavat, tehdä lähestyviä täydellisiksi.

2 Eikö muutoin uhreja olisi lakattu uhraamasta,
koska niillä pyhää palvelusta suorittavilla,
jotka olisi puhdistettu kerran kaikiksi ajoiksi, ei olisi enää mitään tietoisuutta synneistä?

3 Päinvastoin näissä uhreissa on vuodesta vuoteen muistutus synneistä,
4 sillä sonnien ja vuohien veren on mahdotonta ottaa pois syntejä.
http://www.watchtower.org/fi/raamattu/h ... er_010.htm

[Vieras]

Heprealaiskirjeessä puhutaan temppelipalveluksesta kuin sitä olisi kirjoitushetkelläkin suoritettu.
Oliko se mahdollista Jerusalemin temppelissä sen tuhoamisen jälkeen?

[Jaakko Ahvenainen]

Heprealaiskirjeessä puhutaan temppelipalveluksesta kuin sitä olisi kirjoitushetkelläkin suoritettu.
Oliko se mahdollista Jerusalemin temppelissä sen tuhoamisen jälkeen?

Erinomaisen hyvä kysymys ja nyt ymmärräm, miiksi haluat viitata juuri tähän perikooppiin. Niin ikään teit aivan oikein viitatessasi koko perikooppiin, etkä vain osaan siitä.

Lähdetään liikkeelle siitä tosiasiasta, että laki uhreineen on tehoton, mikä esittämäsi perikoopin otsikoksi voidaan laittaa. Temppelipalveluksen uhreineen on jo aiemmin kuvattu taivaallisen hyvän varjona (Hepr. 8:2,5; ); 9:11, vertaa Kol. 2:17).

Riippumatta tekstin sijamuodosta, siinä verrataan Jerusalemin temppelijumalanpalvelusta uhreineen Jeesukseen Kristukseen ja hänen uhriinsa, joka temppeliuhreista poiketen oli kertakaikkinen. Tämän uhritoimituksen kirjoittaja edellyttää tapahtuneen Jeesuksen ristiinnaulitsemisessa. Ylösnousemus ja taivaaseenastuminen on tästä vakuutena.

Toisekseen teksti sisältää aineksia platoonisesta filosofiasta, myös tämä viittaa sen nuorehkoon ajankohtaan ts. vaikuttaa paavalilaiselta, mutta ei ole Paavalin tekstiä, pikemminkin koulukuntansa.

Toisaalta voisit katsoa yhtenä kokonaisuutena Hepr. 9:11 - 10:18 tekstin ja lisäksi lainata kirjastosta teoksen: Nikolainen, Aimo T. :"Avaa Uusi testamenttisi", nide 10, "Heprealaiskirje". Tämä saattaisi auttaa hahmottamaan ongelmaasi.

Minä en tässä mitää ongelmaa näe. Minua hyvin paljon viisaammat ihmiset ovat Heprealaiskirjeen kohdalla päätyneet karkeaan kirjoitusajankohtaan 70-90 jKr, minkä keskiarvona useat tutkijat esittävät vuotta 80. En sulje pois sitä vaihtoehtoa, etteikö teksti olisi kirjoitettu juuri ennen vuotta 70 jKr, jolloin esittämäsi ongelma poistuisi kerralla. Paavalin on yleisesti todettu kuolleen viimeistään Neron vainoissa vuonna 64 jKr, joten hän ei voi olla em. kirjeen kirjoittaja.

Vaan minun puolestani voit uskoa ihan mitä tahansa em. kirjeen kirjoitusajankohdasta ja kirjoittajasta. Ei tällainen nippelitieto ketään mihinkään hetkauta. Kirjoitettu, mikä kirjoitettu, mutta omille aikalaisilleen. Vain yhtä toivoisin, että hieman perehtyisit alan kirjallisuuteen. Älä tätä moitteena ymmärrä. Pikemminkin niin, että asioihin perehtyminen avartaa.

[Ariadna]

Heprealaiskirjeessä puhutaan temppelipalveluksesta kuin sitä olisi kirjoitushetkelläkin suoritettu.
Oliko se mahdollista Jerusalemin temppelissä sen tuhoamisen jälkeen?

Hebrealaiskirjehän ei kelvannut heti alussa Ut-kaanoniin, siitä oli kiistaa lännen ja idän kirkkojen välillä juuri tuon temppelipalveluksen ja perin juutalaisen sisältönsä vuoksi.

Nyt Qumranin kirjoitusten avulla on pystytty tarkentamaan keille tuntematon kirjoittaja oli kirjeensä osoittanut. Se on kirjoitettu vuosina 70-80 syyriassa oleville essealaisille, jotka edelleen suorittivat "temppelipalvelustaan",( he olivat jo lähes 200 vuotta aiemmin luopuneet Jerusalemin temppelin käytöstä palvonnassaan).
Heillä oli varsin erikoinen palvontatapa, jossa he yhteiselle päivittäiselle aterialle osallistuessaan varasivat paikan myös yläilmoista pian tulevalle Melkisedekin kaltaiselle messiaalle.

Qumranin luolasta (11Q melch) löydetty kirjoitus selventää tuota hebrealaislle osoitetun kirjeen käsittelemää pappeutta.

Toinen asia joka vielä selvemmin viittaa essealaisiin.
Hebr.1:6 sanotaan "Ja siitä, kun hän jälleen tuo esikoisensa maailmaan, hän sanoo: "Ja kumartakoot häntä kaikki Jumalan enkelit."
Lainaus on juuri tuossa muodossa, samoin sanoin. 5.Moos.32:43 Qumranista löytyneestä essealaisten 5.Mooseksen kirjakääröstä.
Meidän VT:ssa 5. Moos.32:43 tuota lausetta ei ole ollenkaan, alkukristittyjen käyttämässä septuagintassa se on, mutta ei aivan samoin sanoin.

Miten se sopii sopii siihen Heprealaiskirjeen 13:23:ssa olevaan mainintaan,
että Timoteus on vapautettu vankilasta
ja että kirjoittaja haluaa pian päästä käymään Jerusalemissa.... ?

Milloin siis ....?

Timoteuksia oli toki muitakin, historiasta tiedämme kuinka myös essealaisia vainottiin ja toiseksi kreikaksi tιμοθεος tarkoittaa jumalaa kunnioittavaa henkilöä, joten ei välttämättä ollut edes nimestä kyse vaan ehkäpä vain jumalaa pelkäävästä samaan yhteisöön kuuluvasta henkilöstä.

[Jaakko Ahvenainen]

Kiitos täsmennyksestä, Ariadna. Potkaisin omaan nilkkaani, huomaan. En sentään ihan täysillä.
Lisäsys: Eksegetiikka on eksegetiikkaa ja historia historiaa. Annoit verrattoman hyvän näkökulman asian tarkasteluun.